Minkä ikäisenä lapsesi oppi nukahtamaan itsenäisesti ja miten opetitte sen?
Kommentit (56)
Vierailija:
Vein sänkyyn, pussasin, panin soittolelun soimaan ja sanoin hyvää yötä. Ei siinä mitään ihmeellistä tarvita.Tuossa juuri kerron että miten opetan! Se oli mun tapa opettaa ja se toimi meillä.
Muutenhan sä voit sanoa kaikesta lapsen tekemisestä, että opetit lapsen hengittämään, kävelemään, juoksemaan, pureskelemaan, nielemään, jne.
Jossain vaiheessa kuitenkin alkoi viereen ottaminen ja edelleen nukutetaan. Lapset 4v2kk ja 1v7kk.
Mutta tämä sopii meille:)
Meinaan että kun on nälkä niin lapsi syö ja jos rupeaa nukkumaan, niin voisi luulla että vauva vaan leikkii tisseillä (pitää niitä huvileiluina) eikä ole nälkä. Eli unille omaan sänkyyn, ei sylissä tissi suussa
Siis ihmiset ovat erilaisia nukahtamisessa. ei se ole opettamista, jos nukahtaa vauvasta asti itsekseen. Olkaa onnellisia että teillä on sattunut sellaiset lapset, jotka nukahtavat helposti.
S80:
Meillä ei olla koskaan lapsia nukutettu.
Ovat nukahtaneet silloin kuin väsyttää. Ihan synnäriltä lähtien.
4 lasta.
Meidän huonouninen on nukahtanut itsestään kesken leikkiensä kahdesti. Molemmilla kerroilla sillä oli kuumetta. Muuten on aina tapellut tolkuttomasti nukahtamista vastaan. Olen kyllä todella kateellinen tuollaisista lapsista, jotka vaan nukahtavat silloin, kun väsyttää. Voin tuskin edes uskoa, että sellaista voi oikeasti olla.
kaikilla oli paha olo siitä nukkumisesta. Silloin me päätettiin ettei meillä ikinä nukuteta lapsia, vaan opetetaan ne nukahtamaan itsekseen silloin kun se väsy on. Mitä turhaan taistelemaan ja aiheuttamaan pahaa mieltä kaikille. Toki meillä on iltarutiinit (iltapalat, iltasadut, iltaleikit, iltahassuttelut, iltapesut ja iltapusut), mutta lapset tietää itse kyllä milloin uni tulee. Säästyy myös aikaa, kun ei tarvitse nukuttaa :)
Tuntuishan se oudolta, jos itseenikään ei väsyttäisi tippaakaan ja mies alkais köyttämään mua sänkyyn jo ilta yhdeksältä ja pakottais olemaan sängyssä ja nukkumaan vaikka mun tekis mieli mennä tekemään pizzaa :)
Vierailija:
S80:Meillä ei olla koskaan lapsia nukutettu.
Ovat nukahtaneet silloin kuin väsyttää. Ihan synnäriltä lähtien.
4 lasta.
Meidän huonouninen on nukahtanut itsestään kesken leikkiensä kahdesti. Molemmilla kerroilla sillä oli kuumetta. Muuten on aina tapellut tolkuttomasti nukahtamista vastaan. Olen kyllä todella kateellinen tuollaisista lapsista, jotka vaan nukahtavat silloin, kun väsyttää. Voin tuskin edes uskoa, että sellaista voi oikeasti olla.
Vierailija:
15. imetätkö liian pitkään kun nukahtaa rinnalla?
Meinaan että kun on nälkä niin lapsi syö ja jos rupeaa nukkumaan, niin voisi luulla että vauva vaan leikkii tisseillä (pitää niitä huvileiluina) eikä ole nälkä. Eli unille omaan sänkyyn, ei sylissä tissi suussa
Ensimmäistä kyllä imetin tosi pitkään, kun lapsi kerran rinnalla viihtyi ja kaiken muun ajan lähinnä huusi. Sen kanssa tuo liian pitkään imettäminen voisi olla ihan hyvä selitys.
Mutta toinen imaisi maidot parissa minuutissa, joten en sitten tiedä missä vaiheessa se rinta olisi pitänyt repiä suusta.
Kummankaan kohdalla se ei missään kohdassa ollut mitään rinnalla pelaamista. Ja ote oli molemmilla niin tiukka, että rinta tosiaan olisi pitänyt repiä pois vauvan suusta, jos olisi halunnut keskeyttää imettämisen.
Mutta pitääpä pitää tuo asia mielessä, jos vielä joskus vauvaa imetän.
15
Meidän lapsi oli vauvana tosi itkuinen ja vatsavaivainen (allergiaa). Nukahti vain kannettaessa syliin. Tietyssä asennossa jalat aivan koukussa. Ei siinä olis ollu puhettakaan jättää vaan sänkyyn nukahtamaan.
Nykyisin nukahtaa joskus syliin iltapullolle ja toisinaan lasken puolitokkurassa sänkyyn, jonne nukahtaa hetken kuluttua. En jää viereen odottamaan. Ennen iltamaitoa syödään tietysti puuro, pestään hampaat ja köllötelään vanhempien sängyllä lukemassa iltasatu. Vaikka iltasatuineen ja maitoineen nukuttamiseen menee tovi ei se ole minua vielä ainakaan haitannut. Lapsen vatsa on enää harvoin todella kipeä ja olen onnellinen, että nukuttaminen on näin helppoa.
Tuntuu ikäviltä nuo kommentit, joissa lapsen nukuttamista syliin pidetään jotenkin säälittävänä. Päiväunille lapsi nukahtaa aina syliini. Joskus istun pitkän aikaa nojatuolissa nukkuva lapsi sylissä ennen kuin vien hänet sänkyyn. Niin lapsi on tällä hetkellä 1 v 4 kk.
Kuopusta piti taluttaa monta kertaa takaisin sänkyyn alussa ennen kuin lapsi uskoi, että sängyssä tosiaan täytyy pysyä. Alun jälkeen on sujunut vaivattomasti.
Meillä nämä lapset ovat jo synnytyssairaalassa itkeneet jos laittoi hereillä vauvansänkyyn. Kuopus oli vatsavaivainen allergian takia, esikoinen itki kai muuten vaan. Oletteko tosiaan sitä mieltä, että vastasyntyneen vauvan voi jättää yksin omaan sänkyyn itkemään kunnes nukahtaa?
Ja kyllähän röyhtäisyttäessä viimeistään herää. En koskaan ole vienyt suoraan sänkyyn, ruoan jälkeen seurustellaan ja valvotaan, täydellä vatsalla. Sitten ajan päästä nukkumaan.
Sitten otettiin käyttöön se hei hei ja hyvät yöt -menetelmä ja lapsi oppikin muutamassa illassa nopeasti nukahtamaan itse.
MUTTA miinuspuolena tuli se, että taapero heräsikin monta kertaa yössä etsimään äitiä tai isää - kävi siis täysin päinvastoin kuin monet pelottelevat. (Täällähän aina sanotaan että ei pidä opettaa siihen vieressä nukuttamiseen sillä sitten lapsi ei osaa nukahtaa yksin jos herää yöllä).
Palattiin takaisin siihen menetelmä a)han, sillä se jokaöinen kuukausia kestänyt härdelli alkoi väsyttää. Nyt menee taas se vartti / ilta ja lapsi nukkuu aamuun asti.
Mutta eipä ne päätökset paljon auta, jos lapsi ei olekaan sitä hyväunista sorttia.
Koska meillä esikoisen kanssa nukahtaminen oli yhtä helvettiä, niin minä sitten varmaan päätiin, että haluan ehdottomasti toisen kanssakin sen saman helvetin.
No tuskin sentään. Ihan laitoin toisen lapsen vauvasta asti omaan sänkyyn nukahtamaan itsekseen. Mutta niin se vain alkoi nukahtamaan aina huonommin ja lisäsi yöheräilyä, kunnes heräsi vakituiseen 8 - 10 kertaa yössä. Kyllä tuolla tahdilla äiti jo väsyy hienojen periaatteidensa kanssa. Minä otin lapsen viereen nukkumaan, jotta edes säästyin turhalta ramppaamiselta ja jotta lämpöni ja sydämensykkeeni edes vähän helpottaisivat takaisin nukahtamista.
Ei tuo perhepeti kuulunut minun suunnitelmaani, mutta jollain muulla oli toisenlaiset suunnitelmat mun varalle.
kun allergiaoireet alkoivat vähän helpottaa.
Nuorempi on nyt saman ikäinen eikä ole toivoakaan että nukahtaisi omaan sänkyyn vaikka päivärytmi on hyvä jne. En ole vielä kokeillut " huudattamista" kun mulla on siitä vähän huonoja kokemuksia. Toisaalta en jaksaisi samaa kuin esikoisella eli monta kuukautta sängyn vieressä nukuttamista eli toisinsanoen laittamista takaisin makaamaan kun nousi jatkuvasti ylös ja pyöri sängyssä.
Saattaa olla että imetyskin vaikuttaa; esikoista en imettänyt näin kauaa kun tätä toista.
Ihan hassuja vastauksia olet saanut, melkeinpä voisin päätellä että täällä aika pirteää porukkaa kun lapsetkin nukahtaneet aina noin helposti, ei ainakaan voi valittaa väsymyksestä ;) Jostain syystä tuntemissani lapsiperheissä noin hyvin nukahtavat lapset ovat kyllä harvinaisuus..
Vuoden kieppeillä aloitin lukea esikoiselle iltasatua. Meidän iltarutiinit menevät niin, että iltakylvyn tai suihkun aikana sanon, että kohta pestään hampaat, kohta mennään lukemaan iltasatu, kohta mennään nukkumaan, eli koko ajan kerron, että mitä tehdään kohta. Lapsi valmistautuu jo nukkumaan menoon (on vilkas tyttönen kyseessä).
Hampaiden pesun aikana kyselen, että minkä iltasadun haluaa kuulla. Kun hampaat on harjattu, tyttö kipittää omaan sänkyyn odottamaan iltasatua.
iltasadun jälkeen laulan vielä yhden tai kaksi unilaulua, jonka jälkeen toivotetaan hyvät yöt.
Tyttö on nyt siis 2,5v
Molemmat tytöt (kuopus 8kk) ovat nukkuneet synnäriltä asti omassa sängyssä omassa huoneessa ovi kiinni.