Asun aivan työpaikkani vieressä. Aika harvinaista tänä päivänä. Ootko vähän kade?

Mulle merkitsee tosi paljon se, ettei tarvitse katsella duunipaikkaa vapaa-ajallaan.

Asun työpaikallani:D Hyvät ja huonot puolensa siinäkin.

Asun työpaikallani:D Hyvät ja huonot puolensa siinäkin.

mut 500m:n päässä ja muksujen päiväkoti on puolessa välissä:)

Ensinnäkin se on niin keskellä metsää, ettei kilometritolkulla ole asutusta. Toisekseen en haluaisi nähdä ja varsinkin kuulla asiakkaitani, kun en ole töissä. Kovaäänistä porukkaa on ja muutenkin hankalaa. On kiva, että välissä on 28 kilometriä.

Musta se olisi aika karseeta, asua ihan työpaikan vieressä niin että aina vapaallakin näkisi duunipaikan. Onneksi työmatkani kestää puolisen tuntia, siinä ajassa ehtii karistaa kaikki työasiat mielestä kotimatkalla.

Mulla riittää oikein mainiosti se, että työpaikalleni on 4km...

En haluaisi asua ihan työpaikan lähellä..paremmin saa etäisyyttä kun ei tarvi nähdä työpaikkaa vapailla tai lomilla, saati asiakkaita.

Riippuu tietysti varmaan siitä millaisella alalla työskentelee.



Itselläni työmatka 22km ja olen ihan tyytyväinen siihen tällä hetkellä.

Tai siis en haluaisi asua siellä missä työpaikkani on, hyi olkoon, mutta olisi aivan taivaallista jos työpaikkani muuttaisi tähän viereen.

Miehelläni on työpaikalleen matkaa n. 50 metriä, jos sitäkään.

Suomen nykyisellä tilanteella työpaikkasi voi olla lähivuosina entinen ;).

näki työpaikan kun vilkaisi omalla pihalla sopivaan suuntaan.



Paras on kun asuisi noin 10 km:n päässä. Ei törmäisi työpaikkaan koko aikaa vapaa-aikanaan ja silti olisi lyhyt työmatka.



Mulla entisessä työpaikassa pomo ja työntekijät ihan moikkailivat kun olin lasten kanssa kävelyllä ja he työpaikan pihalla menossa/tulossa töihin.

Mun duunipaikat on mitä mahtavimmissa maisemissa ympäri saaristoa.

Ootko vähän kade?

ja asun Helsingissä, en missään syrjässä eikä työpaikkani saati asiakkaat (en näe niitä koskaan muutenkaan)näy minulle joka päivä. Onhan tuossa taloja välissä.

Mutta harkisten tällähetkellä että vaihtasin toiseen työpaikaan joka on 8 km päässä. En haluaisi lähteä niinkauas töihin, mutta tuntuu että ei se riitä että työ on lähellä, jos se työ ei miellytä kauheesti.

Rakastan lyhyttä työmatkaa. En enää edes tajua, miten sellaiset pienten koululaisten äidit pärjäävät, joilla on 40 km työmatka (kuten mulla aikaisemmin ennen kuin vaihdoin työpaikkaa).



Mulla on vielä käynyt niin järjetön tuuri, että mun työpaikka on älyttömän hyvä tällä alalla ja vastaa täysin koulutustani. Homma on kivaa ja näyttää hyvältä CV:ssä, jos joskus haluan lähteä pois tai menee firma alta.

Nyt välillä soittelevat töistä iltaisin kotiin, vaikkei mulla mitään päivystyspakkoa olekaan. Mulla on töihin vartin ajomatka ja se on ihan ok.

olen amk-ope ja käyn kyllä koululla. Mutta kaiken muun itse lähiopetuksen ulkopuolella valmistelen kotona. Minusta tämä on ihanaa. Ei monessa ammatissa voi istua ulkona terassilla auringonpaisteessa ja korjata papereita.

Minulla työmatkaa on 1 km. Miehen työmatka on alle kilometrin. Emme ole samassa paikassa töissä vaan aamulla toinen lähtee itään, toinen länteen.



Ennen meidän kummankin työmatkat oli 60 km, mutta nyt olemme kumpikin kotipaikkakunnallamme töissä.

En varsinaisesti tajua miksi tästä pitäisi olla kade?

En ikinä asuisi samalla alueella edes työpaikkani kanssa, ettei tarvitisi katella asiakkaita vapaa-aikana.