Mitä ajattelet viisilapsisesta perheestä?

Kolme lasta on, ja siihen jää.

No ajattelen, että ovat todella lapsirakkaita, jokseenkin varakkaita (miten muuten elätät moisen kokoisen lauman?) ja tyytyväisiä siihen, ettei kahdenkeskistä aikaa ole käytännössä ollenkaan (muutamaa tuntia enempää ehkä).



En kyllä ymmärrä. Itse olisin kauhuissani, jos meille paukkaisi kylään ton kokoinen lauma, voi apua..

Minuakin nimittäin kiinnostaa kuulla ajatuksia viisilapsisita perheistä?

Kolme on nyt kasassa, mutta jos vaikka joskus vielä hankkisi kaksi!

Ajattelen mielessäni että aika itsekästä hankkia niin monta lasta kun väestöräjähdystä ajattelee. Toisekseen ajattelen että voi lapsi raukkoja, kyllä siinä äidin aika per yksi lapsi jää aika vähiin. Sisaruksia tietenkin on enemmän kaverina mutta eipä se äitiä korvaa. Kolmannenksi ihmettelen miksi. Eli miksi pitää olla niin monta lasta. Eikö vaikka ne kolme ensimmäistä riittäneet lapsina.



Eli näköjään ei kauhean positiivisia ajatuksia... en tietenkään mitään sellaista sano - meillä lähisukulaisella on viisi lasta. Pienenä protestina en kyllä osallistu heidän perheen lastenhoitoon esim. mökillä; jokainen tekee niin monta lasta kuin jaksaa ja ehtii hoitaa eikö niin ;)

Itse olen monta vuotta ajatellut, että ihmisille kyllä pitäisi vallan hyvin riittää kolme lasta. Sitten tuli pitkällä ikäerolla kolmeen ensimmäiseen iltatähti ja nyt tekisi vielä milei hankkia hänelle kaveri.

ap

Olen samaa mieltä ja myöskin ihmettelen samaa asiaa. MIKSI niitä lapsia on " tehtävä" niinkin monta kuin viisi? Miksi on niin ehdottoman tärkeää saada viiiielä kerran olla paksuna? Saada viiiielä kerran pikku nyytti syliin. Kyllä voi jopa raskauteenkin jäädä ikäänkuin koukkuun.



Meidän perhe koostuu äidistä, isästä ja puolitoistavuotiaasta pojasta. Ja arvatkaa mitä? ENEMPÄÄ LAPSIA EI OLE TULOSSA. Luojan kiitos. ;)



T. ä 26, i 29 ja poika 1v 6kk

Kolme lasta tuntuu olevan melkein kaikilla ja neljää-viittäkin tapaa usein.

Tuntuu hieman pahalta ajatella, että joku meidänkin lähipiirissä ajattelee noin.

Meillä on viisi lasta ja olemme lapsirakkaita, kaikkien kanssa vietetään yhteistä ja omaa aikaa. Ollaan omasta mielestämme jopa onnellisia.

että perheen koko voi olla muukin kuin se standardi (isä, äiti, tyttö, poika ja koira...) Aikaa kullekin lapselle jää riittävästi, jos niin haluaa. Mielestäni lapset eivät tarvitse koko ajan yksilöllistä huomiointia. Toki sitäkin pitää olla, mutta perheen yhteinen aikakin on lapselle arvokasta. Mitä tulee rahaan, on arvostuskysymys mitä pitää tärkeänä. Toki auton tulee olla vähintään tila-auto (7h), mutta niitäkin saa nykyään jo aika edullisesti käytettyinä. Asunnon pitää olla ehkä suurempi kuin 3h, ulkomailla tuskin matkustellaan etelänlomilla joka vuosi, eivätkä lapset välttämättä voi harrastaa kalleimpia mahdollisia harrastuksia, mutta riittävä toimeentulo nykysuomessa on mahdollista myös suuremmallekin perheelle.

loppuun saakka. Lapset ja lapsenlapset tuovat sisällön elämään.

Lapsuudenperheessäni oli viisi lasta, joista kolme on jättäytynyt vapaaehtoisesti lapsettomiksi. Minkähköhän takia? On melkoinen rokotus perhe-elämää vastaan, kun vanhemmilla ei ole aikaa eikä voimia kaikille lapsille.

Ymmärrän tuon vaikka 12 lapsen kohdalla, mutta eihän viisi lasta niin paljon ole.... Riippuu tietysti vähän tahdista, jolla lapset ovat syntyneet.

Eihän niitä ole kuin viisi, ihan eri asia kuin vaikka 10.