Mitä tekee tuotantotalouden insinööri?
Kommentit (28)
Nämä monet kyselijät taitavat olla aika nuoria (onko istumatyötä jne.). Ensinäkin, tuotantotaloutta ei voi samalla tavalla mieltää "alaksi" kuin monia muita. Tuta-DI voi olla hyvin teknisesti tai kaupallisesti suuntautunut tai jotain siltä väliltä. Työ voi liittyä vahvasti valinnaiseen tekniseen sivuaineeseen, tai sitten olla päin vastoin jotain markkinointi- ja myyntihömppää (etuna tekniikan tuntemus). Tai sitten jotain analyytikon hommia rahoitusalalla. Logistiikkaan, tuotannonsuunnitteluun jne. suuntautuminen lienee aika yleistä. Vaikea siis sanoa, minkälainen ihminen sopii "tuotantotalouden alalle" ilman tietoa siitä, mistä töistä tarkalleenottaen on kyse.
Jos puhutaan siitä, minkälainen ihminen menestyy tuotantotalouden opinnoissa, niin olisi hyvä olla "tasaisen vahva". Matikkaa, fysiikkaa ja teknistä sivuainetta tulee kahlattua, mutta lisäksi on noita kaupallisia, humanistisempia aineita, paljon ryhmätöitä jne. Tuta on hyvä vaihtoehto kauppikselle niille, jotka ovat matemaattisesti lahjakkaita - kiinnosti sitten rahoitusala tai markkinointi. Suuri osa kaupallisenkin alan työpaikoista on tekniikan alojen yrityksissä, joten tekniikan tuntemus on suureksi eduksi. Tuta tuo varmasti hyödyllistä näkökulmaa myös teknisemmissä toimenkuvissa, mutta jos tekniikka todella kiinnostaa ja siihen haluaa suuntautua, niin suosittelen ehkä ennemmin tekninen pääaine + tuta sivuaineena -yhdistelmää. On joissain piireissä paljon uskottavampi, vaikka toki tutalla on yhä myyttistä itseisarvoa monien silmissä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä eroa AMK tuotantotalouden insinöörilla ja TKK:sta valmistuneella insinöörillä? Miten työtehtävät eroavat?
Otaniemen tuta on perinteisesti ollut se osasto, jolle on ollut kaikkein vaikein päästä, ts. kovimmat DI:t tulevat sieltä. Ja he taas voivat tehdä melkein mitä tahansa erilaisissa (suur)yrityksissä. Tutalla on ollut aina kova maine.
Vierailija kirjoitti:
Nämä monet kyselijät taitavat olla aika nuoria (onko istumatyötä jne.). Ensinäkin, tuotantotaloutta ei voi samalla tavalla mieltää "alaksi" kuin monia muita. Tuta-DI voi olla hyvin teknisesti tai kaupallisesti suuntautunut tai jotain siltä väliltä. Työ voi liittyä vahvasti valinnaiseen tekniseen sivuaineeseen, tai sitten olla päin vastoin jotain markkinointi- ja myyntihömppää (etuna tekniikan tuntemus). Tai sitten jotain analyytikon hommia rahoitusalalla. Logistiikkaan, tuotannonsuunnitteluun jne. suuntautuminen lienee aika yleistä. Vaikea siis sanoa, minkälainen ihminen sopii "tuotantotalouden alalle" ilman tietoa siitä, mistä töistä tarkalleenottaen on kyse.
Jos puhutaan siitä, minkälainen ihminen menestyy tuotantotalouden opinnoissa, niin olisi hyvä olla "tasaisen vahva". Matikkaa, fysiikkaa ja teknistä sivuainetta tulee kahlattua, mutta lisäksi on noita kaupallisia, humanistisempia aineita, paljon ryhmätöitä jne. Tuta on hyvä vaihtoehto kauppikselle niille, jotka ovat matemaattisesti lahjakkaita - kiinnosti sitten rahoitusala tai markkinointi. Suuri osa kaupallisenkin alan työpaikoista on tekniikan alojen yrityksissä, joten tekniikan tuntemus on suureksi eduksi. Tuta tuo varmasti hyödyllistä näkökulmaa myös teknisemmissä toimenkuvissa, mutta jos tekniikka todella kiinnostaa ja siihen haluaa suuntautua, niin suosittelen ehkä ennemmin tekninen pääaine + tuta sivuaineena -yhdistelmää. On joissain piireissä paljon uskottavampi, vaikka toki tutalla on yhä myyttistä itseisarvoa monien silmissä.
Kiitos laajasta vastauksesta. Yksi nuori ja tietämätön olen minä. Siksipä täällä varmasti moni kyselee, että kirkastuisi se oma päämäärä. Luulen, että logistiikkaan suuntauminen olisi mun juttu. Myös kaupallinen hömppä kiinnostaa. Kauppis on toisena vaihtoehtona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä eroa AMK tuotantotalouden insinöörilla ja TKK:sta valmistuneella insinöörillä? Miten työtehtävät eroavat?
Olennaisin ero on se, että AMK:sta valmistuneilla tuotantotalouden insinööreillä on vaikeuksia saada töitä, kun taas TKK:sta (nykyisin Aallosta) valmistuneet tuotantotalouden DI:t vedetään yrityksiin puoliväkisin. Tosin syynä jälkimmäiseen ei ehkä ole niinkään itse tuotantotalouden koulutus, vaan työnantajien tieto siitä, että Aallon tuotantotalous on suomen kaikkien teknillisten yliopistojen DI-puolen hakukohteista kaikista vaikein (tai joinakin vuosina toiseksi vaikein) päästä sisään. Sinne päässeet ovat siis ikäluokkansa ehdotonta eliittiä ja osaavaa porukkaa, ovat he sitten opiskelleet yliopistossa mitä tahansa.
Työtehtävien eroista osaa varmasti joku toinen sanoa paremmin.
Mun mies on tuta DI Aalto-yliopistosta. Hän ei kyllä allekirjoittaisi yllä olevaa. Hän itse myös rekrytoi paljon insinöörejä teollisuuteen. Aalto-yliopistossa opiskelleet ovat tavallaan huippuja eli erittäin eteviä matematiikassa. Läheskään kaikilla ei kuitenkaan mitään eväitä esim kv johtotehtäviin henkilökohtaisilla ominaisuuksilla. Eli Aalto- yliopiston DI:t eivät ainakaan hänen mukaansa ole ehdottomasti parasta aineista. Huippuja sieltä löytyy , mutta helmiä on löytynyt myös AMK-insseistä ja muista yliopistoista valmistuneista DI:stä.
Vierailija kirjoitti:
Onko yhtä miesvaltainen ammatti kuin esim. rakennusinsinöörit? Onko nainen kummajainen alalla?
Osaako kukaan vastata tähän?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko yhtä miesvaltainen ammatti kuin esim. rakennusinsinöörit? Onko nainen kummajainen alalla?
Osaako kukaan vastata tähän?
Naisia on jo opiskelijoina paljon vähemmän, mutta itsekin tunnen kaksi tutan käynyttä naista ja työpaikoilla on muitakin naisia. Ehdottomasti kannatan naisien hakeutumista teknillisiin korkeakouluihin, jos rahkeita ja kiinnostusta riittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko yhtä miesvaltainen ammatti kuin esim. rakennusinsinöörit? Onko nainen kummajainen alalla?
Osaako kukaan vastata tähän?
Ei ole niin miesvaltainen kuin raksa. Fiilispohjalta heitän, että ei ole mikään nähtävyys, koska KTM:ssä on myös paljon naisia. Eikä alaa mielletä stereotyyppisesti miesmäiseksi. Asialla ei tosin pitäisi vaivata päätään.
Luin just jostain, että 97% Metropoliasta valmistuineista tuotantotalouden insinööreistä on työllistynyt heti valmistumisen jälkeen.