Onko muilla isovanhempia, jotka eivät MILLÄÄN TAVALLA auta lasten hoidossa?
Meillä siis isovanhemmat kaikki asuvat lähellä ja toiset jopa eläkkeellä (hyväkuntoisia kuitenkin). Koskaan eivät ole pyytäneet lapsia vaikkapa yökylään, vaikka ollaan hienovaraisesti vihjailtu. Moneen asiaan suhtautuvat tyylillä " ei mekään minnekään päästy, kun te olitte pieniä" . Harmittaa, kun kuulen monen muun ystävän isovanhemmista, jotka vievät lapsenlapsiaan eri paikkoihin, ottavat yökylään jne. Välillä olis ihan kiva hengähtää... Niin ja esikoinen on jo 6v. joten hyvin olisivat ehtineet, jos olisivat halunneet, kuopus on 4v.
Kommentit (47)
mutta luulisi lasten jollain tavalla heitä kiinnostavan. Kohta he ovat jo isoja eivätkä sitten enää mummolle ja vaarille haluakaan....
suomennos: kun lapsi on aikuinen ja hän itsekin siinä vaiheessa, ettei muista lupaustaan, vaan tarvitsee hoitoa, tukirinkiä (" kuka minua sitten hoitaa" ), appiukon terveys ei oikeasti kestäisi rasavillejä
Kun kaksoset olivat pienempiä niin auttoivat kyllä välillä lastenhoidossa.
Mutta nykyään kun lapset ovat jo 6v niin tuntuu ettei isovanhempia kiinnosta juuri lainkaan:(. Käyvät meillä ehkä kerran kuussa pari tuntia ja silloin tarjoan kahvit. Eivät tarjoudu ottamaan yökylään tai viemään minnekään.
Nyt muutimme juuri emmekä saaneet apua lasten kanssa emmekä missän muutoissa tai siivouksissakaan! Vaikka asuvat siis ihan lähellä
Onhan sitä välillä katkera kun kuulee muiden isovanhemmista jotka vie lapsia uimaan, kirjastoon tms.
Tuntuu, ettei meillä oo tukiverkkoja lainkaan.
Mietin vaan että onko tämä normaalia ettei läheisiä auteta??! Mieheni suvussa asiat ovat kyllä onneksi sitten toisin. Sieltä saimme muuttoapua ja anoppi tuli hoitamaan/katsomaan lapsia siksi aikaa.
Eipä silti, en olisi sitä odottanutkaan:)
Itse olemme lapsemme hankkineet ja itse heidät myös hoidamme:) Tokihanlapset saavat mennä mummolaan kylään tai yöksi jos mummi pyytää, mutta siis VAIN jos tuo pyyntö todellakin tulee isovanhempien taholta, ei meidän:)
Isovanhemmat asuu kaikki samassa kaupungissa, mut eivät ole ikinä edes paria tuntia hoitaneet lapsia.
Ollaan järjestetty lastenhoito muulla tavoin, en edes pyydä isovanhemmilta apua.
ole mutta mun mielestä omituista.
Lapsen isän vanhemmat taas hakevat lähes joka viikko muutamaksi tunniksi lapseni helle;puuhailevat kaikkea kivaa yhdessä ja tarvittaessa ottavat lapsen yöksi hoitoon ja auttavat muutenkin.
Minusta se on omituista,mutta eipä äitini ota edes lastani syliinsä... Vaikka lapsi jo syksyllä ekaluokkalainen;ei ole edes vauvana ottanut syliin.
Mä ainakin odotan innolla sitä joa joskus lapseni perustaa perheen,että saan lapsenlapset kylään.
ja tulevat silloin tällöin lapsia hoitamaan, kun käymme kahdestaan jossain kauempana. Onneksi on olemassa ihania isovanhempia, jotka haluavat kuulua lapsenlapsiensa elämään.
Eräs isovanhemmista kävi meillä viikko sitten. Tuli illalla ja lähti aamulla. Ei ottanut kumpaakaan lasta syliin saati että olisi edes koskenut. Vanhempi lapsi (3 v) totesikin sitten kun tämä " isovanhempi" lähti pois, että ei ollut kiva täti (juu ei puhettakaan että saisi kutsua mummiksi tms.) Ja oli muuten ensimmäinen kerta, kun joku vieras ei ollut kiva.
sairaalassa. Mutta tässä selitys, ovat taineet itse " ansaita" yksinäisyytensä.
En ole pyytänytkään, mutta ottaa myös päähän ne hyvät lupaukset, sananhelinää, ei katetta.
Tiedätkös, että entisaikaan lapsia hoitivat paljon muutkin kuin vanhemmat? Se on ihka uusi ilmiö, että joka perheen on hoidettava lapsensa yksin ja ilman tukea. Ja on lapsellekin hyvästä saada sukulaistenkin seuraa, tulee perspektiiviä, johonkin kuulumisen tunnetta, lähihistorian elävää tuntemusta...ja rakkautta!!! Kyllä sekin aika kummaa on että isovanhempia ei kiinnosta lapsenlapsia hoitaa! Meillä siis sama tilanne, ja minusta on suru, että isovanhemmat sanovat että on liian raskasta hoitaa lastamme joka niin nauttii heidän seurastaan!! Kyllä lapsi tarvitsisi suuremman verkoston rakastavia läheisiä ympärilleen kuin pelkät omat vanhempansa...ja suku on kuitenkin eri asia kuin ystävät vaikka hekin tärkeitä ovat.
että te olette paskantärkeätä porukkaa.
koko elämä pitäisi pyöriä teidän ja teidän lapsienne ympärillä.
te haluatte olla " tärkeitä" ...
Mutta kyllä saa olettaa, että isovanhempia kiinnostaisi lastenlapset! Minusta on todella outoa jos isovanhemmat eivät osoita minkäänlaista kiinnostusta lastenlapsiaan kohtaan. Eihän heitä tietenkään mikään siihen velvoita, mutta miksi ihmeessä ei haluta viettää aikaa lasten kanssa? Kylmiä ihmisiä, sanon minä!
Luulisi että parasta olisi juuri se, että voi viettää aikaa heidän kanssaan, jopa hoitaa välillä, kun sitten ne lapsukaiset voi taas lykätä takas vanhemmilleen.
Minun lasteni mummi (ainut isovanhempi) ei ole koskaan käynyt meillä, ei edes ristiäisiin tullut. Ikävä on omia vanhempiani, jotka varmasti olisivat halunneet olla osa lapsenlastensa elämää.
eiköhän ne ole kasvattaneet omat lapsensa, ja siihen se velvollisuus päättyy.
ja joku kokee, että vaikka vanhempansa ovat kasvattaneet hänet, se ei ei riitä.
koska he eivät kasvata ja huolehdi ja tärkeile lapsillasi, niin mädätkööt vanhainkotiin...
En sitä edes odota. Jotenkin tiesin sen jo etukäteen, ettei niitä kiinnosta muu kuin kuulla kuulumiset. Meidän lapsi on käynyt kaikkien isovanhempien sylissä ehkä noin neljä kertaa/ isovanhempi ja ikää reilut 3 vuotta.
Ei hän ole, taitanee olla jonkin sortin narsisti tai persoonallisuushäiriöinen, odottaa kyllä palveluksia itselleen, mutta ei itse anna mitään, ei yhtään mitään.
Tuskin kysyit heiltä lupaa lisääntymiseen??