~~~~SYYSKUUN SALAISUUDET viikko 13~~~~
Ajattelin aloittaa näin maanantain kunniaksi uuden ketjun, kun meni hieman aikaan tuon viime viikon ketjun lukemiseen. Viime viikko oli töissä yhtä sählinkiä ja kotonakin oli esikoisen futis matsia ym.
Luin kauhuissani viimeviikon ketjua, mutta onneksi kaikki on hyvin. En voi kuvitellakkaan kuinka kauhuissani olisin itse ollut tuollaisessa tilanteessa.
Keskustelussa tuli esille raskauden aikaiset vaivat ja ettei tämä ole aina niin ihanaa. Itselläni ei kahdesta aiemmasta raskaudesta ole juurikaan ollut mitään vaivoja kuin loppussa, mutta nyt tuntuu olevan vaikka mitä. Joka paikkaan kolottaa ja iltaisin olen aivan puhki. Viime viikolla tiistai ja keskiviikko välisenä yönä en pystynyt nukkumaan kunnolla kun vatsaa kiristeli ja nipisteli. Ilmeisesti kyse oli vain siitä, että sisuskalut laitettiin uuteen järjestykseen ja vatsalihakset antoivat myöten, ettei enää peitellä vatsaa. Äitini oli perjantaina hieman yllättynyt siitä kuinka olin paisunut viikossa kuin pullataikina. Onneksi löysin kirpparilta kahdet ihan uudenveroiset äitiyshousut, jotka eivät ole liian isoja edestä.
Iltaisin noin 22 maissa meillä on jo jonkinlaiset jumppaharjoitukset mahassa. Mukavaa tuntea liikkeet, kun seuraava neuvola on vasta 3.5 ja ultrakin vasta 21.4.
Päiväkodissa esikoinen on ilmoittanut jo asiasta. Mieheni oli hieman hämmentynyt kun nuorimman pojan hoitaja kysyi, että saako kysyä henk.koht kysymyksen. " Olen kuullut, että teille on tulossa vauva, pitääkö paikkansa?" Eihän siinä auttanut kuin myönnytellä.
Tämä aamu lähti hieman huonosti käyntiin kun esikoinen kaatoi laatikolisen muroja pitkin lattiaa. Piti nostaa laatikko väärinpäin pään päälle, kun pyysin häntä viemään sen omalle paikalleen. En hermostunut vaan poistuin paikalta maksamaan laskuja ja lukemaan teidän kuulumisia. Pitäisi varmaan alkaa siivoamaan, kun huomenna on työpäivä ja sitten ottaa päähän jos kaikki on levällään.
Taas iski kamala vaiva päälle. Tuntuu kuin kainaloissani oli hiki hanat. Normaalisti en hikoile juuri lainkaan kainaloista, mutta nyt toisinaan oikein valuu, yäk inhottaa.
T. Utu RV 15+6
Kommentit (69)
Ajattelin nyt kirjoittaa itsekin tänne, koska olen seurannut muutaman kuukauden keskustelujanne. Elikkäs ensimmäistä odottelen viikolla 18+1 ollaan, laskettuaika on kyllä oikeasti elokuun 29.päivä mutta tunne on vahva siitä että nyytti pyörähtää maailmaan vasta syyskuun puolella.
On ollut kyllä tosi kiva lukea teidän tekstejä ja saada itsellekin vähän varmempi olo kaikesta.
Äitini kertoi eilen omista synnytyksistä ja järkytyksekseni kuulin että hänellä ja mummulla ei ole supistukset tuntunut ollenkaan. Äitikin on kävellyt neuvolaan kun on lapsivedet melkein kokonaan mennyt ja synnytys melkein täydessä vauhdissa. Toisaalta ihan hyvä jos kipuja ei hirveästi ole mutta minäkin vietän aika paljon aikaa yksin koska ukkoseni on rekkamies.
Onko teillä ollut puhetta siitä että miten samanlaisia synnytykset ovat olleet suvussa?
Onpa kiva, että pinomme kasvaa!
Olen keskustellut äitini kanssa synnytyksistä. Hänen kaikki kolme synnytystään ovat olleet täysin erilaisia, samoin ovat olleet myös minun kaksi aiempaa synnytystäni. Esikoispoikani maailmaan pukerrukseen meni minulta vaivaiset 1,5 vrk ja olin lopulta ihan pökerryksistä kaikista mahdollisista mömmöistä. Tyttäreni syntyi taas vajaassa kuudessa tunnissa nätisti ja lähes luomusti. Avuksi tarvittiin vain aquarakkulat, kylpyamme ja lämpimiä pyyhkeitä. Joten kyllä synnytykset voivat olla tosi tosi erilaisia, hyvä niin! Toivon tietty tämän kolmosen kohdalla yhtä kaunista tapahtumaa kuin kesäkuisena helteisenä yönä v. 98 tyttäreni syntyessä.
Aurinkoista viikonloppua t. massumassa + toukkis 16+2.
Mä en ole keskustellut äitini kanssa synnytyksistä, mutta toisaalta en yhtään mistään muustakaan, joten minkäänlaista tietoa hänen synnyttämiskokemuksista ei ole. Tästä raskaudesta ei äitini edes tiedä, ja en tiedä koska kertoisinkaan, ei sillä niin kiire ole, kun ei kuitenkaan mitenkään ole asiasta kiinnostunut! (kun tytöt olivat syntyneet niin oli kyllä innoissaan, mutta raskausajoistani on jotenkin aina ollut tosi vaikeena, eikä sanallakaan ole koskaan mitään kommentoinut... Ilme on kyllä kertonut enemmän kuin tuhat sanaa :( )
Tänään olisi aikomus tehdä ensimmäinen hyökkäys lastentarvikeliikkeisiin katsastamaan kulkupelejä. Meillä on vaihtoehtoina nyt siis uusien pieneen tilaan menevien kulkupelien lisäksi käytetyt hyökkäysvaunut + matkarattaat, saa nähä mihin päädytään! Onneksi on vielä aikaa harkita asioita!
Jo viime viikolla olin kuvittelevinani liikkeitä, tuntui sellaisia hipaisuja alavatsassa, samoin tällä viikolla. Ihan sata varma en vielä ole että ne olisi liikkeitä, mutta toivotaan!
Kaunista päivänjatkoa!
t. Sanelma 13+6
arkis: löysitkö jo sivut? löytyy esim. kuuntelevauvaa.fi tai com.. minä olen saanut lainaksi ystävältä sen dopplerin :) on kyllä ollut hyvä laite!
liikkeitä tuntuu aina miten sattuu, kun sehän riippuu vauvan asennostakin minne potkii ja miten päin siis on :) eli täällä menee välillä parikin päivää, etten kunnolla tunne ja sitten kohta taas mujahtaakin oikein kunnolla :) ihana tunne!
nyla: meillä ei tule kuulonkaan se seisomalauta, kun mennään kuitenkin niin epätasasilla alustoilla ja välillä " kovaakin" vauhtia.. tyttö on toisen syntyessä 1v.7kk eikä kyllä tod. jaksa kävellä vielä silloin pitempiä matkojakaan.
minulla vaihtoehtoina HERQULES twin raptorit tai brion tupla wavet sisarusrattaiksi :) vaunuina meillä on brio combi yhdistelmät v.-07, mutta kovasti tekisi mieli vaihtaa emaljungien edge duoihin.. no josko sitten vaikka viimeiselle sellaiset herkut sitten 7 vuoden päästä ;) vaunujen mallitkin niin kerkiää muuttua muutamassakin vuodessa. kaukalo meillä on graco autobaby II telakalla ja gracon rattaat mihin saa liitettyä kaukalon. oli kyllä näppärät kaupoissa käydessä, kun ei tarvinnut kaukaloa kantaa käsipuolessa!
joku tuumi jo, onko liian aikaista ostella hankintoja vauvalle. sehän on ihan itsensä päätettävissä :) minä ajattelin nyt seuraavalla kaupunkireissulla (kun sukupuolikin selviää) käydä ostamassa täydennyksiä pikkuvaatteista :)
nyt aamupalalle!
cec rv17+0
Hei,
Tiiättekö mitä, mie oon oikeesti onnellinen just nyt. Liikkeet on tuntunu kivasti koko aamun, mistään ei tuu verta, kaikki on hyvin. Ulkona paistaa aurinko ja on vapaapäivä. Saa olla oikeesti onnellinen! Kohta siivastaan pikkasen miehen kanssa, sitten varmaan lounasta ja ulkoilua ja iltapäivällä kavereitten kanssa ulos syömään. Mitä muuta voi elämältä toivoa?
En oikeesti halua valittaa mutta viikolla saatiin kuulla, että kotonani eleillyt vanha 14v. labbis on lähtenyt omille teilleen, eikä sitä ole sen jälkeen näkynyt. Se on ollut jo pitkään huonossa kunnossa. Pääsiäisenä se oli kuitenkin intoa täynnä ja lasten kanssa mukana pulkkamäessä. Umpikuurohan se oli, raahattiin sitä niskavilloista tieltä pois. Hassu koira. Mutta se on siis lähtenyt jonkun kuusen alle kuolemaan niin kuin vanhat koirat usein tekee. Harmittaa vaan, ettei ruumista luultavasti löydy, ainakaan kovinkaan pian. Surullista, vaikka sillä ehti oikeesti olla hyvä ja pitkä elämä.
Flunssaa myös pukkaa, enkä oikein tiedä miten tätä saa lääkitä? Onko kellään tietoa? Ideoita?
Ollaanhan taas yhteyksissä,
Arkamamma rv 17+1
PS. Tilasin sen dopplerin, lupasivat 2-3 päivän toimitusajan. Loppuviikosta varmaan tulee. Onneksi neuvola maanantaina. Ja onneksi se on ainakin tänään liikkunut kivasti. Saas nähdä miten tuo paino on lähtenyt nousuun, vaikka sivuseikkahan tuo on...
Mistä tilasit dopplerin?
Itse tilasin jo kuukausi sitten sieltä kuuntelevauvaa.comista mutta vieläkään en ole sitä saanut. Toivottavasti saan rahat takaisin, että voisin tilata muualta.
Ihana auringonpaiste tääläkin, jospa nuo lumet alkais pikkuhiljaa lähtä... Mun äiti oli meilläkaks yötä. Tänään ennenkun lähti kysäsi onko vauva tulossa... eli paljastuin siis... näkyy kuulemma jo. Oli siis eka joka huomasi. Tais mun salailut loppua ;) kyllähän se juoruaa kaikille...
Äiti siivosi mulle koko talon, äärettömän ihana apu!
Meidän pienin (kohta10kk) oksennustaudissa jo kolmatta päivää, melko reppana..nyt on sentään tunnin ainaki pysyny syömiset sisällä, huuu..toivottavasti alkais tokeneen en tykkää yhtään sairaala reissuista. Muut ollaan koitettu syödä asidofilusta ettei sairastuttaisi..saas nähdä.
Ihanaa pikkuisen liikkeet alkaa hiukan voimistua. Meilläkin saattaa silti olla päivä välillä ettei juuri tunnu mitään. Mutta kummastelen kyllä itseäni etten ole varmaan viikkoon ollut huolissani masukista...liekkö sitten niin kiireistä? etten ole joutanut huolehtimaan tai sitten jo alan luottamaan että kyllä tämä tästä!
Auinkoista päivän jatkoa kaikille!
tuuteliluu 15+jotaki!
Ihanaa, että on näin vilkasta keskustelua täällä meidän pinossa. Tervetuloa kaikille uusille! :)
Voi Arkamamma, myös minä olen oikein suber-panikoija! Ymmärrän niin hyvin paniikkisi.. sinä olet kuitenkin kokenut jotain niin äärettömän ikävää, että en yhtään ihmettele pelkoasi. (alkaa itkettää)
Minulla ollut 12 v. sitten keskenmeno vkolla 8, mutta se on jo läpikäyty ja olen sen yli päässyt. Siitä syystä en siis panikoi. Luonteeltani taidan vaan tälläinen olla. Olen vaan niin äärettömän peloissani koko ajan.. tietenkin tämä käsittämätön raskaaksi tuleminen ja raskaana olemisen ymmärtäminen (= se olen minä, ei naapuri tai joku muu), tämä raskauden erikoisuus ja verenvuodot jne. aiheuttavat koko ajan huolta. Nyt ollut 2 päivää käsittämätön vatsakipu, alavatsalla ja kohtu, tai niin ainakin ajattelen. Ihan paniikissa olen ollut ja kuvitellut ties mitä ja aina sitä pahinta vaihtoehtoa (tiedän, järjetöntä). Minkäänlaista vuotoa ei ole ollut kolmeen (!!!) päivään ja koen senkin epänormaalina ja panikoin siitäkin. Ei siis osu koskaan kohdilleen!
Olen niin onnellinen, koska tänään sain ihan rauhassa kotona katsella vauvaa pitkään ja hartaasti ultralla. Ja todeta, että hän ELÄÄ, LIIKKUU ja todellakin on siellä. Yritän nyt joka päivä ja hetki, kun paniikki iskee (yleensä ihan siis turhasta) ajatella, että kaikki on ok! Yritän uskaltaa alkaa nauttimaan tästä raskaudesta, olen selvinnyt kuitenkin jo näin pitkälle.
Varmasti hankkisin itsekkin tuollaisen kuuntelulaitteen kotiin, mutta koen pääseväni aina kun ääretön paniikki iskee neuvolaan tai sitten ultraan. Ja jos minulla olisi se kotona, ei aikaa varmaan muuhun jäisi =D
Käsittämätöntä tämä panikointi.. edellisissä raskauksissa olen näillä viikoilla kuullut kerran sydänäänet ja kerran olen ollut ultrassa. Tässä raskaudessa kuullut kerran sydänäänet ja 5 kertaa nähnyt ultralla, enkä vieläkään uskalla " huokaista helpotuksesta" ... yritän nyt tästä lähtien kovasti.
Mamaj ja 3xäippä teillähän oli myös sitä vuotoa, kuinkas teillä sen suhteen menee? Eikö meillä ole la ajat ihan lähekkäin?
Hups.. taisi tulla aika vuodatus..
Ilosella mielellä ja onnellisena M@mi rv 14+1
Meillä menossa Nylan kanssa ihan samansuuntaiset pohdiskelut noista kaksostenrattaista. Esikoinen 1v6kk kun " pikku" syntyy. Ollaan kovia menemään kaupungilla ja muualla, joten olen kallistumassa kaksostenrattaisiin seisomalaidan sijaan. Uskon tän isommankin vielä torkahtavan reissussa ja onhan se noissa julkisissa likkennevälineissäkin kätevämpi, kun ovat molemmat siinä rattaissa liikuteltavissa.
Kiva, että noinkin moni meistä on kiinnostunut kestovaippailusta. Jos joku haluaa jossain vaiheessa tarkempaa tietoa tai vinkkejä, niin jaan niitä mieluusti. Mut ei tosiaan oo tarkotus tuputtaa, jokainen tekee omaan elämäntilanteeseensa sopivimmat vaippailuratkaisut ja hyvä niin!
Mullakin vauvelin liikkeet alkaneet tuntua jo selvemmin ja useammin, mieskin tunsi eilen illalla " jotain pientä liikehdintää" , kun piti kättään mun vatsalla. Ihanaa!
Nyt esikoinen heräilee päikkäreiltä, pakko mennä. Palataan!
Adalmiina ja Pikku 17+0