Saisinkos täältä neuvoja anoppiongelmaan?! :-)

Toteat että sehän sopii annat toisen lapsen mukaan. Voithan sinäkin viettää laatu aikaa vain toisen lapsen kanssa kaksin sen hetken. Askartelette, käytte kirjastossa, leivotte... Sitten kun todella tarvitset taukoa arjesta pyydät että miehesi ottaa molemmat lapset mukaan että pääset kampaajalle, uimaan tms. Uskon että mies suostuu silloin tällöin ottamaan molemmat lapset mukaan ja pystyy asian sopimaan äitinsä kanssa myös niin että se sopii hänellekin. Jos anoppi päätti tälläista vain sinun kiusaksi huomaat sen varmasti heti. Enemmän tuota sitten ärsyttää se että olet mielissäsi uudesta järjestelystä.



Voithan myös yrittää perustella asian miehellesi niin että sitten anopin luona on käytävä kaksin verroin enemmään koska toiselta jää aina joka toinen kerta väliin. Jos mummo silti haluaa tavata molempia yhtä paljon ja yhtä useasti kuin ennen. Ja bensaakin kuluu enemmän ;o).



nuttu jolla ei anoppi ongelmia ole kun mies ei juuri pidä yhteyttä äitiinsä

Sovit miehesi kanssa että hän välillä hoitaa lapsia koko päivän ja tekevät sitten mitä heitä lystää. Voisin hyvin kuvitella että mies lähtisi lasten kanssa anoppilaan ;-) , meillä ainakin usein tuppaa niin käymään, mikä on minulle ihan ok.



Muta siis pointtini tässä se että älä sotke vapaapäivän " saamista" ja anoppia puheissasi yhteen, vaan käsittele ne erillisinä asioina, miehesi kanssa. Ja anna hänen sitten lähestyä tai olla lähestymättä äitiään asian tiimoilta.

Moikka



Peli, jota teillä nyt pelataan saa karvani nousemaan pystyyn. Tuollaisessa ehdotuksessa ei ole takana MITÄÄN järkevää vaan ainoastaan höpsötystä ja kiusantekoa ja se on vissi se. Jos miehesi lähtee leikkiin mukaan niin todella ikävä asia. Eihän tuota edes pitäisi joutua miehelle perustelemaan, - no mutta juu, tähän ikään mennessä olen miehistä sen verran oppinut että kumman tiukasti jotkut yksilöt ovat isoinakin äidin helmoissa kiinni... (itselleni kahden pojan äitinä ei toivottava vaan pelottava skenaario) =)



Tsemppiä!

Hei!

Minä en voi sille mitään, mutta minusta koko ap viesti oli ihan päätön. Minusta äidin " vapaapäivä" ja anopin hoopous ovat kaksi täysin eri asiaa. Ymmärtääkseni lapsilla on kaksi toimintakykyistä ja täysijärkistä vanhempaa, joten äidin " vapaapäivän" ei pitäisi olla anopista kiinni - mieskin on keksitty ja asuu vieläpä saman katon alla. Eikä isovanhempien tehtävä ole järjestää vanhemmille lomaa. He ovat omat lapsensa jo kasvattaneet ja saavat nauttia lapsenlapsistaan halujensa ja kykyjensä mukaan. Siinä sivussa saattaa sitten tulla vanhemmille niitä " vapaapäiviäkin" .



Ja tarviiko ap tosiaan oikein vapaapäivän? En tiedä, mitä hän sillä tarkkaan ottaen tarkoittaa, mutta minulle ainakin neljän pienen (1-8 v.) lapsen äitinä nautinnollisia " vapaahetkiä" ovat ihan yksinkertaiset iltalenkit koiran kanssa. Silloin, kun koko perheellä on yhtä aikaa vapaata, eli aina viikonloppuisin, en kaipaa itselleni vapaapäivää, vaan nautin tekemisestä yhdessä koko perheen voimin. Ei äitiydestä tarvitse erikseen suunniteltuja suuria ja säännöllisiä vapaapäiviä, jos arjessa toteutetaan tasapuolista vanhemmuutta. Ja jos taas mies olisi kaikki viikot reissussa (mitä hän ei onneksi ole), en varmasti haluaisi luopua minuutistakaan perheen yhteistä aikaa.



Anopista sitten erikseen. Vaikuttaa aika oudolta tapaukselta. Sinällään minusta on erikoista (mutta positiivista) jo sekin, että hän ylipäätänsä on käynyt teillä jopa pari kertaa kuussa 100 kilsan päästä, vaikka te ette edes tule toimeen keskenänne. Minusta vierailujen molempiin suuntiin täytyy perustua omaan haluun ja vapaaehtoisuuteen. Jos anopille ei kelpaa koko perhe (tai lapset ja isä) yhdessä kylään, niin " pannaan pois" , ei sinne ole pakko mennä ollenkaan. Tuskin noilla ehdoilla kylään mennessään kokisi itseään erityisen tervetulleeksi. Jos kerran hän on ollut tervetullut teille, täytyy teidän olla myös tervetulleita hänen luokseen. Satunnainen yhden lapsen kyläily on tietysti ihan ok, onhan sitä kiva antaa kotonakin välillä spesiaalihuomiota yhdelle kerrallaan, mutta tuollainen ehdoton yhden lapsen kyläilysääntö on mielestäni outo ja vastenmielinen. Tuntuu mummulla olevan rakkaus kortilla.



Ihmettelevä Onnannaa, jonka mielipide varmasti ärsyttää ja voisi ehkä olla erilainenkin, jos asiasta olisi enemmän taustatietoa.

kuullostaa tosiaan melkoselta pelleilyltä anoppisi suunnalta! menis itseensä!!! mä varmaan sun tilanteessa sanoisin miehelle että harventaa käyntejä tai menee yksinään. jos lapset tykkää siellä käydä, niin miksi pitäis mennä vuorotellen!?!?

on se tosiaan ihme juttu että kun mies jää yksin lasten kanssa niin aika varmasti suunnistavat mummulle...

Tosiaan - tarvitseeko miehesi anopin avukseen että selviää lastenne kanssa jos olet itse poissa? Minäkin kehottaisin jättämään mielestäsi oletuksen siitä että anoppi auttaa lastenhoidossa. Eivät kaikki isovanhemmat hoida lapsia, eikä se ole heidän velvollisuutensa. Jos miehesi ei ole vielä oppinut olemaan lastensa kanssa ilman naispuolista avustajaa, on korkea aika opetella.

Olen samaa mieltä monen kanssa: miehesi tulisi pärjätä lasten kanssa ilman äitiäänkin ja suoda sinulle välillä omaa aikaa. Mikä siinä lapsen hoidossa niin hankalaa olisi, ettei isä siinä pärjäisi? Voisit kannustaa miestäsi olemaan lasten kanssa keskenään ja järjestämään sinulle vapaa-aikaa arjesta. Isovanhemman velvollisuus ei ole toimia lastenhoitoautomaattina.



Se, että anoppisi nyt haluaa tavata vain yhtä lasta kerrallaan kuulostaa kiusanteolta sinua kohtaan. Ei se ole kivaa vanhemmasta lapsestakaan. Kun vauva ja isä lähtevät mummolaan niin varmaan haluaa toinenkin lapsi lähteä sinne ja ihmettelee jos ei pääse. Ja jos vanhempi lapsi " saa luvan" tulla mummolaan, niin samahan sen isän on ottaa vauvakin mukaan ja sanoa, ettei mummun tarvitse sitä hoitaa, vaan hän voi olla isänsä hoivissa. Siinä on riittävän hyvä perustelu sille, että molemmat lapset menevät mummolaan.



Ja, kuten edellä joku ehdottikin, nauti siitäkin ajasta, jonka saat viettää kaksin toisen lapsen kanssa. Minusta on mukavaa keskittyä välillä vauvanhoitoon ilman, että tarvitsee samalla huomioida kaksivuotiasta isosiskoa. Ja vastaavasti on välillä mukavaa touhuta kaksivuotiaan kanssa ilman, että tarvitsee sylitellä vauvaa. Itse asiassa jokainen lapsihan tarvitsee aivan kahdenkeskistä aikaa molempien vanhempiensa kanssa. Käännä asia voitoksesi ja myös lasten voitoksi!



Kolmanneksi moniin omiin menoihinkin voi aika hyvin ottaa mukaan vauvan tai kaksivuotiaan, etenkin jos vain toinen heistä on mukana. Ainakin shoppailu ja kyläileminen onnistuu hyvin.