Ottaa taas niin päähän, kun ollaan miehen kanssa kotoisin eri paikkakunnilta!!! (ov)

Mua niin ottaa päähän asua tälläkin hetkellä miehen kotikaupungissa, koska omat läheiseni (vanhemmat, sisko perheineen) ja kaikki ystäväni asuvat minun kotikaupungissani, jonne on matkaa n. 500 km. Olemme miettineet muuttoa kotikaupunkiini ja se taas tarkoittaa sitä, että miehen vanhemmat ja sisarukset perheineen jäävät tänne.



Olin aina miettinyt ennen mieheni tapaamista, että tottakai löydän miehen samasta kaupungista, koska olisin niin kovasti halunnut, että tulevilla lapsillamme ovat kaikki läheisimmät lähellä (mummot, papat, sedät, tädit, enot, serkut). Minulla ei näin ollut ja aina toivoin, että kuinka kivaa olisi, jos suku olisi lähellä. Ja aina mietin, että minun lapsillani ainakin suku tulee olemaan lähellä, samassa kaupungissa.



Jonkun mielestä ongelmani on pieni ja turhamainen, mutta minua asia vaivaa. Itsellänikin on koko ajan kamala koti-ikävä ja sitten kun muutamme minun kotikaupunkiini, voi olla, että miehelläni on koti-ikävä. Siis mikään ei ole hyvä ratkaisu...