voi saatana, kun ukko ei tajua lasten vahtimisesta yhtään mitään

Ajan mittaan huomaat, että näitä tulee paljon enemmän ja merkittävämpiä riskinottoja myöhemmin. Oikeasti lapsi silloin oppii vastuuta itsestään ja tuntee, että hänee luotetaan, itsetunnosta tulee hyvä. Meillä esim. olin kauhuissani, kun kuulin 6v. ja 7v (juuri ekaluokan aloittanut, eikä vielä omistanut kännykkää) olleen yksin kotona, kun mies päätti lähteä ilman heitä kauppaan. Sai kyllä kovat huudot. Se oli eka kerta ja olivat n. tunnin. Sen jälkeen ovat lapset olleet useinkin hetken kaksin ja jotenkin nyt ei tunnu enää yhtään kummalta, tosin ovat jo 7v ja 8v koululaisia sekä molemmat taitavia puhelimen käyttäjiä.



Eiköhän ole 2v aika opetella kiipeilyä. :) Ja hanki varapatjat siihen kerrossängyn eteen pehmikkeiksi.

tai kaaduttuaan kylppärissä. Ja ukon tapan saman tien myöskin

Tuon perusteella ei nyt niin pahalta vaikuta.

on jatkuvasti yksin kylppärissä. Hänellä on siellä vati, jonka täytän (ja täyttää itsekin) saippuavedellä ja hän temmeltää siinä leikkikalujensa kanssa. Välillä kokeilee vaikka mitä akrobatiaa saippuaisella lattialla ja onhan siinä kaaduttukin. So what, oppii samalla varovaiseksi. Itse istun tuon ajan saunassa, ja katselen lasioven läpi hänen leikkiään.



On muuten oppinut itse päästämään hanasta sopivan lämmintä vettäkin. Ei kannata liikaa rajoittaa ja pitää lasta "liian pienenä".

Ootahan kun isukki ostaa lapselle Stiga-kelkan ja menee paikalliseen mäkeen kersan kanssa laskemaan. Älä mene mukaan vahtimaan, pliis!

Huh, meillä on 3 lasta enkä todellakaan jouda seisomaan heidän vieressään koko ajan.

Sitä paitsi, kyllä 2-vuotias osaa jo olla yläsängyssä. Ja jos ei osaa niin opeta. Itse olen opettanut lapset jo pieninä tulemaan alas sängystä ja sohvalta ja kiipeämään tikkaat yläsängystä alas.

Meistä kaikki näyttää olevan isukin puolella. Relax ap!