<3 LOKAKUISET <3 VKO 14

menee noi nimimerkit sekaisin, mutta siis Pikkutarjalle piti tuossa äskeisessä viestissä voimia laittaa!



katjaäippä ja masukki 13+3

täällä on ollu paljon puhetta siitä kuinka raskaus on vaikuttanut parisuhteeseen..siis se on ihan totta että sitä on itse kukin ruvennut kriittisemmäks monissa asioissa, ainakin meillä on suhde muuttunut ihan ylä ja ala mäeks..välillä tekis kerätä kimpsut ja kampsut kun menee niin hermot ja sit taas väliin saadaan homma taas pelaan ja ennen raskautta oli asiat ihan hyvällä mallilla=) kaippa se on nää raskaus ajan tunne heittelyt ja hormoonit mitkä pistää meidän naisten ajatukset ja tunteet ihan solmuun;) ja onhan tää miehillekin iso elämän muutos, meillä tää lapsi on miehelle eka vaikka mun lasta onkin täs jo muutaman vuoden katsellut mut onhan se eri asia kun se oma joka sitoo sit häntä erilailla..no voishan tätä analysointia jatkaa romaaniks asti tästä aiheesta:) toivotaan että kaikilla meillä hormooni myrsky jossain kohtaa tasaantuu ja miehet kasvais aikuisiks;) ja voimia pikkutarjalle muuttoon ja uudenelämän alkuun, onneks asioilla on yleensä tapana järjestyä parhainpäin<3



mukavaa viikonloppua kaikille terkuin misa ja masu 13+2

Määitte ja Huitshapeli, toivottavasti vuototilanteenne on jo paranemaan päin ?



Pikkutarja : jaksamista sinulle eron keskellä! Ei varmasti ollut helppo päätös ja siksi lähetänkin sinulle tukihalauksen! Yritäthän nyt olla itsellesi kiltti ja pitää itsestäsi hyvää huolta. Syö kunnolla, nuku, näe ystäviä, osta itsellesi joku kaunis vaate tai vaikka uusi huulipuna.



Sunset@ : ymmärrän hyvin mietteesi. Ja kyllä tänne saa parisuhdeasioistakin puhua, kaksinhan nää meidän vauvatkin on (useimmiten) alkuunsa laitettu ja on se musta ihan olennainen osa vauvaperheen hyvinvointia tuo vanhempien parisuhdeonni. Olisiko teillä arkikriisi - kun elämä on pelkkää arkea, unohtuu se kiinnostuminen toisesta ja se mihin sitä aikoinaan rakastui. Unohtuu kysyä toiselta " Mitä sinulle kuuluu tänään ?" , kun päällimmäisenä on aina joku arjen kysymys tyyliin " ostithan kaupasta pesuainetta ?" . Viettääkö miehesi tyttärenne kanssa aikaa kahden kesken ? Entä sinä ja miehesi, saisitko siippasi lähtemään vaikka leffaan kanssasi tai tanssimaan tai kävelylle tai yhteisten kavereiden luo kylään ?



Saneline : tuntuu niin tutulta sun mietteet! Munkin päässä ja jutuissa pyörii vain " minä & vauva" , ja se mies jää jotenkin assistentin rooliin. Vaikka enhän mä sitä niin haluaisi. Mun oma mies näyttää toistaiseksi kestävän mun tekemättömyyttä, pitää mut ruuissa ja herättää sohvalta sänkyyn nukkumaan (siinä ysin aikaan joka ilta, oon edelleen tosi väsy). Tänään aamulla sain sänkyyn itsepuristettua appelsiinimehua, voi mikä ihanuus! Toivoisin että väsymys jo helpottaisi, olis kiva vuorollani pitää vähän miehestä ja parisuhteesta huolta.



Sen sijaan mua ärsyttää perheeni juorualttius. Kuten jo kerroinkin, mieheni möläytti kavereilleen vauvauutisen vaikka oltiin sovittu että ennen ultraa ei vielä puhuta. Ja eilen äiti soitti, oli sitten varta vasten soittanut vanhalle isoisälleni ja kertonut hänelle!!!! Ensinnäkin, nyt jos tulee keskenmeno niin en olisi halunnut pappani joutuvan sitä suremaan, ja toiseksi olisin halunnut kertoa iloiset uutiset hänelle itse. Onko tää normaalia, vai onko mun perhe vaan jotenkin pässi? Mua harmittaa ihan tuhottomasti.



Ihanaa, täällä (E-Ranskassa) on jo täysi kevät : puut ja maa kukkii ja aurinko paistaa, iltapäivisin voi olla 16-17 astetta lämmintä jos on hyvä ilma. Ollaan menossa viikonlopuksi maaseudun rauhaan, vuokrasin sieltä meille ja anopilleni (joka on hiljattain leskeytynyt) viikonloppuloman maatilamajoituksesta. Tarkoitus olis päästä oikein pitkälle kävelylle luontoon, ja syödä hyvin (se kuuluu täälläpäin aina asiaan :-). Harmi vaan että haisujuustot on kiellettyjen listalla, siellä maatilalla nimittäin valmistetaan vuohenjuustoja.

joten kirjottelenpä minäkin jotain. Ei oo meilläkään kinasteluilta säästytty, mutta eroamassa ei olla oltu vielä kertaakaan. Mies on kyllä hyvin ymmärtäny etten normaalisti tiuskisi ym. Hänen yleisin lause onkin nykyään että mä tiedän että sä oot raskaana ja sua kiukuttaa ja mä en lähe tohon mukaan. Hyvin osaa perääntyä riidoissa eikä ole riiteleväistä tyyppia. Mie olen meillä enemmän se joka mököttää kauemmin.



Mulla on ollut eilen ja tänään melkein koko päivän sellanen vähän täys olo. Vatsaa vähän niinkö särkee ja tuntuu että olisin syöny ilmapallon. Onko tietoa mistä moinen johtuu?? Ja onko kellään ollu samanlaista oloo. Ruoka ei meinaa maistuu millään.

Aamulla söin pari leipää, päivällä sain syödyksi muutaman pinaattiletut ja vähän aikaa sitten söin omenan, ettei syömisten välille tulisi liian pitkä tauko.



Mua on alkanut myös ällöttää ranskalaiset. Eilen mies paistoi uunissa ja käski mun kurkata uuniin että missä kunnossa ovat ja kun vähän raotin luukkua niin kävi haju nokkaan niin pahasti. Pönttöö ei ole tarvinnut käydä halaamassa vaikka läheltä sekin on usein liipannut.



crabu-87 10+4

Minäkin pitkästä aikaa kirjoittelen. Käyn joka päivä lukemassa mutta, kuten kaikki nykyään, tuntuu jotenkin ylitsepääsemättömältä alkaa kirjoittamaan=)



Kaikille kovia kokeneille toivottelen voimia jaksaa!!!!



Parisuhdeasiaan minäkin kommentoin: Meille siis toinen lapsi tulossa ja mä tunnen niiiiiiin suurta omantunnon tuskaa kun en vaan jaksa siivota, kokkailla ja touhuta esikon kanssa saati että jaksais ukon kanssa touhuta jotain!!! Mies on onneksi antanut mun nukkua aamuisin ja iltaisinkin, touhuaa kokoajan esikon kanssa ja antaa muutenkin mulle tilaa hengittää. Mä vaan toivon että mä herään joku aamu oikeesti virkeänä ja jaksan taas alkaa elämään. Nyt tuntuu että vaan nukun, olen väsynyt ja käyn töissä.(tänään vapaa huomenna töitä)

Mä olen ihan älyttömän itku herkkäkin ollut, mutta sepä olikin tiedossa edellisestä raskaudesta. Tää tosin ei ole mitään verrattuna ekoihin viikkoihin vauvan syntymän jälkeen, mä itkin ihan mistä syystä tahansa, vauvan katsomisesta linnunlauluun=)



NYt tasan rv13, ihan kiva olis jo saada mamma housut kun tuntuu että kaikki omat housut kiristää ja on inhottavia jalassa, vyö tuntuu inhottavalta ja osa housuista on sellasia että tippuu kokoajan ilman vyötä=) kiva töissä olla kokoajan vetelemässä housuja ylös päin kun muuten ois kun hoppari=)



maranta rv13

Täällä ollaan edelleen flunssan toipilaina ja antibioottikuurilla. On sitten poskiontelotulehdus.



Muuten olo on aika normaali. Raskausoireet on melkein kadonneet. No, kyllä väsymystä vielä on...



Meilläkin mies on joutunut koville. Mä olen ollut koko tän raskauden ajan ihan järkyttävän pinna kireellä ja huono tuulinen. Mä en muista, että edellisessä raskaudessa olis ollut tällaista.. Toivottavasti olisin taas pian oma itseni, ei tää kiukkupussina olo ole itsellekään kivaa! Ja morkkista siitä, etten jaksa olla riittävän aktiivinen esikoisen kanssa ja kotihommissa poden minäkin..



Tsemppiä muillekin parisuhteitaan ihmetteleville ja erityisesti pikkutarjalle voimia!



Cisse rv 13

Aika rajuja säikäytyksiä ollut muutamalla täällä! Toivottavasti eivät muuksi muutukaan. Tsemppiä kaikille!



Eikös tämän väsymyksen pitäisi alkaa hellittää 12 viikon jälkeen? Olen kyllä elänyt kuin unessa jo monta viikkoa. Voisin vaan nukkua ja käydä syömässä ja mennä taas nukkumaan.... tosin unta en saa, mutta siis väsyttää tajuttomasti!



Kävin torstaina Kys:ssa niskaturvotuksia mittaamassa... vauveli ei ollut oikein yhteistyökykyinen. Köllötteli yhdessä (mittauksen kannalta huonossa) asennossa, aukoi suuta, potkutteli ja nyrkkeili sen minkä ehti. Näytti siis kaikki temput. Ihana ultra muuten, paitsi kesti varmaan puoli tuntia! Eli ensin koitettiin vatsan päältä, sitten alakautta, vatsan päältä ja vielä alakautta. Nousin välillä seisomaankin, että vauvan asento muuttuisi, mutta ei. Jonkinlaiset lukemat sitten saatiin, (toivottavasti oikeat). Paljonkohan turvotusta on paljon 12 viikolla?



Sitten se ristiriita työnantajalle kertomisessa... se tavallaan poistui. Olin jo päättänyt etten kertoisi. Aioin olla itsekäs. Kysyin jo liitonkin kantaa ja sieltä KEHOITETTIIN olemaan kertomatta. 3 kuukauden palkan olisin saanut äitiysloman ajaltakin!



Työnantaja tulikin maanantaina selittämään, että miten paljon helpompi on tehdä sopimus osissa (eikä vuoden loppuun, kuten pari viikkoa sitten lupasi), kun kustannuspaikka vaihtelee, joten sopimus kirjoitettiin vain pariksi kuukaudeksi. Joten massusta näkynee ennen seuraavan sopimuksen kirjoittamista. Se siitä sitten.



Tuuli-75, 12+3

(.) Kävin siellä tarkistusultrassa. Rauhallinen tapaus tämä on, pikkusen vaan vilkutteli. Ei pahemmin ole pyöriskellyt kummassakaan ultrassa. Verenvuodon syy ei ole selvinnyt.

Oli pari päivää vuotelematta ja taas parina päivänä tuli tuhruvuotoa, tosin ihan pientä.

Tämä ultra antoi iäksi keskiviikkona 10+1 (edellisen mukaan olisi ollut 10+2) ja lasketun ajan lääkäri pyöritteli kiekolla ja sai siihen 3päivää myöhäsemmän ajan (vaikka vauva päivän nuorempi?). Netin laskureiden mukaan olisi laskettu 28.10 ja lääkärin mukaan samoilla viikoilla 30.10..

Pääsen vielä keskiviikkona käymään siinä normaalissa alkuraskauden ultrassa.



Mulla tuntuu paineentunnetta tai jonkinmoista pakotusta tuolla alapäässä jos olen pitkään ylhäällä. Joudun töissä tekemään vielä monesti kymmenentunnin päiviä ja kulkemaan kävellen työmatkat Mitenköhän tässä käy.. Jos pääsis tuonne juhannukseen asti, niin rupeis lomat pyörimään ja äitiyslomat päälle.



Meidän tyttö 6v risti vauvan Helmi-Juuliaksi ja puhuu siitä myös " mini-skidinä" :D



Onko muilla tuolla alapäässä pakottavaa tunnetta? Ikävältä tuntuu:(



huitshapeli ja lilliputti 10+

Hyvä kuulla, että vuotelut vähenemään päin ja toivoa on. Tuosta paineen tunteesta ja kivuista alapäässä tuli mieleen liitoskivut. Jotka sitten voi ilmentyä useammalla tavalla. Voisiko olla niitä?? Nehän on joskus tosi kivuliaita ja varsinkin rasituksen alla pahenevat. Itsekin kävelen ja olen jaloillani koko päivän ja joskus koko alavatsa tuntuu tosi hellältä ja nivusia pistelee.



Etkö saanut Huitshapeli sairauslomaa? Olisit saanut levätä kotona.



Hormonimyrkyistä sen verran, että siellä keskellä räpiköidään juu. Yritän oikein aamulla tsempata itseäni etten tänään taas rähjäisi perheelle...Ja miten sitten käykään?? Koti tuntuu olevan aina sekaisin, ruoka jatkuvasti loppu ja mies + lapset eivät älyä ollenkaan miten pitäisi toimia...sellaista tapaahan ei tietysti löydykään joka miellyttäisi, huoh. Ei se siis miehilläkään helppoa ole. En haluaisi kyllä siihen asemaan itse. Tosin tänään olen ollut ihmeen tyyni vaikka työleiri kotona alkoi jo 06! Tuo taas johtui siitä, että kaiken väsymyksen keskellä olen kuitenkin nukkunut aika huonosti öisin. Valvonut ja tietysti kytännyt kelloa. Joten päätin sitten jo nousta ylös kun en kunnolla saanut nukuttuakaan. Pissallakin pitää käydä monta kertaa yössä ja välillä uni ei tulekaan takaisin.



Mutta eikös tässä kohta pitäisi siirtyä siihen kukkeaan ja energiseen aikaan...Sitähän ne opukset lupailee toisella kolmanneksella =0)

Nyt ainakin sana kukkea ei liity itseen mitenkään...Kömpelöksikin itsensä alkaa tuntea jo nyt ja taitaa olla aika kaivaa ne äitiyshousut esiin. Ja kenties ostaa jotain uuttakin. Piristykseksi.



Mukavaa viikonlopun jatkoa kaikille!!



susasana 13+3

Kiitokset kaikille voimahaleista ja muusta:) Tää tuntuu nyt rankalta ja väsyttävältä mutta kyllä se tästä...toivottavasti...Toisaalta mietiskelen koko ajan josko tämä paikkakunnan vaihto takaisin kotikonnuille rauhoittaisi tilannetta ja sitä lopullista eroa ei sitten tulisikaan,mutta kun se luottamus on mennyt niin se on mennyt...sille ei voi mitään.



Kovasti jo odottelen tässä ajan kulumista että pääsisi taas noita ihania pieniä vauvanvaatteita ostelemaan ja hiplailemaan:) Toisaalta tämä raskaus tuntuu todella raskaalta ja väsyttävältä mutta toisaalta taas se on antanut kyllä kamalasti voimiakin.Ja tuo äitin pieni prinsessa vielä tähän lisäksi:) Ihan kuin ymmärtäisi miten paha olo äidillä on...ei ole kiukutellut yhtään,halii ja pusuttelee jatkuvasti:) Viikolla sanoi niin ihanasti lenkillä kun näki kaksi sydäntä piirrettynä jonkun kopin seinään että siinä lukee " äitin raks Nea tyttö" :) Itku meinasi tulla siinä paikassa:)



Ei muuta kun kevään odotuksia kaikille ja kasvatellaanhan näitä massuja tässä kilvan:)



pikkutarja ja maha-asukki 10+6

Susasana: en ole saanut saikkua, tosin en tuosta paineentunteesta ole pahemmin edes puhunut (neuvolaan soitin ja sieltä sanottiin, ettei voi tehdä asialle mitään). Täytyy seuraavan kerran puhua asiasta taas..



Ollut juttua mm. parisuhdeongelmista.. Meillä menee tosi hyvin miehen kanssa:) Tuntuu että se on tässä puolen vuoden aikana " kasvanut aikuiseksi" . Ottaa myös mut hienosti huomioon. Aina on lapsia hoitanut, mutta nyt huolehtii, että minäkin saan huilattua. Käskee pötkölleen, tekee suursiivouksia (omasta alotteesta!), lähtee lasten kanssa ulos, tekee jopa ruokaa, vaikka minä kotona. Ai että mä rakastan sitä:) Tosi ihana ihminen:)

Nyt menee jo totaalisesti hermo: 2 viikkoa olen maannut influenssan takia eikä vieläkään hellitä! Nokka tukossa ja kröhittää. Oiskohan mullekin tullut se poskiontelotulehdus sitten... Eilen oli taas kuumetta, tosin vaan 37.5 mutta kuitenkin. Eli huomenna TAAS lääkäriin.



Kiva kuitenkin lueskella teidän juttuja! Kaikenlaisia tilnateita tähän matkan varrelle mahtuu, jotkut säikäyttää ja jotkut rohkasee. Hyvä, että vuodot on lakanneet! Mullakin on välillä paineen tuntua alamahassa, tuntuu että kohdun seutu on jotenkin arka. Tosin se voi johtua nyt rajusta yskimisestäkin, vielä en oo kuitenkaan ollut kovin huolissani. Mutta jos on liitoskivuista kysymys, niin ne voi kyllä olla tosi pahojakin! Itsellä ei kokemusta, mutta serkun vaimo joutui monta kuukautta kärsimään niistä ja olemaan kovalla kipulääkityksellä, kun ei kävelemisestä meinannut tulla mitään ilman itkemistä. Kuulosti aivan kamalalta hänen kokemuksensa, en toivo kenellekään liitoskipuja!



Oletteko muuten käyneet jo katselemassa vauvan tarvikkeita? Me käytiin eilen Lastentarvikkeessa ja sitten Ikeassa toissa päivänä (perjantai- iltana oli muuten siellä tosi rauhallista!) Ei mitään tietenkään vielä hankittu, mutta katseltiin ja suunniteltiin. Mitään ei muutenkaan voi vielä tarkkaan suunnitella, koska tässä on vielä muuton mahdollisuuskin olemassa... isompi asunto = enemmän hankintoja... ;) Mulla ois ihan hirvee sisustus vimma, pesänrakennusta! Ahmin telkkarista kaikki remppa ja sisustusohjelmat...



Aurinkoista sunnuntaita kaikille!



Saneline 13+3

Mekin päästiin viimein ultraan muutama päivä sitten. Sieltähän löytyi terhakka avaruusolion näköinen pikkukaveri:) Kaikki vaikutti oleva ok ja niskaturvotuskin normaalin rajoissa. Lopullinen seulontatulos tulee tietty vasta parin viikon päästä. Oli tosi mukavan tuntuinen kätilö eikä se alakautta tehty ultrauskaan nyt niin epämiellyttävää ollut. Laskettu aika aikaistui muutamalla päivällä ja on nyt 13.10.



Olotila alkaa kai nyt ihan tosissaan helpottaa. Eilen käytiin miehen kanssa lenkillä ja tänään jaksoin käydä viikkokausien tauon jälkeen salillakin. Illalla on edelleen ollut kuvottava olo, muttei mitään parin viikon takaiseen oloon verrattuna. Maha on kyllä jo jotenkin hämmästyttävän iso:) Kävin alkuviikosta jo ostamassa äitiyshousutkin. Löysin palstalta saadun vinkin avulla Zarasta riittävän pitkälahkeiset housut.



Parisuhde on ollut koetuksella täälläkin, mutta nyt tuntuu että sekin alkaa kääntyä parempaaan suuntaan kun olo helpottuu. Eli on ollut niin kireänä itse koko ajan kun on vaan väsyttänyt ja oksentanut. Nyt kun jaksaa kiinnostua muustakin kuin sohvalla makaamisesta, on ilmapiiri kotonakin keventynyt. Seksikin alkaa jo taas pitkästä aikaa vähän kiinnostaa:) En muista minäkään, että olisin ollut edellisissä raskauksissa näin nuutunut ja pinna kireällä. Johtuneeko tuo iästä vai mistä...



Ihanaa kun kevät alkaa hiipiä pihalle. Krookukset ja narsissit sekä tulppaanit nostelee jo innokkaasti päätään mullasta. Esikoisen jääkiekkokausikin päättyi eilen. Sulais vielä nuo kuntopolut niin pääsis metsään lenkille.



Hyviä vointeja itsekullekin!

ellu333 12+6

Ensi viikon alussa olisi np-ultra, olo alkoi vihdoin helpottamaan ja juuri iloitsin, että voin taas tehdä kaikenlaista ja alkaa nuattia raskaudesta.



Ja nyt alkoi ihan reipas, kirkas vuoto, jossa on myös hyytymiä. Kipuja ei ole, vain lievää pakotusta. Päivytyksessä sanottiin, että tunti tai kaksi pitää seurata, jatkuuko vuoto ja sitten vasta pääsee sinne. Kun en muuta keksi, tulin tänne kertomaan. Tuntuu pitkälle tämä tunti.



Olikohan teillä muilla lokakuisilla saman ikävyyden kokeneilla hyytymiä mukana kohdun " kevätsiivouksessa" ? Toivon niin kovin, että kyse olisi vain sellaisesta...



Putri *huolissaan*, viikkoja pitäisi olla 11+5

minä menin maanantaina väsyneenä töihin vaikka yskä jatkuu ja jatkuu. Ei kai sillä ole tämän vuodon ja mahdollisen keskenmenon kanssa mitään tekemistä, mutta jos nyt saisin kelata viikon taakepäin, niin olisin pyytänyt lisää sairaslomaa. Mutta sitä tietenkin ajattelee, että työt kasautuu ja sen myötä stressi ja parempi mennä vain töihin. Olin tänäänkin, kun on noita hommia rästissä.



-Putri

Onko tilanteeseen jo tullut selvyyttä? Toivottavasti on jotain harmitonta. Jaksamisia sinne kovasti.



Erica

minäkin pitkästä aikaa kirjoittelen tänne...

viimeksi taisin marista kun eivät ota opiskelijoita töihin...

Pääsen kuitenki työhaastatteluun ens keskiviikkona.. kerroin jo heti työhakemuksessa odottavani esikoistani jonka olisi määrä syntyä 2.10 ettei tule myöhemmin yllätyksiä ja silti kutsuivat haastatteluun tietävätpähän sillä työpaikalla sitten.

Meillä on kuitenkin useammin noita neuvola/lääkäri käyntejä diabeteksen takia, eli joudun töistäkin olemaan pois.

Neuvolassa käytiin viime viikolla ja oli neuvolalääkärikin ei mtn ihmeellistä kun kaikki hoito on kuitenkin nkl. Sydän äänet olivat hyvät 150. Jaksamisia kaikille flunssan kourissa oleville ja muillekkin :)



14+3