Uskovaiset miehet kunnioittavat naisia keskimäärin enemmän kuin muut.

että uskovat miehet kunnioittavat " kunnollisia" naisia. Eli naisia, jotka uskovat myös, ovat miehensä alamaisia, eivät sano vastaan, tekevät kotityöt, hoitavat lapset, ovat sellaisia idealistisia kilttejä madonnahahmoja.



Sen sijaan kunnioitusta ei heru naisille, jotka eivät elä sääntöjen mukaan. Eli nainen, joka ei usko, joka ei halua lapsia tai käyttää alkoholia humaltumiseen saakka tai tupakoi tai pukeutuu " epäsoveliaasti" tai on kovaääninen tai panostaa paljon uraansa tai on kärkäs sanomaan vastaan miehelleen tai omaa vahvoja miehelle epämieluisia mielipiteitä tai jolla on irtosuhteita/useampia suhteita tai on tehnyt abortin tai käy viihteellä miesporukassa tai jolla on muita miehiä kavereina tai joka ei halua parisuhteeseen tai joka nyt jotenkin muuten ei vaan sovellu miesten laatimaan ikiaikaiseen muottiin, on epäkelpo, epänainen, huora. Niin on toki uskovienkin naistenkin mielestä...



(Ja vaikka juuri sinun uskova miehesi hoitaisikin lapsia, niin en silti suostu pyörtämään mielipidettäni tällaisen yksittäisen asian perusteella. Nimittäin kaikki tuntemani uskovat naiset ovat sellaisia pehmeitä perinaisellisia tyyppejä, joilla ei ole tahtoa/uskallusta sanoa miehelle vastaan mistään, sellaisia hymistelijöitä ja universaaliin rakkauteensa tukehtuvia, jotka eivät itse näe omaa asemaansa parisuhteessa. Naisia, jotka mieluummin tottelevat kuin korottavat ääntään.)

sta jonkun sovellettavan kohdan siihenkin. Pääsen paremmaksi ihmiseksi niin helpolla. Ei se varmaan haittaa vaikka vedän kännit joka viikonloppu ja nortti palaa, jos alan kristityksi.

eivät ole kyllä ollenkaan samalaisia raamatun tulkinnaltaan kuin te tapakristityt.

Päälleliimattuja satuja.

Minä olen uskovainen ( en tosi luterilainen) ja uskallan ja sanonkin meihelleni vastaan jos aihetta löytyy. Mutta muistan sen että kunnioitus on se kaiken a ja o. Muistan myös kannusta aja tukea miestäni. En todellakaan ole mikään joo-nainen, minulla on luonnetta ja tempramenttia. Mutta käyttäydyn aina korrektisti kaikkia ihmisiä kohtaan, noudattaen kuitenkin aina hyviä tapoja.

Hienoa.

Vierailija:

(Ja vaikka juuri sinun uskova miehesi hoitaisikin lapsia, niin en silti suostu pyörtämään mielipidettäni tällaisen yksittäisen asian perusteella. Nimittäin kaikki tuntemani uskovat naiset ovat sellaisia pehmeitä perinaisellisia tyyppejä, joilla ei ole tahtoa/uskallusta sanoa miehelle vastaan mistään, sellaisia hymistelijöitä ja universaaliin rakkauteensa tukehtuvia, jotka eivät itse näe omaa asemaansa parisuhteessa. Naisia, jotka mieluummin tottelevat kuin korottavat ääntään.)

Sinä olen tuota mieltä vain siksi, ettet uskalla katsoa asiaa yhtään laajemmalle. Vaikka onhan se toki paljon helpompaa pitää kynsin hampain kiinni omista vääristyneistä asenteistaan kuin suostua näkemään, ettei ole täysin oikeassa.

" 143, meinaatko että ei-uskovat miehet sitten kunnioittavat ryypiskelevää, huoraksi pukeutuvaa irtosuhteiden harrastajaa...?"



En meinaa. Mutta he sentään hyväksyvät naiselta yleensä myös muunlaisia piirteitä kuin siihen pyhä madonna lapsenkantaja -hahmoon sopivia. Uskovien mielestähän esim. baarissa itsensä humalaan juova on automaattisesti huono, paha, tyhmä, koska käyttäytyy naiselle sopimattomalla tavalla eikä aseta miestään ykköseksi esim. lähtiessään baariin ja jättämällä lapset miehen hoitoon...Kun taas ei-uskova voi jopa ymmärtää, että jotkut nyt vaan tykkäävät käydä tuulettumassa vaikka kerran parissa kuussa ja on ihan okei ja jopa suotavaa, että myös se isä hoitaa lapsiaan joskus ihan itse.



Ja joku sanoi, että haluaa aina käyttäytyä korrektisti ja miestään kunnioittaen. Eli mitä jos sinulla ja miehelläsi on sovittamaton ristiriita? Kumpi antaa periksi? Veikkaanpa, että korrektisti keskusteltuanne se olet lopulta sinä, joka myönnät miehen olevan oikeassa ja hänen mielipiteensä olevan täysin ymmärrettävä.