Olipa " kiva" käydä kaverilla kahvilla eilen...
Olen juuri aloittanut äitiyslomani ja hoitovapaalla oleva kaverini kutsui mut luokseen kahville. Tarkoituksena oli saada juteltua viime aikojen kuulumiset kunnolla. Vaan kuinka kävi! Kaverin ipanat roikkui koko ajan mussa kiinni ja kärttivät leikkimään hippaa, piilosta yms. Kaverini vaan hymyili vieressä eikä sanonut lapsilleen mitään. Minä yritin puhua lapsille, että tulin tänne äitiänne tapaamaan, mutta ei auttanut yhtään. Kamala kitinä ja vinkuminen vieressä... :-/ En mä enää jaksa tämän mahani kanssa riekkua ympäri taloa lapsia viihdyttämässä, enkä edes sitä varten sinne mennyt. Kaverini istui koko mun vierailun ajan perse kii tuolissa ja joi kahviaan rauhassa. Tosi reilua...
Mä en ainakaan omilta lapsiltani tuollaista salli. Jäi ikävä fiilis tuosta käynnistä eikä toiste tee mieli edes mennä.
Kommentit (23)
Voi jumankekka että ottaisi aivoon pelata jotain lautapelejä kyläpaikassa isäntäväen lasten kanssa, jos on kutsuttu aikuisten kahvitteluun. Eri juttu jos kaikilla on lapset mukana ja mennään lasten ehdoilla koko tapaaminen, mutta silloin kun on aikuisten kutsut, niin lasten ei kuulu saada koko huomiota. Ihme maailman napoja kasvatetaan sellaisessa perheessä, että tilanteessa kuin tilanteessa pitää olla vanhmepien ja vieraittenkin lasten viihdytysjoukkona! Ei todellakaan vaikuta nukahtamiseen.
Ja todella ärsyttää sellaiset äidit, jotka sanoaa että haluaa tavata, mutta sitten tapaaminen meneekin sellaisissa merkeissä, että vieras viihdyttää lapsia ja äiti istuu perseellään ja nauttii rauhasta. Tuttavapiiriini kuuluu sellainenkin äiti, joka tulee kutsumatta lapsensa kanssa meille kylään, ottaa lehden käteen ja alkaa lukea ja jättää lapsen viihdytyksen minulle. Sepä olikin hauskaa kun oli viimeisillään raskaana, niin juosta sen lapsen perässä ja katsoa ettei se riko tavaroita tai satuta itseään ja äiti ei näe eikä kuule lasta eikä minua, saati että jostain alkaisi jutella minun kanssani. Yritän olla aina itse tosi tarkkana, etten säläytä lasteni viihdyttelyä vieraille, vaikka helposti se siihen lipsahtaisi.
Vierailija:
Mutta täällähän tunnetusti kommentoivat ne, joiden elämän keskiö on lapset
Eikä meillä lapset ole tottuneet siihen että heitä viihdytetään, vaan keksivät kyllä itse touhunsa. Ovat tietenkin tottuneet kertomaan kuulumisensa vieraille, mutta jossain vaiheessa hätistelen heidät omiin touhuihinsa.
Mua ärsyttää joskus omat tenavat, kun ei anna mun jutella kaverin kanssa. Ei se tosiaan sitä tarkoita, että jos joku meille tulee niin se tulee lapsia viihdyttämään. Lapset voi huomioida, mutta ei niiden kanssa koko ajan tarvi leikkiä. Ja mä kyllä komennan omiani, että nyt riittää ja aikuiset juttelee välillä. Eihän se aina heti perille mene, mutta ennen pitkää kumminkin.
Ennen kuin mulla oli omia lapsia, leikin aina innoissani toisten lasten kanssa, mutta en nyt kyllä jaksa kun en omienikaan kanssa jaksa!