Jos yksi hedelmöityshoitokerta maksaa 2000-3000 euroa, niin eihän se ole paljon mitään
verrattuna siihen mitä lapsen synnyttyä on kustannukset. Ei ole paljoa, vaikka joutuisi maksamaan useita yrityskertoja!
Lapselleen haluaa antaa tukea ainakin noin 21 vuotiaaksi asti. Ei se riitä, että täysikäiseksi asti tukee taloudellisesti.
Kommentit (18)
Kalliiksihan se tulee kun joutuu ensin maksamaan hoidot ja sitten kaikki muut kustannukset!
EI siihen lapseen nyt niin kauheesti uppoo ja sitäpaitsi hoidot on epävarmoja. Jos olisi onnistumistakuu, niin asia olisi toinen. Eli jos ei synny lasta, niin ei maksa mitään. Niin se pitäisi olla.
kannattaako laittaa rahaa, niin voisi samalla miettiä, että lapset tulevat maksamaan... ja jos ei saa lasta hoidoilla, niin jäähän enemmän rahaa itselle silti kuin mitä lapsellisessa perheessä.
ap
että yhteiskunnan eli meidän kaikkien tulisi kustantaa heille useampia hoitokertoja. On ok, että KELA tukeee esim kolmea hoitokertaa, mutta onhan lapsettomilla enemmän varaa laittaa omaakin rahaa hoitoihinsa, jos nuo kerrat eivät riitä!
itselläni hoitoja tehtiin kuusivuotta, jonka saldo oli reilun satatuhatta euroa. Mun mielestä se 97 000 euroa epäonnistuneista hoidoista oli suuri summa
Monet toki ovat rikkaampia kuin minä, eikä tunnu missään, meille se tarkoitti omistusasunnon myymistä
tosin jokainen lapsi on ollut joka sentin arvoinen näin jälkikäteen ajateltuna.
ja riitely aiheesta tuntuu ikävältä. No tietysti tosiasiat on syytä ottaa esiin.
Lapsen kasvattaminen kai kohtuullisesti toimeentulevassa perheessä kustantaa nykyrahassa noin 150 000 ja siitä ylöspäin.
Lapsen saa kasvatettua varmasti 100 000 €:lla, jos vetää halvimman mukaan, mutta hyvätuloiset käyttävät varmasti sen 200 000 €:a.
Kyllä 97 000 hoitoihin on valtava summa.
Toivottavasti hoitoihin tarrautuneet saavat lapsen 15 000 € kustannuksilla, joka ei tuntuisi pahalta lainkaan.
Tsemppiä kaikille hoitoja tarvinneille ja erityisesti tuleville hoidokeille.
itselläni hoitoja tehtiin kuusivuotta, jonka saldo oli reilun satatuhatta euroa. Mun mielestä se 97 000 euroa epäonnistuneista hoidoista oli suuri summa
Monet toki ovat rikkaampia kuin minä, eikä tunnu missään, meille se tarkoitti omistusasunnon myymistä
kannattaako laittaa rahaa, niin voisi samalla miettiä, että lapset tulevat maksamaan... ja jos ei saa lasta hoidoilla, niin jäähän enemmän rahaa itselle silti kuin mitä lapsellisessa perheessä.
ap
muta hyvin tässä on 12 vuotta elätetty isoa katrasta. joten ei ihan yhteen mene tuokaan.
prosessit vaan oli niin raskaita, ettei jaksanut aloittaa alusta jotakin uutta vastaavaa prosessia. Me loppujen lopuksi saimme lapsen, 8 keskenmenon ja yhden sikiökuoleman jälkeen. Kriisiä riitti siinä määrin, että ajatus sosiaalitoimen kotitarkastuksista yms. oman pätevyytensä todistamisesta ei ollut mitenkään luontevaa eikä myöskään kiinnostavaa.
Meidän oli vain elettävä tämä tie, ja kun sen loppuun asti asteli, ihan hyväksi tieksi paljastui.
Mutta huomautan silti, että monilla lapsettomilla hoidot tulevat maksamaan
20-50 t€ ja se on merkittävän paljon rahaa, ja myös minä olen huolissani siitä, onko kasvava lapsettomuushoitojen tarve nyt ohjautumassa täysin elitistiseksi mahdollisuudeksi.
Lääkemaksukattoon asti maksoin lääkkeet, jonka jälkeen tietysti sai edullisesti tai ilmaiseksi loput. POlikäynnit ja muut lääkärit maksoivat myös.
Kahdesti jouduin käymään pitkät hoidot ennen kuin lapsi sai alkunsa. Yksityisellä puolella he rahastavat aivan törkeästi ja itse olin enemmän kuin tyytyväinen julkiseen puoleen. EI olisi koskaan ollut varaa mennä yksityiselle.
Toinen lapsi syntyikin sit "luomusti". Lapset ovat meille kalliita, kallisarvoisia. He ovat sairastelleet paljon ja kustannuksia on tullut kuukausittain jopa toista sataa euroa toimenpiteineen, kalliine lääkkeineen, matkoineen jne..
En kuitenkaan ajattele hintana heitä. En edes hoitoja. SIlloin kun hoidoissa kävin, luovuin ihan kaikesta että säästin rahaa. Se oli sen arvoista. Minun mielenterveyteni olisi tullut maksamaan tälle yhteiskunnalle paljon, samoin mieheni. OLi lähellä ettei pahin romahdus tullut, koska tulin raskaaksi. Eikä vain mielenterveys vaan oireilin myös fyysisesti: Rytmihäiriötä unettomista öistä, erilaisia särkytiloja, veriarvot menivät päälaelleen, stressiä jne...
Nuo olisivat tulleet pidemään päälle kalliiksi työnantajalle... olin masennuksen takia jo tuolloin sairaslomalla. Siihen loppuivat omat sairauteni kun lapsi kasvoi masussa!!
Yhdenkin hoitokerran hinnalla elättää vauvaa jo todella pitkän ajan!
Meillä on ehkä pian hoidot edessä, ja kyllä harmittaa tällaiset puheet! Ollaan pienituloisia, vaikkakin koulutettuja, eikä meillä todellakaan ole rahaa paljon laittaa vaikka kuinka meillä ei ole lapsia. Ja eikö asiasta puhujia yhtään nolota, ettekö ymmärrä miten isosta asiasta lapsen saamisessa on kyse? Miten kammottavalta tuntuu, ettei ehkä koskaan saa omaa lasta?
yllättäviä laskuja koko elämässä. Omistusasunnon lainanlyhennykset yms. on ennakoitavia. Joten hyvin paljon se on.
Koskahan av-palstalla ja muuallakin tajutaan, että adoptio EI ole lapsettomuuden hoitoa? Adoptiossa ei etsitä lasta lapsettomalle pariskunnalle, vaan vanhempia orvolle lapselle. Eli oikeastaan se on vanhemmuttomuuden hoitoa. Ideologia on täysin eri kuin hedelmöityshoidoissa. Jos ette minua usko, niin kysykää keneltä tahansa adoptioasioihin erikoistuneelta sosiaalityöntekijältä.
se on oma puheenpartensa ja siinä on paljon sisäisiä ristiriitoja.
nyt kuitenkin aika paljon rahaa kertarysayksella. harvemmin lapselle tarttee ostaa mitaan noin kallista !