Mista tietaa olevansa " sopiva" aidiksi? Tai mista tietaa, etta ei sovellu vanhemmaksi? Tiedan, holmo kysymys, mutta oikeesti mietin usein tata.

koska en ole aina varma sovellunko vanhemmaksi. :) Kertokaa te!



ap

varmaan kodin mallilla on suuri merkitys siinä, tunteeko olevansa sopiva äidiksi vai ei

Fyysisesti olen super-terve ja huippukunnossa, taloudellinen puoli on myös kunnossa.



Kertokaa merkkejä, joista itse tiesitte haluavanne lapsia tai mistä voi päätellä, että niitä ei kannata hankkia?



ap

olen vain katsonut sen siltä kannalta, haluanko lapsen/haluanko olla äiti. Ei mun mielestä mitään sellaista universaalia mittaria olekaan, mitä vasten itsensä pitäisi asettaa soveliaisuutta arvioitaessa.

kumpikaan kysymys ei tosin ratkaise mitään, mutta kun noin mahdottomia kysyt, niin ole hyvä

Vierailija:

Kertokaa merkkejä, joista itse tiesitte haluavanne lapsia tai mistä voi päätellä, että niitä ei kannata hankkia?

ap

Ei siinä sen kummempia merkkejä ole ollut. Pikemminkin lähtisin nyt miettimään sitä, että miksi sinä odotat näitä merkkejä - aivan kuin et itse ottaisi nyt tätä vastuuta " minä haluan lapsen" ja ns. tyytyisi selittämään sitä ihan sillä, että " on luonnollista, että tietyn ikäinen nainen haluaa lapsen" .

HUOM: EI ole luonnotonta, ettei nainen haluakaan lasta.

sinulla on alkoholi-, mielenterveys-, huume-, tms. ongelma, kärsit jostain vaikeasta riippuvaisuudesta (kuten läheisriippuvaisuus) tai sinulla on muita vakavia ongelmia. Tai olet persoonallisuudeltasi narsisti.



Muuten sovit kyllä äidiksi. Itse en tuntenut missään vaiheessa vauvakuumetta, ja ajattelin etten koskaan tee lapsia. Kaverini sanoi minulle, että jos rupean vauvakuumetta odottamaan, lapset jäävät tekemättä. Se sai miettimään ja ajattelin itseäni tulevaisuuteen. Jotenkin tuntui, että en halua poistua tältä planeetalta ilman, että jätän jälkeeni omia lapsia. Niinpä sitten innostuin niitä tekemään parikin kappaletta.

Jos nimittäin katsoo näitä lähiö-yh-mammoja, jotka huitelevat ympäri kaupunkia ja lapset on missä ovat.



Jo se, että miettii, onko sopiva äidiksi, on mun mielestä yksi kriteeri hyväksi äidiksi kasvamiseen!

jos oli rankkaa ja huonoja kokemuksia lapsuudesta- niin suosittelen terapiaa ainakin ennen lasten tekoa

- ettei pura alitajuisesti rankkoja kokemuksia omille kullanmuruille



--



ja jos yksin aikoo lapsen tehdä, hanki tukiverkosto, ettet aivan uuvu ( ei ole vitsi=)

Jos susta ap tuntuu siltä ettet tiedä haluatko, niin luultavasti et silloin halua.



Ei mitään ominaisuuksia kannata alkaa miettiä, lisääntymishalusta se lähtee jos on lähteäkseen.

elikkä: Olen todella iloinen, energinen, onnellinen ja huumorintajuinen ihminen ja tykkään lapsista paljon. Usein olen miettinyt että omat lapset olis kivoja. Tulen hyvin toimeen lasten kanssa, olen sosiaalinen, empaattinen ja aika kärsivällinen luonne.



Sitten toisaalta: Olen joskus kauhean itsekeskeinen, pinnallinen ja materialisti. Minulla on pakkomielle omasta ulkonäöstäni ja satsaan siihen todella paljon. Joskus mietin, että olisin aika kehno roolimalli lapselle, varsinkin tyttärelle. Olen myös mukavuudenhaluinen ja minussa on vähän hedonistin vikaa. Taas iso miinus minulle potentiaalisena äitinä...



Mitä sanotte?



ap

entä onko mies sopiva isäksi?

Ainiin, miinuksia minulle vielä siitä että tykkään edelleen käydä baareissa riekkumassa ja juoda itseni humalaan silloin tällöin. Flirttailen myös muiden miesten kanssa hanakasti (mieheni tietää tämän ja on ok asian kanssa).



ap

- kuulostaa kuin sinun mielestäsi vain joku " madonna-äiti" olisi sopiva. Jokaisessa äidissä on hyvät ja huonot puolensa. Ei " äiti" ole mikään erillinen ihmisrotunsa. Lapset tarvitsevat henkistä läsnäoloa ja rakkautta, sekä mahdollisuuden inhimilliseen vuorovaikutukseen. Eivät he tarvitse " täydellistä" äitiä, vaan elävän huolehtivan ja välittävän ihmisen, hyvine ja heikkoine puolineen.

Vierailija:

Flirttailen myös muiden miesten kanssa hanakasti (mieheni tietää tämän ja on ok asian kanssa).

ap

ja pystytkö niin kiinteään parisuhteeseen miehesi kanssa, että se kestää lapsiperhe-elämän.

- mutta lapsen kannalta olisi hyvä, jos vanhemmat olisivat sitoutuneita toisiinsa, sekä liittonsa kestävyyteen, kun lasta aletaan haluta.

onko sinulle omat menot harrastukset tärkeitä, tai oletko valmis unohtamaan itsesi ja omat tarpeesi ja laittaa toisen ihmisen etusijalle elämässäsi.



Minä itse en kokenut elämääni antoisaksi ennen lastani tai tuntui että elämässä ei ole mitään tärkeää ja sillä ei ollut merkitystä..

Vierailija:

elikkä: Olen todella iloinen, energinen, onnellinen ja huumorintajuinen ihminen ja tykkään lapsista paljon. Usein olen miettinyt että omat lapset olis kivoja. Tulen hyvin toimeen lasten kanssa, olen sosiaalinen, empaattinen ja aika kärsivällinen luonne.

Sitten toisaalta: Olen joskus kauhean itsekeskeinen, pinnallinen ja materialisti. Minulla on pakkomielle omasta ulkonäöstäni ja satsaan siihen todella paljon. Joskus mietin, että olisin aika kehno roolimalli lapselle, varsinkin tyttärelle. Olen myös mukavuudenhaluinen ja minussa on vähän hedonistin vikaa. Taas iso miinus minulle potentiaalisena äitinä...

Mitä sanotte?

ap

Mistä lähtien mukavuudenhalua tai hedonismia on pidetty äideille sopimattomana?

Hei haloo ap nyt, jokainen nainen on luotu äidiksi, ihan omasta persoonallisuudesta huolimatta.

Mulla on kohta neljä lasta, olen erittäin ulkonäkökeskeinen esteetikko, lapseni ovat aina kauniisti puetut samoin kuin minäkin. Kotimme on todella kaunis. Otan usein omaa aikaa, käymme mieheni kanssa kahdestaan viikonloppumatkoilla ja koko perhe silloin tällöin kaukomatkoilla. Laitamme sellaista ruokaa mistä aikuiset nauttivat jne. jne. Ja olen mielestäni erittäin hyvä äiti. Lapseni ovat iloisia, reippaita, tasapainoisia, sosiaalisia maailmankansalaisia. Ja lisäksi vielä kauniita ja hyvinhoidettuja ja tyylikkäästi puettuja. Tämä kaikki siksi koska nuo asiat ovat minulle tärkeitä.

Minun on vaikea nähdä meitä eroamassa...



22: Kieltämättä tuo tuottaisi vaikeuksia, en tiedä pystyisinkö laittamaan jonkun toisen tarpeet täysin omieni edelle. Minulle omat menot ja harrastukset ovat tärkeitä.



ap

vauvan syntymän jälkeen sitä on niin huuruissaan että ei vähään aikaan tule mieleenkään mitkään harrastukset