Synnyttämisen kuuluu tehdä kipeää, ne jotka ei sitä kestä, miten kestävät vauvan tuoman rasitteen?
Mukavuudenhaluiset nykytytöt on niin pumpulissa kasvaneet, ettei mikään kipu saa heihin yltää.
Rakennekynsillä raaputtavat varmaan kakkapyllyjään sitten.
Kommentit (32)
Terveydenhoitoalan ammattilaiset tietävät kaikki, että syy kivunlievitysnihkeyteen on sen kalleus - tätä vaan ei haluta sanoa ääneen.
Synnytys on niin ennalta-arvaamaton tapahtuma, ettei ennalta voi oikestaan suunnitella kivunhoitoakaan.
Se on nimenomaan tuo " pakko saada" -asenne, mikä ärsyttää.
ap
Kyllä synnytykseen kuuluu se kipukin. Kannattaa harkita niitä kipulääkkeiden käyttöä ja tutustua sivuvaikutuksiin. Se on vähän eri juttu ottaa hammaslääkärissä puudute kun ottaa synnytyksessä. Siinä on kyse synnytyksen kulusta ja vauvan voinnista. Kaikissa puudutuksissa on sivuvaikutuksia! Itse olen lapset luomuna pusannut kun en ole uskaltanut lääkkeitä ottaa. Ei se mitään ylipääsemätöntä ole ollut, kun ei lääkitse niin omat endorfiinit toimii hyvin ja kipua voi lievittää myös esim. liikkumalla ja ääntelemällä.
Harvemmin tästä puhutaan, mutta joku aika sitten oli juttua siitä että epiduraalin yleistyminen on syynä lisääntyneisiin imukuppisynnytyksiin. Vauvaparat.
Usein imukuppisynnytyksissä alapääkin kärsii enemmän kuin normaalisynnytyksessä jossa toimenpiteitä ei tarvita.
Kivulla on oma tehtävänsä synnytyksessä. Mutta en ymmärrä asenteita, joiden mukaan kivusta ei pidä välittää, sitä ei tarvitse lievittää! Jos joku haluaa synnyttää ilman minkäänlaista kivunlievitystä, hän sen saa varmasti tehdä, mutta ei kyllä kannata toitottaa, että MUIDENKIN pitäisi näin toimia! Mielestäni on asiallista, että kätilöt tarjoavat edes jotakin kivunlievitystä synnyttäjälle, ja useimmiten näin varmasti tapahtuukin. Mutta yhä edelleen kuulee myös synnytyksistä, joissa äiti ei ole saanut MITÄÄN kivunlievitystä, vaikka olisi halunnut. Tällaista ei kyllä voi ymmärtää, ellei siis synnyttäjä nimenomaan ole näin halunnut.
Takana kaksi synnytystä. Ensimmäisessä sain epiduraalin ja sen jälkiseuraamuksena TODELLA järkyttävän ihottuman. Toisessa synnytyksessä sain spinaalin ja siitä helvetillisen päänsäryn.
Näin jälkikäteen toivon etten olisi puudutuksia ottanut ollenkaan, vähemmällä kivulla olisin selvinnyt. Mutta en siis mitenkään vastusta kivunlievitystä synnytyksessä, totean ainoastaan, että vähemmällä kivulla olisin selvinnyt ilman puudutteita.
että nämä mukavuudenhaluiset sektiosynnyttäjät voivat olla esim. ihmisiä joilla kipu ja jatkuva pelko siitä voivat aiheuttaa jopa fyysisiä oireita jotka voivat vaarantaa myös vauvan hengen synnytyssalissa?? Mnä kuulun näihin, halusin lapsen mutta edes terapia ei auttanut pelkoihini, siksi sektio oli ainoa vaihtoehto enkä kadu tippaakaan. Kaikki meni todella hienosti, kipua oli toki jonkin verran jälkikäteen mutta siinä hurmoksessa sitä ei edes sen kummemmin noteerannut. Olen täysin vakuuttunut omasta päätöksestäni.
Tyllerön ylpeä ja ikionnellinen äiti, vaikkakin lapsi on sektiolla maailmaan saatettu!!!
Pitää olla oikeasti halua ja kiinnostusta ja uskoa asiaan, että jaksaa niistä ottaa selvää. Tosin se kyllä kannattaa.
Mutta tämä siis niille, jotka ovat sitä mieltä, että luomusynnytyksen täytyy olla helvettiä - ei täydy. Kunhan siihen on ihan oikeasti valmistautunut, eikä se tapahdu niin, että hups, et saakaan kipulääkettä vaikka olisit halunnut.
jotka auttavat, esim. ilokaasu jne.
Jos taas kaikki ei mene näin hyvin, kipukin voi olla aika kammottava.
en halua mitä se olisi ollut ilman minkäänlaista lievitystä...ja en ole pikkukivusta valittaja..
vauva tuli etuajassa ja menin synnyttämään ilman synnytysvalmennusta tai että muuten olisin perehtynyt synnytykseen ollenkaan...en kerenny sitä edes miettimään..
Mielipiteeni on se, että nykypäivän synnyttäjät ovat TODELLA mukavuudenhaluisia. Liian vaativia ja mukavuudenhaluisia. Kysymys ei sinänsä liity naiseuteen, sillä myös miehet öykkäröivät synnytyssaleissa.
t. ap -joka ei todellakaan ole mikään luomuhörhö