Miksi pitäisi elää? Kukaan ei jäisi kaipaamaan mua

Vedä happea ja mieti vielä...

Ei kukaan muu anna sulle elämään tarkoitusta kuin sä itse.

mua on vuosia pahoinpidelty henkisesti, viimein myös fyysisesti sairaalakuntoon, mua on raiskattu, haukuttu, alistettu, kaikkea. Yhden ihmisen taholta.



Minulla ei ole ketään. Mitä järkeä on herätä aamulla, että pääsee töihin, että pääsee kotiin jossa kukaan ei odota. Olla yksin. Jos en kuole muuten, niin ainakin tämä yksinäisyys tappaa mut.

On pakko tulla, koska muuten tosi moni ihminen tappaisi itsensä. Pakko on olla toivoa, en usko, että ihmiset muuten jaksaa. Niin paljon on maailmassa kärsimystä, että jokin saa ihmiset siitä huolimatta jatkamaan.

Sua on kohdeltu huonosti ja se on väärin. Elämä on tosi epäreilua ja se ei ole sun vikas. Se että olet kärsinyt, ei tarkoita, että koko loppuelämäsi olisi kärsimystä. Uskon, että moni paha asia elämässä on vaan huonoa säkää. Joten todennäköistä olisi, että tulevaisuus näyttäs sun kohdalla paljon valoisammalta.

t.4

Tuntuu etten osaa toimia, olin niin kauan alistettuna. On kuin heräisi koomasta tai jotain ja nyt kaikki muistot musertaa mut. Miksi mulle tehtiin niin? Nyt pitäisi opetella elämään, mutta miten? Miten eletään? En minä osaa. Miksi pitäisi? Olisi parempi varmaan olla olematta kuin olla koko loppuelämä yksinäinen. En tiedä miten ihmisiä lähestytään, miten solmitaan ystävyyssuhteita. Olen ihan hukassa itseni kanssa. Kuka minä edes olen?

ap