APUA! Voiko 17 vuotiaan pakottaa lomailemaan perheen kanssa?
Tilanne: ollaan varattu koko perheelle matka keski-eurooppaan vapuksi.
Teinityttö on ilmoittanut, että hän ei halua mukaan! Vaan haluaa viettää vapun kotona.
Miten pitäisi toimia?? Olen ihan neuvoton. En halua jättää tyttöä yksin kotiin neljäksi päiväksi vapun aikaan! Mutta väkisinkö se pitää matkaan raahata?? Osaa kyllä kiukuttelullaan pilata muidenkin reissun :(
Luulin, että mielellään lähtee vähän maailmaa katselemaan, mutta eipä ollutkaan niin. Vappu ja kaverit vei voiton!
Ikää on jo aika paljon ja vuoden kuluttua on jo " aikuinen" ... mutta ei vielä... vai mitä ???
Kommentit (15)
(ymmärrän hyvin, että vapun aikaan 4 pvksi nuorta, joka ei ole ehkä ollut niin pitkään yksin, ei mielellään jätä harjoittelemaan... kai sitä miettii mitä kaikkea voi sattua) - niin kokeile vielä esim. sanoa että matkaa ei voi enää perua ja se on maksettu jo.
No, ehkä olet jo yrittänyt, ja ehkä asia onkin näin, mutta voihan olla että teinillä lopulta olisi ihan hauskaa reissussakin, kun vaan saa mukaan asti lähtemään.
Kyllä 17-vuotiaan täytyy pärjätä yksin 4 päivää, viikkokin, oli vappu tai ei. Monet tosiaan jo asuvat omillaan!
Itse tunnet tyttäresi, täytyykö jonkun valvoa, ettei ole bileitä tms.
Olisi kyllä mielestäni epäluottamuslause tyttärellesi pakottaa mukaan.
Itse olen ollut 15-vuotiaasta alkaen viikon silloin tällöin yksin kotona, kun vanhempani matkustelevat. Nautin näistä viikoista: sain olla itsekseni, syödä mitä halusin ja kokkailinkin kaikenlaista mukavaa... Välillä oli joku kaveri seuranani, välillä ei.
Ainoastaan kerran tuli ongelmia, kun koira sairastui niin, että se olisi pitänyt saada lääkäriin eikä taksi suostunut ottamaan sairasta koiraa kyytiin. Tämänkin selvitin soittamalla jollekin vanhempieni tuttavalle, jolta sitten järjestyi kyyti.
siitä millainen tuo nuori on. Toiset ovat jo vastuullisia tuossa iässä ja toiset vasta suunittelevat niitä koko talon bileitä. Itse tunnet lapsesi parhaiten.
Toisaalata vappu on niitä päiviä jolloin bileitä pidetään....
itse alkaisin harjoittelun jonain muuna kun vappuna/uutenavuotena/juhannuksena juhlapäivänä.
Vappu on ehkä huono ajankohta jättää teiniä yksin kotiin. Entä jos tyttö saisi ottaa kaverin mukaan reissuun? Olisi hänelläkin mukavaa muttei tarvitsisi jättää kotiin.
huh ja huh fiilis kun lukee kommentteja. 17 tai 18 melkein sama asia paitsi ei lain edessä. Just näin tulee näitä uusavuttomuuksia.
Pärjääkö ja pystytkö luottamaan. Minulla kesällä 17-täyttävä tyttö, ja hän on ollut toisinaan viikonlopun ajan koiranvahtina. Meillä on aina toiminut loistavasti, tyttöni on kyllä aika itsenäinen ja todellakin haaveillut muuttvansa omaan asuntoon opiskelupaikkakunnalle.
Eli faktaahan on että, tuossa iässä monet asuvat jo omillaan.
...täytyy kysyä, että kysyittekö tytön mielipidettä ennen matkan varaamista...? Itsekin kyllä ehkä suivaantuisin, jos mies menisi ja tilaisi matkan ilman etukäteis tiedustelua... =/
Mutta moni onkin jo sanonut, että itse tunnette tyttönne ja sen, voiko hänet jättää kotiin pariksi päiväksi ilman teitä. Ehkäpä kuitenkin itse valjastaisin naapurin/kummin/ystävän/mummin katsomaan vähän lapsen perään jos vähääkään epäilyttää...
Toisaalta taas, jos perheessänne on sovittu etukäteen että kaikki lähtevät matkalle niin enpä lähtisi sitä sitten muuttamaan vaan kaikki silloin todella lähtevät matkalle, otti pattiin tai ei! Tuon ikäisen pitäisi kyllä jo osata asettua toistenkin kenkiin ja käyttäytyä sen mukaan, ketutti tai ei... =/
-Allu kera lapsien -93, -95, -06 ja -07
Löytyiskö ketään vanhempaa henkilöä, sukulaista, tms. luotettavaa aikuista, joka olisi innokas tulemaan teille vähäksi aikaa silloin " kylään" ja samalla katsomaan perään. Meillä mummu on onneksi eläkkeellä ja aikaa aina löytyy hiukan seuranpitoon, jos olemme jossain pitemmän aikaa ja lapset eivät halua tulla mukaan.
Meillä lapset 17, 15 ja 7 ( ja viimeisin tietysti aina mukana....)
Asumme pääkaupunkiseudulla ja tuntuu turvattomalta, jos lapset ovat yksinään kotona. Mietin vaan asuntomurtoja, tunkeutujia tai vaaroja, joita lapsi ei tule ajatelleeksi...
matka on varattu ja kait maksettukin ja vanhempia ottaa päähän, kun nuori ei haluakaan mukaan.
Esikoinen, poika, on ollut viikonloppuja yksin kotona n. 15 vuotiaasta, ei ongelmia. Kerran jopa keskeytti parvekemurronkin. Osaa laittaa itselleen ruokaa, hoitaa lemmikkieläimet jne. Toisaalta, lähtee vielä ensi kesänä risteilylle kanssamma, vaikka on jo kohta 18. Kysyin asiaa hyvissä ajoin ja painotin, että en yritä pakottaa enkä ylipuhua.
Meillä on iso perhe ja jo 4 murkkua saateltu täysi-ikäisiksi ja kaksi on tällä hetkellä " työn alla" . Lanseerasimme aikoinamme yksiselitteisen säännön, että alaikäinen ei ole yksin öitä/ilman aikuisen valvontaa. Se helpotti jatkuvia vääntöjä siitä, onko 17-vuotias melkein täysi-ikäinen tai mikä muuttuu kun nuori täyttää 18 v.
Suosittelen lämpimästi nojautumista lakiin kun omat pelisäännöt tuntuvat vaikeita. Ei alkoholia alaikäiselle eikä tilanteita, joissa tilaisuus tekee varkaan. Olen mielelläni tiukkapipoinen äiti ja kantanut tyylistäni loistavaa hedelmää. Aikuiset nuoremme kunnioittavat minua, osallistuvat perheen yhteisiin matkoihin edelleen mielellään eivätkä ole mitään pullossa kasvatettuja nynnyjä.
Toinen ohje, jota voin lämmöllä suositella, on se, ettei koskaan vetoaisi kasvatuksessaan siihen " ettei aina jaksaisi vääntää ja tapella" . Vanhemmuus on pitkälti jankuttamista samoista asioista, rajojen kiinnipitämistä (niitä on helppo asettaa, mutta vaikea valvoa) ja pettymysten aiheuttamista. Nuorista ei tule uusavuttomia vaan aikuiset ovat niitä usein.
Toki se, että olen saanut nuoret mukaan lomamatkoille, edellyttää sitä, että meillä on kivaa. Joskus nuori on murjottanut aluksi mutta leppynyt pian. Äitinä yritän taata leppoisan ja hauskan matkaseuran ja ilmapiirin kotiinkin.
17-vuotias on kaukana kypsästä aikuisesta ja altis monenlaisille vaikutteille. On myös poikkeuksellista, että tuonikäinen asuu yksin, siihen on turha vedota tilastojenkaan valossa.
Luulenpa vuosien jälkeen, että nuoremme ovat olleet hyvin tyytyväisiä turvallisista rajoista ja huomanneet jälkikäteen, että paljon ehtii vielä täysi-ikäisenäkin.
Yksi nuoristamme tempaisi juuri vappuna ensihumalansa ja olen onnellinen, että olin kotona ja valvoin koko yön hänen oksenteluaan.
itse tunnet omasi ja sinun pitäisi pystyä miettimään kumpi on parempi vaihtoehto.
Minä olen asunut omillani 16 vuotiaasta, eikä olisi kyllä tullut kuuloonkaan että äiti olisi pakottanut matkalle mukaan siksi ettei uskalla jättää yksin kotiin. Vielä vähemmän olisi käynyt että mummi tai joku tulee vahtimaan. Eipä sillä, olisin kyllä mielelläni reissuun lähtenyt äidin kanssakin jos olisi Pyytänyt. Sillä en ihan ymmärrä miksi teidän teini ei mukaan halua lähteä, varsinkin jos pystytään sopimaan tekemisistä ennen lähtöä. Esim. että ei tarvi joka päivä kierrellä pikkulasten paikoissa/ aikuisten tylsissä museoissa (tms. mikä hänestä nyt sitten on tylsää) vaan että käydään sellaisissa paikoissa ja tehdään juttuja joista hän tykkää myös.
Kyllä musta on suoraan sanottuna aika tiukkapipoista jos ylä-asteelainen/lukiolainen ei saa viettää edes yhtä yötä kotona yksin kuten joku edellisistä sanoi. Älkää suuttuko, mutta onse.
Yksin oloa voi kyllä harjoitella, mutta sen harjoittelun ajankohdaksi on vappu tms päivät vähän huonoja.
Kyllähän se on fakta että tuon ikäinen kyllä pärjää siltä osin, että saa ruokaa kun sitä tarvii yms, mutta asia on erikseen taas niiden bileiden suhteen. Itse tunnet tyttösi siltä osin, viihtyykö hän sellaisissa porukoissa, jossa juhliminen on huudossa.
Vaikka hän itse ei olisikaan juhlimistyyppiä, Kaverit tuon ikäiselle ovat vielä aika kova suunnan näyttäjä.
Onko sinulla mahdollista puhua hänen kanssaan ihan avoimesti, miksi olet huolissasi ,ja mitkä ovat pelisäännöt, jos hän jää kotiin?
Syyttely ja epäily ennen kuin mitään on edes tapahtunut, pahentaa tilannetta takuun varmasti.
Jos et voi luottaa lapseesi jostain syystä, on kai parasta jos saat jonkun luotettavan ihmisen pitämään paikkoja silmällä.
Mutta toki tuon ikäinen kaipaa jo vanhempien luottamusta.
Tällä hetkellä tilanne tämä:
Kompromissi tehty. Tyttö lähtee mukaan. Sovittiin, että saa viettää kavereiden kanssa synttäreitään juhlien edellisen viikonloppun meillä kotona niin, että me muut lähdemme evakkoon siksi ajaksi.
Ja joo, tyttö on jo 15 vuotiaasta asti ollut sillon tällöin viikonloppuja yksin kotona ja aina on mennyt tosi hyvin. Ei ole kyse siitä, ettenkö luottaisi lapseeni.
Mutta vappu... ajankohtana tosi huono ja vielä 4 päivää. Valitettavasti tunnen itseni... jos olen siellä " maailman äärissä" enkä saa tyttöä puhelimella kiinni, niin matka olisi pilalla joka tapauksessa, kun miettisin ja murehtisin onko lapsella kaikki hyvin (ja kämppä ehjänä).
Olen kyllä yleensä aika tiukkis, mutta siis 17.. Itse asuin omassa kämpässä ja odotin esikoista tuon ikäisenä.
Tiedän että monet muut tällä keskustelufoorumilla ovat varmasti aivan päinvastaista mieltä kanssani, mutta 17-vuotias on jo kypsä jäämään kotivahdiksi muutamaksi päiväksi. Jos pelkäät tyttäresi järjestävän vappupileet, niin ainahan voit pyytää vaikka naapureita vähän katselemaan perään. Monet asuvat tuon ikäisenä jo omillaan, eli ihan hyvää harjoitusta tulevaan :) Sitä paitsi kun nyt näytät että luotat häneen tarpeeksi jotta jätä kotiin, luulisi käytöksen olevan luottamuksen arvoista.