Äiti, joka ei jätä vauvaa ollenkaan isälle kahdestaan hoitoon ensimmäisen vuoden aikana,

Isän pitää antaa osallistua kanssa... ei tarvii sitten myöhemmin valittaa, kun mies ei osallistu lastenhoitoon.

Pisin aika minkä sain olla poissa oli jotain vartin luokkaa, kun soitti että nyt heti kotiin, toi huutaa. " parhaimmillaan" huusi rappukäytävästä takasi. Nyt kun lapsi on 3½v. ja me hänen isänsä kanssa siis eronneet, lapsi on isällään ehkä kaksi iltaa kuukaudessa. Isä on päivätyössä ihan tässä lähellä, että ei siitäkään ole kiinni ettei ehdi. Joitakin isiä vaan kiinnosta vaikka mahdollisuus annetaan.

En ole sairaaksi itseäni aiemmin tiedostanutkaan :D

mulle ei vain tullut tarvetta jättää.

vanhinkin vauva jo kohta täysi-ikäinen. 4

Ap varmaan yrittää sanoa, että äidin pitää antaa tilaa myös isälle kehittää oma, ainutlaatuinen suhde lapseensa, ilman, että äiti hyysää vieressä neuvomassa. Mikä on ihan totta.



Meillä suurin osa isän ja lasten välisestä kanssakäymisestä tapahtuu kyllä ihan mun ollessa paikalla. Mä luen vaikka kirjaa olohuoneessa ja toiset touhuaa yhdessä leikkihuoneessa. Tai isi syöttää nuorimmalle iltapuurot ja minä rakennan legoilla isomman kanssa. Ei lapsen ja isän suhteen kehittymiseksi äidin tarvitse evakkoon lähteä, mutta henkistä tilaa täytyy antaa. Toki se on mukavaa lähteä välillä ulos ilman lapsia, tai olla kotona yksin, kun isi vie pojat ulos leikkimään. :)

kaikki isät vaan ei halua hoitaa edes omaa lastaan!pidä naamas kiinni!!

mutta sääliksi käy kyllä sen perheen lapsia ja isää! Meillä pojat ovat saaneet isään mahtavan siteen...samanlaisen kuin lapsilla on yleinsä vain äitiin. on mahtavaa huomata kuinka isät ja äidit voivat todellakin olla lapsille aivan yhtä tärkeitä alusta asti.

Kun lähdin, mies lähti ulos työntelemään vauvaa, että vauva nukkuisi. Ulkona oli jotain 10 astetta pakkasta. Olin poissa 3,5 tuntia ja mies oli kävellyt sen koko ajan ulkona pitkin kaupunkia, ettei lapsi vaan herää. Vauva voi ihan hyvin kun tulin kotiin, mutta mies oli kävellyt jalkansa rakoille. Ei tehnyt mieli sen jälkeen jättää miestä yksikseen. Toisen kanssa hän on uskaltanut olla jo ihan erillä tavalla.

Lasten isää, ex-miestä ei vaan kiinnostanut lasten hoito. Mutta nyt kun oikein tarkasti muistelen on nuorempi ollut 3kk:na yhden yön isänsä kanssa kahden, pakon edessä.

jossa äiti hädin tuskin on jättänyt lapsia miehelle ja aina miehen hoitaessa ohjeistaa miten tehdä ja mikään miehen tekemä ei ole oikein.

Miten siinäkin mies sitten luo suhdetta lapseen? Yleensä parin vuoden kuluessa äiti onkin ihan poikki ja parisuhde katkolla.

Ap: n jutussa on perää, joskin itse en ihan noin provosoisi. Äidit saisivat kyllä mennä itseensä.

Nyt kaksi vuotiaana ollut isin kanssa kahden kymmenisen kertaa pari tuntia kerrallaan. Surettaa, mut minkäs teet

saanut lasta rauhoittumaan yhtään b) isällä meni hermo ensinmäisen 10 minuutin aikana.

Hyvinhän isä ja poika ovat " yhteyden" saaneet toisiinsa, koska poika on ollut reilun vuoden vanhasta asti " isin poika" , eli kun isi on kotona, ei äitiä silloin kaivata.

Mun mieheni ei halunnut pitkiksi ajoiksi jäädä vauvan kanssa, varmaankin epävarmuuttaan.

Ajan mittaan sitä varmuutta löytyi, ja isikin tottui hoitamaan lastaan. Nyt olen välillä poissa kotoa 4-6 vrk töiden takia ja hyvin pärjäävät isi ja lapsi (nyt 2,5 v.) keskenään. Suostuisikohan ap:n mies samaan?