Onko muilla isovanhempia, jotka eivät MILLÄÄN TAVALLA auta lasten hoidossa?

Miehellä on just sellainen lupaileva äiti, tuuleenhuutaja, just ei vaippaakaan vaihtanut, mutta odottaa kahvia saavansa ja kommentoi minkälaista pullaa! Hänen isänsä taas ei sano mitään koskaan ikinä, on sellainen ihmisenkuori nalkuttavan akkansa varjossa.

saan olla todella kiitollinen, että meillä on asiat ihan toisin, ja lapsilla on liuta rakastavia aikuisia ympärillä. Koskaan ei ole hoitoavusta pulaa, ja aivan varmasti mekin autamme isovanhempia aina, kun he tarvitsevat apua.



Ja mun mielestä se on ihan molemminpuolista, jos isovanhemmat eivät olisi kiinnostuneita meidän elämistämme, miksi meidän pitäisi olla heistä kiinnostuneita? Ei lapsillakaan ole mitään velvollisuuksia vanhempiaan kohtaan, mun mielestä vielä paljon vähemmän kuin vanhemmilla lapsia kohtaan. Lapset eivät ole pyytäneet päästä tänne syntymään, ei vaikka ovat aikuisiksi kasvaneet.



Mutta siis onneksi normaalisti kyse ei ole mistään pakonomaisesta velvollisuuden täyttämisestä, vaan kyllä meidän suvussa kaikilla on vilpitön halu olla osana toinen toistensa elämää.

vain viinanjuonti, ei lapsenlapset. Peräti kerran ovat käyneet meillä kylässä näiden 9 vuoden aikana. Okei, tuleehan heiltä joulupaketit joka vuosi meidän kolmelle lapselle, mikä sinänsä on tietysti kiva asia. Mutta itse arvostaisin enemmän aitoa kiinnostusta lasten asioihin kuin tavaraa. Asuvat kyllä kaukana, sekin tietysti vaikuttaa, mutta silti. Suurin syy siihen, että eivät meille tule on se, ettei meillä saa ryypätä (enkä nyt puhu mistään viinilasillisesta ruoan kanssa, vaan pullo pirtua illassa-elämäntavasta). Eikä me voida mennä heille, koska asuvat noin 10 neliön kokoisessa komerossa, polttavat sisällä (meillä astmalapsi) ja ryyppäävät joka viikonloppu. Mutta tiesinhän mä kaiken tämän jo ennenkuin aloin lapsia puolisoni kanssa tehdä, joten eipä pitäis valittaa. Lasten takia kyllä harmittaa, ilmaista hoitoapua en osaa edes olla vailla.

olemme ainoat miehen sisaruksista joille mummin apu ei riitä- on jo 83 v---eli korkean iän vuoksi mummi ei voi auttaa



ps. suku pitää yhtä- ei lapsiperheen auttaminen ole rasitus (ainakin karjalaiset ajattelevat näin:))

Surullista, koska itselleni perhe tarkoittaa toisia auttavia ja toisistaan välittäviä ihmisiä. Siskoni hoitaa lapsiani aina kun pyydän ja sama toisinpäin.. Äidistämme tämä on outoa, ihmettelee että miten jaksaa toisten kakaroita vahtia:(



No, onneksi lapsen isän vanhemmat ovat lämpimiä, ihania välittäviä ihmisiä.

miehen vanhemmat ovat kuolleet, he varmasti hoitaisivat. mutta minun äitini sanoi kolmatta odottaessani että hän ei ainakaan aio lapsia hoitaa. no en ole pyytänytkään.



Onneksi he asuvat 400 km päässä ja näemme harvoin. Puhelimessa kyllä puhumme päivittäin. Esikoinen kyllä on erityisasemassa, saa rahaa ja hän voi mennä mummolaan millon vain.

Vierailija:

Olisiko niin, että koska ette itse ole saaneet nauttia mummon ja vaarin seurasta, ette halua sitä lapsillennekaan?

istua koko päivää koneella.

Mutta omat isovanhemmat olivat kuolleet kun minä synnyin. Ja en todellakaan viitsinyt hoidattaa eläkkeellä olevalle, nivelreumaa sairastavalle äidilleni lapsiamme. Käymme kylässä usein ja hän käy meillä, mutta äidilläni ei ole hoitovastuuta.

Isäni on kuollut ja miehen vanhemmat asuu niin kaukana, että hoitaminen on käytännössä mahdotonta.