+++Toukotuhisijat vko 14+++

Minä olen menossa synnytystapa-arvioon th:n lähetteellä. Ensimmäinen jäi kiinni, joten nyt katsotaan ultralla miltä näyttää ja mikä olisi kokoarvio. Esikoisestahan se synnytystapa-arvio oli viimeisen lääkärikäynnin yhteydessä vaan päällisin puolin. Eli siis se " nyrkkitesti" ; lääkäri painaa nyrkkiä ulkosynnyttimiä vasten (siis ei sisälle, kuten joskus joku on palstoilla kiusannut ;)) ja täten kädellä tuntee, onko vauvalla tilaa tulla ulos. Mulla on tilava lantio, mutta esikoinen jäi kiinni tuonne sisälle johonkin pehmytkudosvastukseen.



Ronnika kyseli uhmaiästä. Meillä se just taitaa olla nyt pahimmillaan. Kiva kun just tälleen loppuraskaudesta :/ Pukeminen on aivan kamalaa joka ikinen kerta. Tyttö kirkuu, itkee, potkii, raivoaa ja mulla supistaa ja olen ihan hiessä. On tää niin ihanaa... Ihme kilareita saa yhtäkkiä eikä osaa edes sanoa mikä ketuttaa. Mutta kun tietää, että eipä ne lapset itse sille mitään voi eivätkä ilkeyttää tee. Saa nähdä mitä sit vauvan syntymän jälkeen. Tosi hoivaava luonne tuo tyttö on (serkkuvauvaa hoitaisi koko ajan), että en yhtään pelkää, että tekisi vauvalle mitään. Purkaa varmaan meihin vanhempiin.



Sulla Ronnika kuulostaa jo olevan siellä niin jännät paikat, että saapa nähdä saadaanko teille eka toukotuhisija ;) Hienosti kyllä kaikilla mennyt raskaus hyville ja turvallisille viikoille.



Kiva, että Masunasulla ei sitten ollut hepatoosia *bd* ja soittivat jo tänään. Eipähän tarvi viikonlopun yli miettiä asiaa.



En löytänyt mittanauhaa :( Mulla kans ympärys on varmaan jotain 120 cm luokkaa... Kun on muutenkin ympärysmitta melkein 80 cm. Maha on tuossa ihan edessä. Takaapäin ei huomaa mitään.



Kielo 33+4 ja esikoinen 2v5kk

Täällä päin ei mene kovin vahvasti. Musta tuntuu, etten mä enää tiedä mitä tehdä. Tai siis, mä elän jotenkin sumussa, teen asiat koska ne pitää tehdä. En nauti enää yhtään mistään. Kun mies pari kuukautta sitten päätti alkaa ottamaan omaa aikaa niin siitä saakka on ollu yhtä alamäkeä. Nytkin se on ties missä enkä tiedä tuleeko yöks kotiin vai ei. Aamulla seitsemän aikaan sen näin viimeks. Tää on todella stressaavaa, koska puhuminen ei auta. Mä voin puhua ja puhua, mutta ei se auta kun mies vaan sanoo " joojoo" . Mitäpä tässä sit tekis? Oon miettiny pääni puhki et mihin katos se vastuuntuntonen ja ihana mies ja isä? Mitä sille tapahtu? Pitkään ei tätä enää jaksais...



Mutta täällähän on ollut keskustelua vaikka mistä. Alotetaan vaikka tuosta uhmasta, kun se on niin kovin tutuks käyny viime aikoina. Esikoisella on se vaihe nyt meneillään. Poika saa kunnon raivareita ja suuttuessaan hakkaa itseään tai minua. Siinä ei rauhottelut paljon auta kun herra riehuu. Mieskään ei osaa niihin suhtautua kun on niin paljon poissa, hyvä jos ehtii poikaa päivän aikana näkemään.



Nukkumisesta. Meillä esikoinen on alusta asti nukkunut omassa sängyssä. Nyt kun nukkuu jatkettavassa sängyssä niin yrittää öisin aina välillä lähteä taapertamaan kesken kaiken. Aamuisin saattaa joskus tulla meidän viereen, mutta harvoin enää siihen nukahtaa, yleensä loikoilee vaan hetken. Toivon mukaan saan vauvankin nukutettua omaan sänkyyn heti, kun ei mun omasta nukkumisesta tuu mitään jos vauva on vieressä, kokeilin sitä esikoisen kanssa.



Vatsanympärys oli noin kuukausi sitten 101cm. Että onhan tuolla mahalla kokoa, mutta olihan siinä ylimäärästä jo ennen raskautta. Ja kokoa tulee koko ajan lisää, kun en jaksa enää miettiä mitä suuhuni laitan. On tässä mietittävää muutenkin.



Mä olen saanut laitettua suurimman osan vauvan tarvikkeista kasaan. Pinnasänkyä ei edes purettu esikoisen jäljiltä ja hoitopöytäkin on ollu kasassa vaikkei sitä ole käytetty yli vuoteen. Vauvan vaatteet on pesty ja laitettu paikoilleen. Vielä pitäisi vaunujen kankaat irrottaa ja pestä. Sekä hakea parvekevaunut säilöstä. Ja varmaan miljoona muuta pikkujuttua aina pullojen keittämisestä lähtien on tekemättä. Jotain listaa tosiaan vois väsätä.



Ens viikolla on mulla viimenen lääkärineuvola, jossa kattovat ultralla vauvan kokoa. Täällä ei sitä tehdä jos ei erikseen pyydä. Mua nimittäin vähän pelottaa millanen jättiläinen tuolla masussa majailee. Esikoinen oli syntyessään lähes neljä kiloa (rv 41+5), joten jos nyt tulee vielä suurempi niin mitäs sitten..



Mitäs muuta.. Ei varmaan sen kummempia nyt, ei ajatus kulje. Hauskaa viikonloppua kaikille!



Amy, esikoinen 1v7kk ja " Hippu" rv 34+?

Olipa taas järkevää nukkua päiväunia.. Nyt ei sitten väsytä. No, aamulla taas on aivan toinen, kun pitää pojan kanssa herätä. Mietitään sitten huomenna..

Kahlailin läpi teidän viestejä, enkä enää muista kuka mitäkin kirjoitti, mutta jotain aiheita onneksi sentään jäi mieleen..Eli

Kummi-jutuista. Mielestäni voi aivan hyvin pyytää vain toisen puolen pariskunnasta kummiksi, samoin kuin kummina voi olla lapsen serkku. Onhan ne sedät, enot ja täditkin monesti kummeina niin miksei voi serkkukin olla. Oikeaa ikää ei taida mun mielestä kummille olla, joten tämäkään ei rajaa. Eli mitä jää jäljelle, on ne hyvät " kummi-ominaisuudet" (tosi tiivistetysti: luotettava ja turvallinen aikuinen, jonka kanssa lapsi voi jakaa asioita eri tavalla kuin vanhempien)

Esikoisen nukkuminen ei onneksi oo kovin mietityttänyt. Poika viihtyy hyvin omassa sängyssä, aamulla tai aamuyöstä saattaa tulla meidän sänkyyn joko vain herättämään tai sitten jatkamaan hetkeksi omia unia. Jos olisi taipumus nukkua useinkin vieressä, luultavasti kokeiltais juuri tuota tarra-palkitsemis -menetelmää. Toimii monella lapsella ja monessa asiassa.

Vyötärön ympärys on joku vähän vajaa 110 ja navan kohdalta mitattuna n 120, tosin mittaa oli jo ennen raskauttakin aika kiitettävästi. Vertasin muutama viikko sitten senttejä niihin tuloksiin, jotka sain ennen, ku painoa aloin pudottamaan ja silloin 1½v sitten oli vyötärön ympärys ollut isompi ku nyt, navan kohdalta mennään nyt jo pikkasen silloisen lukeman ohi. Tosin olo on aivan eri, vaikka mitat ja paino samoja hipookin. Vatsan olemus on niin erilainen, nyt ei pysty kumartelemaan ja tuntuu että happi loppuu, kun pallealla ei oo tilaa..

Kestositeistä ei oo kokemusta, mutta kuukuppi oli käytössä.

Tietääkös joku muuten, että miten on jälkivuodon kanssa?

Olettaisin, ettei sitä voi silloin käyttää (tai ei välttämättä edes halua) joten pitäs varmaan alkaa noita siteitä hankkia/tehdä. Yli kaikein inhoan niitä muovisia, hiostavia ja hiertäviä kaupan kertissiteitä (ja tästä syystä lapsilla käytössä kestovaipatkin)

Neuvolassa oltiin eilen (siis torstaina) ja kaikki hyvin. Ainoa on, että vauvan _korkea_ raivotarjonta hiukkasen mietityttää sekä mua että terkkaria. Viimisen parin viikon aikana se on kääntyny rt:sta perätilaan ja takas ainakin pari kertaa mun tuntemusten mukaan. Onneks on se synnytystapa-arvio Jorvissa (jonne siis joudun/pääsen neuvolan lähetteellä esikoisen perätilan ja suunnitellun sektion takia)

Nyt nukkumaan

voikaahan hyvin ja niille, joilla oli huolta ja murhetta tai muuten vaan haasteellisempaa niin kovasti voimia!

JN + masukaveri 35+5

masunasu08:

Tampereella on kestovaippa tapahtuma kuun lopussa, ajattelin ajaa siellä käymään jos saan vaan jonkun puhuttua seuraksi.

Voisin olla kiinnostunu lähtemään tuonne Tampereelle, mikäli vaan vointi on niin hyvä. Laitatko mulle sähköpostia, jos kiinnostaa jakaa bensakustannukset & matkaseura? (sanna . molsa (at) gmail. com)

Kirjoitin äsken kauheen rimpsun, niin nää pas*** sivut taas hävitti tekstin johonkin avaruuteen... Joten nyt sitten vähän lyhyemmin.



Hontta: se kestovaippa tapahtuma on tampereen sampolassa la 26.4 kello 12-16. Osoite on sammonkatu 2. Lisää aiheesta on kestovaippainfo sivuilla!



Pikkupapu: Kiitos kovasti infosta synnytystapa arvio asiassa! Nyt oon taas vähän viisaampi. Paljon ihmiset siitä keskustelee, mut mulle ei oo oikeen koskaan valjennut kuka sinne joutuu ja kenen pyynnöstä=)



Amy: jaksamisia vaikeaan tilanteeseen, toivottavasti toi kaikki on vaan ohimenevää, koska raskaana ollessa jos milloinkaan sitä tarvitsee henkistä tukea ja läsnäoloa! Muista ettei loputtomiin voi noin jatkua, jotain muutosta on tultava ja sinua ajatellen niin mielellään pian!



Ronnika: Mä kävin siis kanssa niissä hepatoosi verikokeissa. Itse kanssa pistin kutinat kuivan ihon ja venymisen piikkiin. Hyvähän se on että varmistetaan ettei mitään häikkää ole!



Jettaneito: Sehän ois mahtava homma jos lähtisit mukaan sinne nääs- nääs kaupunkiin! Omista kavereista lapsettomia en viitsi kiusata vaippa-bileillä ja ne jotka on kanssa paksuna eivät ole kiinnostuneita aiheesta. Kestovaipat jakaa aika hyvin mielipiteet. Täytyypi lähetellä lähempänä ajankohtaa sulle s-postia, jos ollaa kummatkin täysissä sielun ja ruumiin voimissa, niin lähdetään reissuun. Mun autoon mahtuu oikein hyvin=)



Nyt on pakko jaloitella, tarakka puutuu tähän jakkaraan=)

Lauantaita kaikille toivoo mää ja riiviö 32+6

Mä aattelin tulla kertomaan, että meidän vauva päätti tulla ulos viime viikon lauantaina. Tyttö oli 2480g ja 45 cm ja ihan hyvin voiva. Nyt oon rampannut tuolla sairaalassa, kun vaavi ei tietty päässyt kuitenkaan samaan aikaan kotiin :( , eilen kuitenkin saimme vauvan kotilomalle :D. Oli aivan mahtavaa, nyt väsynyt olo mutta onnellinen. Tyttö joutui taas tänään kuitenkin yöksi takasin sairaalaan valohoitoon, mutta sanoivat että pääsee luultavimmin taas huomenna kotion :D



Tsemppiä kaikille teille!! Lueskelen teidän kuulumisia kyllä aina silloin tällöin :)



Sini ja maailman söpöin tyttö :D

suuret onnittelut pienestä tytöstä sämpylälle.





terkuin öttinen rv36

Voi kun ihania uutisia! Onnea Sini (" Sämpylä) ja koko muu perhe pikku prinsessasta. Ihana kuulla, että tyttö on päässyt kotiin lomailemaan ja että huomenissa taas. Toivottavasti kaikki menee hyvin ja arki käynnistyy mukavasti! Käythän avaamassa synnytys-puolelle jossain vaiheessa synnytyskertomuksille ketjua, olis kiva kuulla, miten meni tuo tapahtuma?!

Kukas se just povaili, että ensimmäisistä tuhisijoista kohta kuullaan?

Kovasti Sinille voimia pienen aarteen kanssa!

JN + masukaveri 35+6 (hui, huomenna 36 täynnä ja toi h-hetki vaan lähenee)

Pitkästä aikaa kurkkaan palstaa ja täällähän on jo ainakin yksi vauva masun ulkopuolella.



Letti 36+2

on olo. Oltiin tänään esikoisen aknssa reissussa koko päivä ja olo on kuin lisi lihamyllystä mennyt läpi. Selkä on ihan tööt, poks ja naks. Toivovttavasti helpaa, mutten tulee vähemmän lysti loppusuora. Onneksi oli vain yksi muksu mukana.

Itseasiassa tulin kommentoimaan tuota kuukuppiasiaa eli kuukuppia ei suositella käytettäväksi jälkivuodon yhteydessä kohonneen tulehdusriskin kanssa. Ihan sama tarina kuin tamponin kanssa. Esikoisen sektion jälkeen kysyin asiaa ihan sairaalassa ja kätilön ilmeen perusteella hän piti kysymystä hyvinkin tyhmänä, mutta kysyttävähän se oli varsinkin kun alapäässä ei ollut mitään tikkejä vaan kaikki tikit mahassa. Mistäs sitä olisin voinut tietää... hyvin kyllä näköjään mulle syöpåynyt mieleen tuokin asia. Huoh.

Jaksuja taas kaikille. Mä koitan doupata itseni jollain parasetamolilla nukkumiskuntoon.



:) Kyrk@ & Tiitiäiset rv 33+5

Synnytyskertomuksia olisi tosiaan kiva lukea.



Kielo " Uneton Oulussa" 33+6

Hirveän paljon onnea Sinin perheelle pikkuisen prinsessan johdosta! Nyt on sitten ensimmäinen toukotuhisijakin saatu. Ihanaa vauvantuoksuista arkea sinne... :)



Käyhän ilmoittelemassa raskausviikot tuonne esittelylistalle kun kerkeät ja synnytystarinaakin olisi kiva lukea...



Täällä kirjoittelee yksi yökukkuja lisää...



Pikkupapu ja poitsu rv 36+6 (jo pari tuntia)

Siis hirmuisesti onnea " sämpylälle" perheineen!! Eka toukokuinen on tullut turvallisesti maailmaan. Mä oon tosi iloinen teijän puolesta, toivottavasti kaikki menee mallikkaasti jatkossa. Mä haluan myös kuulla synnytyskertomusta, jos jaksat rustata! Vaikea tajuta että synnytys voi tosiaan olla noin lähellä meitä kaikkia, apua, iik!



Itse oli keilaamassa 21-22 ja sitten kävin moikkaamassa kavereita kuppilassa. Oli ihan kiva pitkästä aikaa käydä ihmistenilmoilla, vaikka tän pallon kanssa liikkuminen on mitä on. Kiva alkaa heti valittaa, mutta keilaaminen sai aikaan taas suppareita, mä oon vähän tyhmä kun en viimekerrasta oppinut! Mä en ole nukkunut siis silmäystäkään, oon ravannut suihkussa ja kävin äsken koirien kaa pihalla kun tuntu että happi loppuu. Toinen koira tietty lähti jäniksen perään eikä totellut käskyjä... itku tuli, oma moka kun en pitänyt sitä remmissä. Muuten se on maailman kiltein ja kuuliaisin, mutta metsästys tuppaa olee verissä. Ei auttanut kuin viedä toinen rakki himaan ja ottaa hihna mukaan ja ettii koiraa. En kerennyt vaappumaan kuin öbaut 15min pitkin ihmisten pihoja kun se onneksi kirmasi jalkojen juureen. Ois ollu kaameta jos se olis kernnyt johonkin isolle ajoväylälle. Tyhmä minä.

Mies ei oo kotiutunut vieläkään ryyppyreissultansa, tekis mieli joskus vetää sitä nekkuun...=) Jos nää mun mahakivut/supparit ei hellitä, niin huomenna meen johkin näytille. Mä en todellakaan halua olla seuraava synnyttäjä!!

Kauniita unia toivoo Tyhmyriini rv 33+0

ja hyviä vointeja sekä vauvalle että äidille!



Ostin eilen mittanauhan ja vatsanympärys on jotakuinkin 105cm. Mulla on pituutta 156cm eli aika pallomainen näky olen.



Synnytystapa-arviosta vielä, että ei varmaan yhden sektion jälkeen automaattisesti sinne lähetetä, riippunee sektion syystä. Mun esikoinen leikattiin suunnitellusti perätilan takia, mutta kakkosta yritin synnyttää normaalisti alakautta, kunnes mentiin leikkaussaliin pitkittyneen ja edistymättömän synnytyksen ja vauvan heikentyneiden happiarvojen takia. Nyt kun on kaksi sektiota takana, tämä kolmas leikataan automaattisesti ja mä olen menossa synnytystapa-arvioon huomenna, jolloin päätetään leikkauspäivä.

Lämpimät vaaleanpunaiset onnittelut Sämpylälle! Olisi mukava kuulla miten kaikki meni ja miten pikkuinen jakselee :) Tulethan kertomaan, kun jossain välissä ehdit!



Onkohan se Ronnika seuraavana vuorossa???



Kiitos Masunasulle tiedosta :) Pitääkin mennä kurkkiin kestovaippainfon sivuille.



Nyt iltapuuron keittoon.

Hönttä 34+2 & taustakuoro

Lämpimät onnittelut Sämpylälle! Yhdyn tässä monen toukotuhisijan kanssa samaan ajatukseen siinä kuinka ihanaa on, että meidän kaikkien synnytykset & vauvojen saamiset lähenevät :)



Mittasin oman masuni ja ympärysmittaa tuli 118cm, pituutta mulla on 168cm eli ei täällä Turun suunnalla mikään keijukainen istu näppiksen takana...



Huomenna taas vyöhyketerapia, luojan kiitos, alkaa noi liitoskivut olemaan taas sietämättömiä. Aivan järjetöntä poltetta ja sellaista " luu-kipua" alapäässä. Huomenna myös neuvola joten myös minä saan infoa / tietoa koska pääsen synnytystapa-arviointiin - laitan kuulumisia!



SISU rv33+5