Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
anopin ehdoton kieltäytyminen jouluvierailusta ihmetyttää
29.11.2008 |
Ihmetyttää miten joku voi olla niin kiinni niissä omissa joulutavoissaan ettei voi lähteä pariksi tunniksi kylään. Meillä on nyt oma koti ja pienokainen, joten ajateltiin että olisi kiva kutsua välillä vanhempia meille kylään, kun joka joulu on oltu jonkun nurkissa vaivana. Ei nyt aattona kuitenkaan kylään, mutta sitten joulupäivänä tai tapanina. Ehdotin sitä omalle äidille ja kummitädilleni ja nämä olivat hyvin innoissaan. Kuulema kivaa ettei aina tarvitse vääntää kauheasti ruokaa, vaan voi tuoda nyt jotain spesiaalia tuomista mukana etten minä kuitenkaan näänny. Sanoin sitten anopille, että voisihan nekin lähteä kylään meille päin. Tämä siihen heti, että ei missään nimessä. On kuulema noita eläimiä ja ei muutenkaan kiinnosta (eläimet = 2 kissaa ja sylikoira, joka ennenkin ollut kylässä meillä, kissat tuskin kuolee yhden päivän aikana).
Muutenkin on kauhean nihkeä välillä vaikka minä yritän aina olla kohtelias ja ystävällinen. Viimeksi lopulta sanoi, ettei edes tiennyt meidän tulevan käymään(?). Olimme kyllä apelleni ilmoittaneet tulosta ajoissa, ehkäpä hän oli sitten unohtanut kertoa. Ja ei kai se minun tehtäväni ole, vaan mies sinne aina itse soittaa. Harmittaa, kun toinen kiukuttelee minulle ihan syyttä. Ehkä en sitten auta tarpeeksi tai jotain. Sekin on aina niin hirveän hankalaa, kun hänellä on tarkat ohjeet miten kuuluu esim. tavallinen salaatti tehdä, jolloin minulle tulee kauhean vaivaantunut olo, kun en löydä työkaluja ja tuntuu että teen kuitenkin väärin. =(
Kommentit (17)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän on pakko lähteä heille kylään, koska loukkaantuvat, jos ensimmäinen lapsenlapsi ei tule jouluna kylään. Appi on todella herttainen ja ihana mies, enkä halua loukata häntä. Ja kyllä mieskin tahtoo siellä käydä. Mielelläni minäkin menen, mutta ihmettelin vaan miksi kutsu piti torjua niin tylysti, ihan kuin meidän joulu ei kelpaisi.
Salaatteja teen, koska sitten tulee olo, että istun vaan laiskana sohvalla ja muut passaa. Mies tekee siellä ulkotöitä isänsä apuna, kun tämä ei enää kaikkea pysty yksin tekemään. Minä tietenkin hoidan hyvällä omalla tunnolla pikkuista, mutta kuitenkin tulee sellainen olo, ettei anoppi ole minuun tyytyväinen. Kyllä hän ystävällinenkin välillä on, mutta selkeästi meidän välillä on joku juopa ( kaipa se on sitten kaikkien anoppien ja miniöiden välillä =)). Ehkä tilannetta vaikuttaa vielä se, että hän ei ole mieheni äiti ja kokee itsensä jotenkin vähemmän tärkeäksi. Yksi kerta sanoi minulle olevansa yllättynyt että on kiintynyt vauvaan, koska oli etukäteen ajatellut, ettei se ole niin varmaa, kun se ei ole hänen vertaan. Sekin kalskahti jotenkin rumalta. Onhan se hänen lapsenlapsensa kuitenkin ja haluamme, että lapsi ajattelee häntä yhtä paljon mummina kuin minun äitiänikin. Varsinkin kun miehen oma äiti ei ole missään tekemisissä meihin eikä tule koskaan olemaan.
On kuulema kauhean vaivalloista ja pitkä matka, eikä osaa ja mitä muuta selityksiä milloinkin. Lisäksi harrastaa matkan siirtämistä, tulen sitten syksyllä, tulen ennen joulua niin viet sitten ostoksille, no keväällä tulen kun on lämpimänpää, kesällä sitten parempi tulla kun ei tarvitse ottaa niin paljon tavaraa mukaan jne. Turha kai sanoa, että ei ole pahemmin täällä näkynyt, enkä enää odotakaan. Jos saa aikaseksi tulla, on toki tervetullut, mutta sama matka ja isompi vaiva se meillä pienten lasten kanssa on reissata kuin hänellä yksinään.
Anopillani taas on tapana huomautella tekemättömistä kotitöistä, jotka ilman muuta on minun vika. Kuinkas muuten. Mutta en ole siihen alkanut, että kun tiedän hänen olevan tulossa alkaisin siivoamaan hänen takiaan. Paikat on niinkuin on. Sokea on ihminen kun ei huomaa tehtyjä töitä!
Näissä naimakaupalla tulleista sukulaisista on vaikea sanoa yhtään mitään, kun eihän niitä miniänä oikeasti edes tunne. Voi olla jotain anoppisi omia oikkuja, jotka miehesi tietää varsin hyvin, mutta miehet kokevat nämä asiat eri tavalla.
Jos ei kerta tule teille niin ei tule. Aikuinen ihminen osaa päättää omat asiansa. Olkaa joulu ilman miehesi sukulaisia äläkä ota sitä taakkana.
Minä omalta kohdaltani toivon, että kun omilla lapsillani on lapsia niin ei todellakaan tarvitsisi miettiä voiko tulla luokseni kylään ilmoittamatta. Samaten toivon, että välini olisivat hyvät lasteni valitsemiin puolisoihin.
Meilläkin anoppi asennoituu sillä lailla, että poika on ihmemies ja minä taas en saa mitään tehtyä. Anopille kun ei työelämä merkkaa mitään vaan se, että lakanat on just oikein päin viikattu kaappeihin ja kaappienpäälliset kiillotettu.
Anoppisi voi olla niitä, joiden mielestä mihinkäs sitä omasta kotoaan lähtisi, eli antaa vuoren tulla Muhammedin luokse. Munkin äidillä olis aikaa ja kuntoa matkustaa eläkkeellä ollessaan, juna tulisi meille melkein suoraan, mutta ei vaan hänen kelpaa matkustaa, ja sitten kuitenkin itkee kun ei näe lapsenlapsia niin usein kuin haluaisi. Meidän pitäis aina mennä.
Ja mun äiti on myös sellainen, että jos jotain olen ikinä yrittänyt tehdä niin en osaa tehdä oikein. Ei paljon kannusta edes yrittämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On kuulema kauhean vaivalloista ja pitkä matka, eikä osaa ja mitä muuta selityksiä milloinkin. Lisäksi harrastaa matkan siirtämistä, tulen sitten syksyllä, tulen ennen joulua niin viet sitten ostoksille, no keväällä tulen kun on lämpimänpää, kesällä sitten parempi tulla kun ei tarvitse ottaa niin paljon tavaraa mukaan jne. Turha kai sanoa, että ei ole pahemmin täällä näkynyt, enkä enää odotakaan. Jos saa aikaseksi tulla, on toki tervetullut, mutta sama matka ja isompi vaiva se meillä pienten lasten kanssa on reissata kuin hänellä yksinään.
Ihan ku mun mutsi!!!! Mä oon kans antanu jo periksi. Tulkoon, jos tulee. Mä luulin, että mun äiti on ihan ainutlaatuinen tapaus, mutta näkyy niitä olevan muitakin samanlaisia:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tule niin ei tule. Mitä sitä sen enempää miettimään.
Mä en tajua, miksi ihmiset vääntää itselleen ongelmia jostain tällaisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja iso kiitos yläkertaan, ettei tarvii anopin kanssa olla jouluna. En ole minäkään. En edes aseella uhattuna. Jos mies haluaisi mennä jouluksi omien vanhempiensa luokse, niin voi mennä. Minä en lähde. Ja jos appivanhemmat pyrkisivät meille jouluksi, niin kysyisin ,kyllä että miksi ihmeessä? Olkaa vaan rauhassa kotonanne. Ei kiitos anoppeja minun kotijouluuni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ollaan sellaisia että väännetään ongelmaa ja mielipahaa ihan kaikesta, vaikka vastapuoli ei sitä välttämättä ole tieten tahtoen tarkoittanutkaa. Ei miehet vaan valittais, jos anoppi ei tule kylään eivät varmaan valittais jos ei mentäis anopille kylään. Ollaan siis tyytyväisiä niin kuin asiat on. Kohteliaan kutsun voi esittää ja sillä selvä. Jos saa kieltävän vastauksen ei pidä loukkaantua ja ottaa itteensä, vaan olla tyytyväinen, että pääseepähän vähemmällä.
ei se verisukulaisuutta vaadi, että voi nimittää anopiksi tai lapsenlapseksi. Kyse on siitä millaiset suhteet perheen sisällä on. Tiedän miehen, joka välttämättä halusi olla vaari, vaikkei edes ollut isäpuoli vaan äidin uusi miesystävä. Joku taas ei halua sitten olla mummi, jos ei kyse ole todella omasta lapsenlapsesta. Pitäisi ehkä vaan ajatella miten lapsen kannalta olis paras suhtautumistapa ettei tule hankalia selvittelyjä ja pahaa mieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja sitä vielä hyysätä ja passata. Äh, paremmin teillä menee kun pidät sitä hyvän päivän tuttuna kuin lapsesi mummona.
Tulet ja menet niinkuin haluat, pidät ukkiin yhteyttä ja kyläillessä olet siinä talossa vieraana, etkä tee mitään ylimääräistä.
Meillä tälläinen tapaus että äitipuoleni on kasvattanut minut. Ei tulisi mieleenkään sanoa että "sori, ei voida sanoa sinua mummiksi koska me ei olla sukua"!
12
Alue: Aihe vapaa
anoppi EI ole tulossa kylään! Miksi ihmeessä haluaisit moisen hapannaaman riesaksesi? Lopeta anopin nöyristeleminen, pysy kohteliaana ja ystävällisenä mutta ÄLÄ odota hänen käyttäytyvän yhtä hyvin kuin sinä...