Lue keskustelun säännöt.
5-vuotiaiden äidit? Puuttuisitko lapsesi käytökseen jos toimisi näin:
31.03.2008 |
-hajottaisi toisten leluja, ei anteeksipyyntöä
-istuu kylässä kahvipöytään ja ilmoittaa, että otan mehua (ei siis pyydä vaan vaatii)
-sanoo kovaan ääneen että kakku on pahaa, en syö
-hyppii vieraiden sängyllä ja heittelee peitot ja tyynyt lattialle
Näin meillä käyttäytyi eräs lapsi ja äiti vaan hymyile eikä kertaakaan komentanut. Onko normaalia? Itsellä vasta pieni vauva niin ei ole kokemusta tuon ikäisistä mutta aika hurjalta tuntuu...
Kommentit (51)
Noista muista käytöstavoista huomautan, mutta aina ei mene jakeluun - ja joskus jos huomaa että lapsi on huomio/konfliktihakuisella päällä, en jaksa alkaa kamalasti riitelemään. Varsinkin kun ollaan vieraisilla ja tekee mieli itse nauttia keskustelusta aikuisseurassa. Tulee ajateltua, että parempi sulattaa pienet käytöksen kauneusvirheet ja kuin tuhlata kaikki aika ja energia lapsen ojentamiseen.
Toisaalta olen kyllä herkkä havaitsemaan muiden ihmisten närppiintymisen, eli jos huomaisin että emännän pinna alkaa kiristyä, kyllä silloin koittaisin saada ipanan aisoihin.
Vierailija:
-hajottaisi toisten leluja, ei anteeksipyyntöä
-istuu kylässä kahvipöytään ja ilmoittaa, että otan mehua (ei siis pyydä vaan vaatii)
-sanoo kovaan ääneen että kakku on pahaa, en syö
-hyppii vieraiden sängyllä ja heittelee peitot ja tyynyt lattialleNäin meillä käyttäytyi eräs lapsi ja äiti vaan hymyile eikä kertaakaan komentanut. Onko normaalia? Itsellä vasta pieni vauva niin ei ole kokemusta tuon ikäisistä mutta aika hurjalta tuntuu...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei todellakaan hajottele toisten leluja ja jos vahingossakin aiheuttaisi " mielipahaa" toiselle niin anteeksi pyydetään, tottakai!
Sellaisia ne lapset ovat, varsinkin alle kouluikäiset että saattavat " vain" ilmoittaa haluistaan, eivät katso kaikkia maailman etikettejä vielä hanksaa vaan ovat lapsia. Mutta tottakai kuuluu asiaan se että opetetaan pyytämään kauniisti tyyliin " saisinko" jne.
Mites se sanonta menee, lasten ja humalaisten suusta sen totuuden kuulee. Tietty siihenkin voi opettaa hieman diplomaattisempaa tapaa ilmaista itseään vaikkapa tyyliin " en oikein pidä tästä" jne mutta edelleen, lapset on lapsia eivätkä vielä, onneksi?!, ole niin jäykkiä.
Vieraiden sängyillä ei tod hypitä tai heitellä petivaatteita.
Terveisin -äitix2 jonka kuopus täytti juuri 5v-
Kyllä mä puutun heti, jos mun 5v noin hilluis kylässä/kotona. On nuo tuon ikäiset aika villejä toisinaan, mutta käytöstavat pitää sentään jo osata.
Minusta äiti olisi voinut korjata että " pyydätkö x nätisti että saanko mehua" , ihan sama meneekö jakeluun vai ei mutta jos ei tuossa iässä ala pikku hiljaa opettamaan nätisti pyytämistä niin milloin?
Lasta tulee myöskin kannustaa eikä nujertaa. Ei, ei maailmassa ei ole helppo elää ilman tukea. Lapselle tulee selittää syy ja seuraus " miksi" . 5 vee ymmärtää jo kohtalaisen paljon missä mennään.
On muistettava, että lapset ovat myöskin kovin erilaisia kasvatettavia.
Olet varmasti järkyttynyt, mutta sellaista se elämä lasten kanssa on.
Oletko itse saanut ankaran kasvatuksen, josta peilaat tapahtumaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuohan sen juuri aiheuttaa, kuvitellaan että lapsi on liian nuori ymmärtääkseen käytöstapojen alkeita ja kohta se pikkuinen onkin kaupanikkunoita särkevä teini.
Koskaan ei ole liian aikaista aloittaa (lempeä) tapakasvatus.
Vierailija:
-hajottaisi toisten leluja, ei anteeksipyyntöä
-istuu kylässä kahvipöytään ja ilmoittaa, että otan mehua (ei siis pyydä vaan vaatii)
-sanoo kovaan ääneen että kakku on pahaa, en syö
-hyppii vieraiden sängyllä ja heittelee peitot ja tyynyt lattialleNäin meillä käyttäytyi eräs lapsi ja äiti vaan hymyile eikä kertaakaan komentanut. Onko normaalia? Itsellä vasta pieni vauva niin ei ole kokemusta tuon ikäisistä mutta aika hurjalta tuntuu...
Leluja ei saa hajottaa ja anteeksipyyntöä vaatisin, sitä vaan ei ainaa saa ulos. Yrittäisin viimeiseen asti.
" otan mehua" , joskus annan mennä jos en halua aloittaa taas uutta showta pöydässä, samoin " kakku on pahaa" , joskus parempi on olla kiinnittämättä käytökseen huomiota. Tietysti meillä opetetaan yleensä että " saisinko mehua" , mutta 5-vuotiaan kanssa menisi kaikki hommat konfliktiksi jos kaikkeen puuttuu aina.
Sängyillä ei hypitä ja heitelleä lattialle, toruisin ankarasti ja kieltäisin menemästä enää sinne huoneeseen. Jos edelleen riehuisi (mitä kyllä ei tee kun meidän poika tosi rauhallinen) niin sitten pitäisi lähteä kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
-hajottaisi toisten leluja, ei anteeksipyyntöä
leluja hajoaa. Ei sitä erityisesti pyydellä anteeksi, mutta uusi toki aostetaan tilalle
-istuu kylässä kahvipöytään ja ilmoittaa, että otan mehua (ei siis pyydä vaan vaatii)
oletettavasti isäntäväki on jo jhhyvien tapojen mukaan kutsunut pöytään ja tarjonnut jotain. Miksi ihmeessä sitä mehua ei ole tarjottu? Voin sanoa lapselleni, että on kohteliasta pyytää kauniisti, mutta mitään hirveää meteliä en nostaisi, koska se varmaan olisi isäntäväen laiminöyönnin huomioon ottaen heille noloa.
-sanoo kovaan ääneen että kakku on pahaa, en syö
Sanoisin, että kakku on kakkua, ei sitä sovi arvostella. Mutta syödä ei ole pakko, jos se kerran on pahaa.
-hyppii vieraiden sängyllä ja heittelee peitot ja tyynyt lattialle
mistä minä voin tietää, saako teidän sängyillä hypellä? Miksi teillä on sänky olohuoneessa? Vai onko emäntä lähettänyt lapset johonkin " pois tieltä" ja olettaa sitten, että minä vahdin sekä omani että hänen kersansa jossain makuuhuoneissa?
Osaatko lukea ollenkaan? Sänky olohuoneessa, miten niin? Omat lapset pois tieltä, ap:lla kertomansa mukaan pieni vauva?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
-hajottaisi toisten leluja, ei anteeksipyyntöä
joskus lelut hajoaa vahingossa, jos tahallaan niin anteeksi ja vanhempana tarjoudutaan korvaamaan ja muutenkin pyritään estämään ettei vahinkoja edes kävisi.
-istuu kylässä kahvipöytään ja ilmoittaa, että otan mehua (ei siis pyydä vaan vaatii)
meillä on opetettu kaunista pyytämistä mut oppi menee vielä tos iässä toisesta korvasta ulos samaa kyytiä. ei se niin nokonuukaa vielä ole 5-vuotiaana
-sanoo kovaan ääneen että kakku on pahaa, en syö
kerroppas sinä, kun meillä on kova uhma ja kaikki ruoka on pahaa
olen havainnut että siihen " pahaa" -uhmaamiseen on paras suhtautua välinpitämättömästi. Kaikkea mitä on pyytänyt lautaselleen on pakko maistaa ainakin. Ja kysytään että " vai etkö vaan jaksa?" jos väittää pahaksi. Ja lapset ei vielä osaa säädellä voluumia sanomisissaan.
-hyppii vieraiden sängyllä ja heittelee peitot ja tyynyt lattialle
me vanhempina annamme kotona hyppiä, eikä lapsi erota vielä kylää kodista siinä mielessä. On toki kohteliasta ensin kieltää ja kysyä että saako? Joskus ei ehdi kysyä, vaan lapsi jo menee ja jos kyläpaikan omistaja ei mitään sano tai hymyilee, niin oletan että ei se häntäkään haittaa.
+ kesken seurustelun ei ehkä jaksa kiinnittää edes huomiota niin paljon lapseen.. kun sen käytös on normaalia ja jokapäiväistä omiin silmiin
Vierailija:
Osaatko lukea ollenkaan? Sänky olohuoneessa, miten niin? Omat lapset pois tieltä, ap:lla kertomansa mukaan pieni vauva?
Ei lapsi itse lähde vieraassa paikassa tutkimaan toisia huoneita - ainakin minun 5-vuotiastani vielä ujostuttaa ja pelottaakin sen verran. ap:n on täytynyt lähettää hänet ja omat kersansa (varmaan sitten 5-v on lähetetty viihdyttämään vauvaa!) johonkin " pois tieltä kun aikuiset juttelevat" . Sama logikka kuin siinä, että kutsutaan äiti ja lapsi kylään ja tarjotaan vain kahvia....
Minusta ap on puistattavan ajattelematon tai itseään ajatteleva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun 7-vuotias kummipoika on todella huonokäytöksinen. Juurikin noin käyttäytyy.. Huutaa esim. " no saako sitä pullaa/keksiä/tmv. ikinä vai ei" " lisää mehua" (siis komentaa, ei pyydä) ym. eikä kaverini puutu mitenkään. Sitten ollaan naama väärin päin, jos kaikki ei satu miellyttämään täydellisesti jne. En omiltani moista suvaitsisi alkuunkaan.
Jos lapsi muuten käyttäytyy epäkohteliaasti, keskustelen hänen kanssaan asiasta yleensä vasta kahden kesken. Lapseni on kiltti ja arka, ja tiedän että hän hätääntyy jos alan vieraiden ihmisten keskellä vaatia sanomaan jotain nätimmin tms. Hän menee lukkoon eikä saa mitään sanottua.
Tosin esikoiseni ei myöskään kylässä tahallaan tee ilkeyksiä, joskus riehaantuessaan saattaisi tyynyjä heitellä. Tällaisiin kyllä puutun heti. Ikinä ei tahallaan riko leluja tai satuta toista. Ihana tyttö :o)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
-hajottaisi toisten leluja, ei anteeksipyyntöä
leluja hajoaa. Ei sitä erityisesti pyydellä anteeksi, mutta uusi toki aostetaan tilalle
-istuu kylässä kahvipöytään ja ilmoittaa, että otan mehua (ei siis pyydä vaan vaatii)
oletettavasti isäntäväki on jo jhhyvien tapojen mukaan kutsunut pöytään ja tarjonnut jotain. Miksi ihmeessä sitä mehua ei ole tarjottu? Voin sanoa lapselleni, että on kohteliasta pyytää kauniisti, mutta mitään hirveää meteliä en nostaisi, koska se varmaan olisi isäntäväen laiminöyönnin huomioon ottaen heille noloa.
-sanoo kovaan ääneen että kakku on pahaa, en syö
Sanoisin, että kakku on kakkua, ei sitä sovi arvostella. Mutta syödä ei ole pakko, jos se kerran on pahaa.
-hyppii vieraiden sängyllä ja heittelee peitot ja tyynyt lattialle
mistä minä voin tietää, saako teidän sängyillä hypellä? Miksi teillä on sänky olohuoneessa? Vai onko emäntä lähettänyt lapset johonkin " pois tieltä" ja olettaa sitten, että minä vahdin sekä omani että hänen kersansa jossain makuuhuoneissa?
Sänkymme sijaitsee makuuhuoneessa, kuten useimmissa kodeissa. Lapsi meni sinne itse, repi päiväpeiton pois ja heitti tyynyt lattialle alkaen pomppia. En minä eikä kukaan muukaan häntä mihinkään lähettänyt. Ja minulla on itsellä tosiaan pieni vauva, joten en ole omia lapsiani kenenkään vahdittavaksi tyrkännyt.
Mehu oli kyllä tarjolla kannussa, ja kyllä kaikki kutsuttiin pöytään yhtä aikaa jos pelkäät että pikkuista jotenkin loukkasin. Hän on käynyt meillä usein ja haluaa toisinaan kokista, toisinaan mehua, ja ilmoittaa aina sen huutamalla. Onneksi halusi nyt mehua, sillä meillä ei kokista ollut. Isäntäväen laiminlyönnin? Selittäisitkö nyt, ketä minä laiminlöin ja miten?
Kyllä minusta ihan hyvä perusoletus on, että kylässä ei KOSKAAN pompita sängyllä, vaikka kotona saisikin. Vai ihanko oikeasti, kun petivaatteet lentelee pitkin huonetta, pysähdyt miettimään että hmmm... saakohan noin tehdä, kyllä meillä kotona saa joten miksei täälläkin?
Ja meillä on käynyt paljon samanikäisiä lapsia, joista kukaan ei käyttäydy noin. Herää kysymys, miksi suhtaudut noin aggressiivisesti? Taidat olla juuri huonotapaisen lapsen/lasten äiti, ja kurittomuus johtuu aina kyläpaikan huonoudesta tai emäntien " laiminlyönnistä" ..? Ap
Jos sattuisi hajottamaan niin tottakai pyytäisi anteeksi ja uusi hommattaisiin tilalle. Mutta jos joku halpiskrääsä hajoaa vahingossa normaalileikissä niin en tiedä vaatisinko sitä anteeksipyytämään...riippuisi varmaan talon emännän suhtautumisesta.
Pöydässä saattaa käyttäytyä huonosti, siitä huolimatta että siihen aina kotona puututaan. En välttämättä asiasta tekisi numeroa, mutta huomauttaisin kyllä että " pyydäpä nätisti" ja puuttuisin tuohon " kakku on pahaa" -huuteluun myös.
kiltti ja arka, ja yleensä ihan lukossa vieraassa paikassa. Ei uskaltaudu yksin toisiin huoneisiin. Joskus saattaa riehaantua heittelemään tyynyjä. Turha komentaminen pistää tytön entistä pahemmin lukkoon.
Hyvä jos saa mitään sanaa sanottua suustaan kahvipöydässä, ja jos se jotain sanoo, niin se on ilman turhia kiemuroita se hiljainen ja nariseva " mehuu" -kuiskaus.
eikä kukaan voi olettaa että kyläpaikassa saa muutenkaan tehdä kaikkea mitä kotona. Yksi tuttu antaa lapsensa kuljeskella olohuoneen sohvalle ruuan kanssa meillä, mutta minä komennan hänenkin lapsensa keittiön pöydän ääreen syömään tai sitten sanon että ruoka jätetään pöytään kun lähdetään.
Olisihan se muuten ihan hullua että oma lapsi katsoo miten toinen saa sotkea ja häntä on aina kiellletty.
Enkä tosiaan halua siivota suklaakeksiä sohvasta ja tapeteista heidän lähdettyä
ei ap
Vierailija:
Ei lapsi itse lähde vieraassa paikassa tutkimaan toisia huoneita - ainakin minun 5-vuotiastani vielä ujostuttaa ja pelottaakin sen verran. ap:n on täytynyt lähettää hänet ja omat kersansa (varmaan sitten 5-v on lähetetty viihdyttämään vauvaa!) johonkin " pois tieltä kun aikuiset juttelevat" . Sama logikka kuin siinä, että kutsutaan äiti ja lapsi kylään ja tarjotaan vain kahvia....
Minusta ap on puistattavan ajattelematon tai itseään ajatteleva.
No tämä lapsi kyllä tytkii. Tosin on käynyt meillä ennenkin joten ei ole ihan vieras paikka. Mutta kyllä menee ihan itse esim. saunaan, kylppäriin, makuuhuoneeseen - ja häntä ei kukaan käske. Miten saat tämän väännettyä minun tai kenenkään muun syyksi? Jos me kieltäisimme häntä liikkumasta, olisiko se parempi? Sitten syyttäisi minua sadistiksi joka kahlitsee lapsen uteliaisuuden. Ylipäätään vältän käskyttämästä toisten lapsia sillä asia ei kuulu minulle, lapsen äiti usein kyllä sanoo että menepäs x katsomaan vaikka telkkaria että saadaan jutella.
Vauva oli kyllä minun ja tämän äidin kanssa keittiössä, en tietenkään jättäisi häntä 5-vuotiaan käsiin.
että meidän sängyllä saa sitten lapset hyppiä.
meillä vähän aikaa sitten vieraili vanhempiensa kanssa 11-vuotias, jonka jäljilta löytyi kaksi hajalle hakattua lelua. Äitinsä esti vierailun aikana kolmannen hajoittamisen kun huomautin että tuo on ollut aika kallis. Ne kaksi muuta oli piilottanut meidän poikien (pari vuotta nuorempia) huoneeseen. En voi mitään sille, että hänen touhujensa ajatteleminen jälkeenpäin ärsyttää aika lailla, varsinkin kun mietin mitä motiiveja tuohon oli.