Miksi maalaiset ovat niin kauhean kateellisia pääkaupunkiseuduilla asuville?
Varsinkin helsinkiläisille?
Väittävät tietysti muuta, mutta kyllä sen voi rivien välistä lukea että katkeria ne ovat meille jotka täällä Helsingissä asutaan.
Kommentit (54)
Jos nyt oikeista asioista puhutaan, miksi aina asetetaan vastakkain Mannerheiminkatu ja kymmenen kilometrin välimatka naapuriin? Meistä suomalaisista aika suuri osa asuu jossakin noiden väliltä...
miten hyvin meillä on asiat täällä helsingissä. Muuttaisivat kuulema itsekin tänne jos olis vaan varaa ostaa talo, kerrostaloon eivät halua. Joukkoliikenne pelaa ja täällä on mahdollisuuksia vaikka mitä tarjota lapsille ja itselle.
Ja mitä me ollaan siellä vierailtu, niin täytyy myöntää että ankeaahan se on, pimeetä ja hiljaista, ei sitä kauaa kestä.
Miten se liittyy kateuteen tai alemmuuskomplekseihin, jos ajattelee, että helsinkiläiset ovat olevinaan parempia? Jos oikeasti ei pidä jostain, tässä esim niistä helsinkiläisistä, mikä siinä on kateutta? Miksi itse haluaisi olla jotain, mistä ei edes pidä?
Ihan kuin muu maa olisi vain jotain tiettömiä korpitaipaleita ja siellä täällä kirkonkylä, jossa n. 10 taloa.
Jos nyt oikeista asioista puhutaan, miksi aina asetetaan vastakkain Mannerheiminkatu ja kymmenen kilometrin välimatka naapuriin? Meistä suomalaisista aika suuri osa asuu jossakin noiden väliltä...
niin miksi Helsingissä on niin kalliit asunnot? Eikös siellä pitäisi olla ihan sikahalpaa, jos kerran juuri kukaan ei siellä halua asua.
Itse tykkään kyllä käydä maalla, mutta en asua (sitäkin on kokeiltu...). Piirit on liian pienet, kaikki tietää toistensa asiat, hirveä into pakottaa kaikki samaan muottiin, eikä juuri mitään tekemistä jos ei kalasta tai virkkaa tai hoida puutarhaa. Kaikkia noita voin tehdä kaupungissakin, mutta lisäksi pääsen leffaan koska vaan, ja paljon helpommin vaikka johonkin näyttelyyn tai kiinnostavan bändin keikalle.
Ja ok-taloa en halua (kokeiltu on sitäkin asumista) koska minusta pihatyöt ja kaikki muu ok-taloon liittyvä hoitaminen ja kunnostus ei vaan ole sen arvoista.
Mutta mietitäänpä täällä puhuttiin hienoista meri maisemista ja marjamaista maalla.
Me asumme helsingissä niin kutsutussa hikisessä kerrostalo asunnossa. Vieressä on meri ja peltoja sekä lehmiä. Alle kilsan päässä pellon toisella puolella on hyvät marjamaastot ovat sieltä sieniäkin kiitettävästi löytäneet. Tyrnimarjojakin löytyisi rannasta jos vaan jaksaisi hakea. Pahamaineiseen helsingin keskustaan matkaa 10 km. Ja jos nämä edellämainitut luontoelämykset ei riitä voimme lähteä mökille Porvooseen matkaan menee puolituntia ja siellä niitä marja ym maita riittää+ meri.
Joten oi miksi muuttaisin maalle susien syötäväksi kun kaiken tarvitsemani saan helsingistä. Minusta on ihanan matkailla kesällä suomessa, mutta nyt alkaa tuntumaan tuo asenne pahalta. Taidan nekin eurot jotka käytämme kesällä jättää tänne etelä-suomeen miksi menisin paikkaan ja esittelin suomea lapsilleni jos siellä meitä vihataan.
Ja kaikista tärkein seikka helsingissä pysymiseen meidän sukulaiset asuvat täällä miksi jättäisimme tukiverkon vaan jonkun hiton alueellistamispolitiikan takia.
Mä tulisin hulluksi tollaisesta elämästä, itseasiassa mun mielestä se ei ole edes mitään elämää, vaan pelkkää olemista.
Mä asuisin mielummin vaikka 14 neliön yksiössä kun jossain korvessa marjoja poimimassa.
Juu, munki oulun seudulla asuva isä aina yrittää todistella, että ihan yhtä pitkä ja lämmin kesä sielläkin on, hih! naurattaa tämä kyseinen alemmuuskompliksi.
Jos ryssä tulis rajan yli, niin sitten oltais yhteisrintamassa, niin tsadilaiset, jänkhät, savon kierot ja mansen takatukat, kyllä näin on näreet.
Suomalaisiahan me kaikki.
vaikka kyse olisi säälistä tai yksinkertaisesti pilkkaa ja ivaa. Näin se säästää itseään. Vrt naapurikateus.
Minä muutin Helsingistä maalle tai siis pikkukaupunkiin muutama vuosi sitten ja olen yllättynyt siitä, miten vahvasti ihmiset täälläpäin kokevat, että eivät pystyisi asumaan Helsingissä. Ja kyse ei ole tietämättömyydestä, sillä nämä ihmiset ovat aikoinaan asuneet vuodesta muutamaan pk-seudulla, eivätkä ole viihtyneet. Kateudesta ei ole kyse, sillä halutessaan he voisivat kyllä muuttaa Helsinkiin.
Olen päätellyt voimakkaiden Helsinki-vastaisten kommenttien johtuvan siitä, että helsinkiläiset usein ihmettelevät toisten valintoja ja sitä että ylipäätään kukaan asuu missään muualla kuin Helsingissä.
Kyllä meiltäkin tänne pikkukaupunkiin muutettuamme hyvin paljon ihmiset (helsinkiläiset) aluksi selvästi ihmetellen kyselivät viihtymisestämme - ikään kuin oletusarvo oli, että tänne olisi ollut meistä kamala muuttaa ja että kaipaisimme kauheasti takaisin. Nyt neljän vuoden jälkeen harvat enää kyselevät, alkavat pikkuhiljaa uskoa että oikeasti viihdymme :-)
Jos nyt oikeista asioista puhutaan, miksi aina asetetaan vastakkain Mannerheiminkatu ja kymmenen kilometrin välimatka naapuriin? Meistä suomalaisista aika suuri osa asuu jossakin noiden väliltä...
10 vuotta pääkaupunkiseudulla. Ehdin olla espoolainen, vantaalainen sekä helsinkiläinen. Joten tiedän miten "ihanaa" siellä on asua. Istua autossa ruuhkissa tunti tolkulla, maksaa asumisesta itsensä kipeäksi jne.
Miehen työn vuoksi muutimme Savoon pienelle paikkakunnalle ja emme ole päivääkään katuneet päätöstämme.
Ihanaa, kun ei ole ruuhkia, kaikki tarpeellinen on 2km säteellä. Työmatkakin on minulla 700m, lapsilla koulumatka 600m. On turvallista, hyvät liikunta mahdollisuudet, lapset hurauttaa potkurilla kouluun yms. eksoottista teidän hesalaisten mielestä.
Saimme ison talon pilkkahinnalla verrattuna pääkaupunkiseudun hintoihin ja vielä järven rannalta. Käykö kateeksi???
Pääkaupunkiseudulla on kiva käydä, mutta että muuttaisimme takaisin. NO WAY!!!!
Mutta pitää olla kyllä mahdottoman huono itsetunto jos pitää pilkata ihmistä siitä asiasta missä hän asuu. Ei normaali ihminen ivaa toista asuinpaikkakunnan takia, kyllä joku mättää ja pahasti jos ihan ivata pitää sen takia että toinen on syntynyt kaupunkiin/maalle.
Nämä ihmiset ovan pahansuopaista pohjasakkaa joilta puuttuu juuri se oma elämä.
Just nää muualta kaupunkiin muuttaneet narisee ruuhkista, ehkä ne ruuhkat sitten tosiaan ovat isompia kuin ovat kuvitelleet tai sitten ne on niin typeriä että ovat ajatelleet että ne ei heitä kosketa.
just hyvä! toi on niin totta ja sit alla on sata katkeraa itkuviestiä junteilta:D oikeen kuittaa sen viestin:DDDD
kun muuttaa pk-seudulta pois?
t. tyytyväinen "maalle"muuttaja, ei enää Helsinkiin asumaan
Me asutaan Helsingissä. Lapsella koulumatkaa 200 m, kauppaan, postiinterveyskeskukseen ja apteekkiin 150 m. Minun ja mieheni työmatkat ovat 4 km. Kilometrin päässä meiltä on hevosia, 5 km päässä lehmiä, vuohia ja lampaita. Uimarannalle 1 km, samoin maa-uimalalle ja uimahalliin, lenkkipolut ja lumen aikaan hiihtoladut alkaa melkein ovelta, luistinratojakin on ties kuinka monta muutaman sadan metrin säteellä.
Ok-taloa emme halua, kun pihatyöt ja oman talon kunnossapito ei kiinnosta, käytämme sen ajan ja energan mieluummin johonkin muuhun. Tilaa on tarpeeksi (80 neliötä), emme kaipaa mitään 200 neliön taloa. Mitä sillä kaikella tilalla tekisi kolmehenkinen perhe, säilöisi jotain rojua vai? Autoa ei tarvita kun kaikki on lähellä, nekin rahat voi pistää johonkin mukavampaan.
Onko se niin vaikea uskoa että jotkut tosiaan viihtyvät Helsingissä eikä halua täältä pois.
Ja edelleen, miksi Helsingisäs on kalliit asunnot jos täällä ei kukaan halua asua? Luulisi että jossain Pudasjärvellä olisi ne kaikkein hintavimmat jos kerran kaikkia haluaa vaan ison ok-talon+pihan.
Ihanaa, kun ei ole ruuhkia, kaikki tarpeellinen on 2km säteellä. Työmatkakin on minulla 700m, lapsilla koulumatka 600m. On turvallista, hyvät liikunta mahdollisuudet, lapset hurauttaa potkurilla kouluun yms. eksoottista teidän hesalaisten mielestä.
Saimme ison talon pilkkahinnalla verrattuna pääkaupunkiseudun hintoihin ja vielä järven rannalta. Käykö kateeksi???
Vai kuvitteletteko ihan oikeasti että suurin osa sinne muutajista muuttaa pelkästä halusta asua "hienosti" Helsingissä?
Muualla Suomessa luullaan, että helsinkiläiset ovat olevinaan parempia ja sitten ollaan heti valmiiina hyökkäämään helsinkiläisiä vastaan. Itse olen pikkukunnasta kotoisin, mutta viihtynyt Helsingissä jo viisitoista vuotta. Jo nuorena koin, että elämänpiiri oli pikkupaikassa liian suppea.