***maalismammat vko 10***
Kommentit (112)
Sitähän ne viikonlopun supparit tiesi ja kun kolme ässää otettiin lisäksi käyttöön (meillä siivous, shoppailu ja seksi) lähdin viimein sunnuntai-maanantai-yönä Kättärille. Sisällä kerkesin olla 5h, kun poika syntyi. Kaikki meni hyvin ja nyt opetellaan tätä arkea neljännen mussukan kanssa.
painoa pojalla oli 3935g ja pituutta 52cm, pipo 36
rv:t 39+2
terkuin -mussukat- kera katraan
siis oli ja ne loppui kun nousuin ylös sohvalta! 45 min tuli jo 2 minuutin välein kipeitä supistuksia mutta kun nousin ylös niin kuinka kävi! ne loppui kuin seinään. Mutta onneksi ne antoi toivoa ettei kauaa mene enää. Kaveriltani sain neuvon että vauva ei synny jos on kiire ja stressaantunut vaan lepo ja rauha saa synnytyksen käynnistymään. No sukulaistätini haki kaksi nuorinta riitapukaria hoiviinsa ja minä olen kaikessa ylellisyydessä maannut sohvalla peiton alla ja välillä nukkunut ja seurannut kohta 7v pojan leikkejä. Ihanaa luksusta! :o) 9v tyttä on kavereidensa kanssa jossain pihalla. Illalla vielä saunaan ihan yksin! ihanaa :o)
ONNEA VAUVAN SAANEILLE!!! kateeksi käy :o) perässä tullaan hitaasti mutta varmasti :o)
Niiloakseli rv 39+2
Nauttikaa saavutuksestanne!
Täällä on yritetty lepäillä, isompi lapsi meni aamulla mummolaan ja täällä ollaan tyttöjen kesken vietetty päivää. Vielä kun tyttö veteli kolmen tunnin päiväunet, niin olin jo ihan sormi suussa, että mitä tässä tekis. Tuloksettomasta sairaalareissusta on nyt jotenkin toivuttu, kun sai yön nukuttua. Kätilöhän oli siellä ihan kauhuissaan, että vauva on hätinä kahta kiloa. Lääkäri sitten aamulla teki painoarvion ja totesi, että hyvin on kasvanut, painoa 2,8 tai 3,1 kg, riippuen arviointitavasta. Alkaa jo ärsyttää tuo koosta vouhkaaminen. Vaikka mun vatsa on pieni, kyllä se lapsi siellä kasvaa. Eihän se enää mun mahassa olisi, jos näillä viikoilla painoa olis alle 2 kiloa. Miksi mun kohdalle osuu noita hölmöjä kätilöitä? Satuin muuten sairaalassa ollessani kuulemaan vastasyntyneen pehmeää itkua, ja ai että se kuulostaa ihanalta!
Olotilassa ei ole nyt mitään ihmeellistä, tuntuu vaan, kuin vatsa olis jotenkin muuttunut. Ihan kuin se olis vähän pienempi ja painokin mulla on vähän pudonnut. Oliskohan vauva painunut jotenkin vielä alemmas, vai mistä tulee tunne, että vatsan kanssa on nyt helpompi olla.
Niiloakselilla on kyllä kummallisen paljon tuota supistelua, yötä päivää ilmeisesti. Kuinka sä oikein uskallat odotella kotona noin kauan, vauva voi syntyä tosi äkkiä sitten kun alkaa tulla? Mulla oli edellinen se alle kolmen tunnin synnytys, ja siksi oonkin ihan hermona sen lähtemisen kanssa. Kun pitäis mennä ajoissa, mutta ei liian ajoissa, eikä varsinkaan turhaan... Automatka meiltä sairaalaan vie n. 40 min ja se ei todellakaan ole mitään herkkua siinä vaiheessa, kun supistuksia tulee parin minuutin välein. Stressaa tämä tämmönen!
Kukas toivoikaan mieheltä enemmän ymmärrystä... kaikki varmaan, sillä eihän miehet voi tajuta tätä raskaana oloa. Kyllähän sitä itsekin toivois välillä enemmän huomioimista, mutta silti tiedän, etten jaksaisi katella ketään hössöttäjääkään. En yleensäkään anna kenenkään helposti auttaa, ja jos toinen yrittäis musta tehdä avutonta, niin sanomistahan siitä tulisi. Noissa kotihommissa voisi olla oma-aloitteisuutta, mutta kai se täytyy uskoa, että miehet ei kerta kaikkiaan huomaa tekemättömiä kotitöitä.
Aatuskalle (muistinko oikein) myös tsemppiä alatiesynnytykseen ja joku toinen on menossa sektioon, onnea myös siihen koitokseen!
Terveisin popz 38+1
tuota itsekin pelkään että kuinka äkkiä tämä sitten tulee kun alkaa toden teolla syntyä. Mun edellinen synnytys oli 2h ja vähän päälle joten " hiukan" hirvittää mutta näistä supistuksista puuttuu se jokin joka saa lähtemään sairaalaan. Toki en ole koskaan oma aloitteisesti lähtenyt sairaalaan pelkkien supistelujen takia kun mulla neljästä synnytyksestä 3 on alkanut veden menolla ja se yksi joka alkoi supistuksilla olisi syntynyt kotia ellen olisi varuilta soittanut neuvolaan ja kysynyt neuvoa. Hirveän hankala olo mulla on ja tunne ettei tässä kauaa mene kun olen jo sairaalassa ja välillä iskee täysi epätoivo ettei se synny ikinä :o)
Täytyy kait se soitella loppu viikon aikana vaikka synnärille josko kattovat tilanteen jos nämä supisteluit vaan jatkuu ja jatkuu koska eihän tätä kovin montaa päivää jaksa kun ei pysty nukkumaan yöllä ja joka paikkaa kolottaa ja ahistaa.....
Niiloakseli
Otin torkut miehen tultua töistä. Jo vähän helpotti. Onnea matkaan kun synnärille lähtö tulee. Eipä tosiaan taida kauaa enää mennä!
ONNEA nyyttinsä hakeneille!!
Niiloakseli, toi sun kaverin neuvo on hyvä. Jotenki sun pitäs saada ittes nyt oikein rennoksi. Mulla ton kolmannen kanssa kyti päiväkausia, supistukset tuli kipeinä ja säännöllisinä kauan aikaa, lopahtivat ja taas meno jatkui. Meille odotetiin isoa vauvaa ja mä jännitin ihan hulluna synnytystä, varsinkin sitä kun pitää ponnistaa.
Lopuuksi lääkäri sano et ei tää näin voi jatkua, et nyt on pakko tehä jotain ja katto eka vauvan koon ja sai 5kg ei jännitys kadonnu ei :) Pyysi toisen lääkärin joka sai 4,7kg eikä sekää mun hermoiluani lopettanu, mutta tää lääkäri sano et nyt otetaan sulta taju pois et pääset rennoksi ja saat voimia. Petidiinipiikki kankkuun ja unilääke kielen alle ja hiljaiseen huoneeseen ja uni tuli väkisin ja pääsin rennoksi, sit ku heräsin niin osastolle ootteleen aamukuuden kalvojen puhkasua, mutta kuinka ollakkaan synnytys lähti oikeasti käyntiin melki heti ku osastolle pääsin, siitä reilu 4h niin synty poika 4170g 53cm et turhaan jännitin, ponnistaminenkaan ei tuntunut missään :)
Kakkosen kanssa oli käynnistys ja se myös pitkitty ja pitkitty, kunnes sain ton petidiinin ja siitä se sit lähti käyntiin 7h päästä tyttö synty.
Jospa kävisit seuraavan supistus urakan aikana synnärillä ja sanot ettet pärjää enää, petidiini kiitos ;) Vai asutko lähellä synnäriä?
Me asutaan ja siks oliki helppo tuola ravata ton kolmosen maratoonin aikaan.
Oma vointini tuntuis nyt kolmatta päivää olevan oikein hyvä, hieno homma niin jaksanki jotain, supistuksia toki on mut harvakseltaan ja muuten olo tosiaan huippu!
Tänään on neuvolakin, mut eipä sielä kummempia tapahdu, kiva käydä silti.
Nyt vahtiin ton pojan kouluunlähtöö...
Tuuli 38+1
Paljon onnea Hopealusikka ja _mussukat_ perheineen!! :)
Täällä olo ihan ok. Väsyttää, kun ei saa nukuttua kunnolla. Supistelutkin ovat nyt viime päivinä vähentyneet, ottaa aivoon kun eka on ollut melkein pari kk saikulla ettei niitä tulisi ja nyt kun niitä toivoo niin pah, tunnu mitään.. Mut josko se tästä, odottavan aika vaan on niin pitkä..
Pirpana 37+2
Onnea vauvan saaneille, olen kateellinen!
Täällä on supistellut eilisillasta kl. 18 asti 6-15min välein koko illan, mutta yöllä laimenivat. Nyt taas supistelee mutta harvakseltaan eikä tee tarpeeksi kipeää ja ovat aika lyhytkestoisia n. puoli minuuttia. Blaah, alkais nyt jo tapahtuun ja kunnolla! Yöllä nukuin pätkissä, mutta sain sentään hiukka nukuttua. No katsellaan...
Tähtinova 40+4!!!
Tähtinova, kyllähän tuo nyt jo lupaavalta kuulostaa! Ei voi synnytys enää kovin kaukana olla.
Onko muilla paino laskenut nyt tässä vaiheessa? Tuntuu vaan, kuin itse olisin alkanut kutistumaan ja puntarin mukaan paino on tosiaan laskenut.
popz 38+2
mulla tuli paino alaspäin viikoilla 31+-36+ sitten tuli reilusti lisä kiloja kunnes nyt taas paino tippuu. Ja kuten popliz niin mullakin tuntuu masu kutistuvan :o) johtuu varmaan siitä kun vauva on laskeutunut ja mulla kuulemma kiinnittynytkin ihan lähtökuoppiinsa jo.
Yö meni kohtuu hyvin heräsin vasta 5.20 ja sen jälkeen en enää edes yrittänyt nukkua kun eipä se olisi onnistunut. Mokomat hormonit!! :o) no olen sitten viikannut 3 koneellista pyykkiä,pessyt yhden koneellisen,tyhjensin astianpesukoneen ja täytin sen ja nyt valmistaudun kaupungille ystäväni kanssa hiukan tuulettumaan sitten illalla voisikin mennä synnyttämään :o) tämä oli miehen toive :o)
Niiloakseli rv 39+3 enää 4pv laskettuun.....
Hyvältä jo vaikuttaa!
Mulla on nyt alkanut tuolta jalkovälistä vihlomaan ihan kunnolla, yöllä senkin puolesta ihan tuskaa kääntää kylkeä. Eli toiveita olis että olisi laskeutunut.
Multa on ihan kaikki energia hukassa. Mitään ei jaksais eikä mikään huvita. Noi lapsukaiset leikkii tuossa niin nätisti kaksistaan, että taidan kellistyä sängylle seuraamaan niiden touhuja!
Maaria 38
Onnea Hopealusikka ja muut vauvautuneet!
Mä tänään taas synnärillä tarkastuksessa. Kaikki ok ja kotiodottelu jatkuu. Onneksi sentään sanoivat, että eivät ainakaan anna vauvan yliaikaiseksi mennä eli viimestään laskettuna aikana käynnistävät. Mulla vaan olis jo niin kärsimätön olo, ei jaksais odotttaa. Vaikka varmaan pitäis nauttia näistä viimeisistä päivistä kun voi ihan kaikessa rauhassa esikoispoikaa hoivata ja hellliä. Olen vaan ollut niin odottavalla kannalla koko viikon, koska tuo esikoinen syntyi aikoinaan jo 37+2 ja nytkin lääkärit alunperin arvelivat synnytystä näille main.
Kysyin tänään Naistenklinikalla vielä tuosta vesien menosta. Ja he sanoivat että uuden säännön mukaan voi odottaa kotona 12 tuntia vesien menon jälkeen elleivät supistukset ole alkaneet ja sitten vasta näytille.
eipä muuta. hyvää loppuviikkoa kaikille! uusia vauvauutisia odotellessa....
Kuutamoheinä rv 37+3
Onko jollain kokemusta/tietoa siitä mitä tapahtuu jos vauva ei laskeudu?Oon itelleni kauhean päänvaivan siitä kehitelly kun neuvolantäti halus ylimääräselle lääkärille kun ei ole vielä yhtään laskeutunu..mutta huomenna olis se lääkäri niin sais sieltä tietoa..en ainakaan vielä oo huomannu että olis laskeutunu ku niin ylhäällä tuntuu olevan,mutta paha mennä sanomaan..liikkeet tuntuu lähinnä kylkiluussa..:) ei oo kivaa ei..
Ei enään millään malttais odotella,mutta pakkohan tuo on..ainuttakaan kipeää supistusta ei oo tullu..:(
niitä innolla odottaen Nirpana 38+0
Nuo yöunet kyllä vaikuttavat niin paljon tähän omaan jaksamiseen. Illalla sain rakon kunnolla tyhjäksi, niin sainkin sitten nukuttua useamman tunnin putkeen.
Mutta kyllä rupeaa pikkuhiljaa nämä seinät kaatumaan niskaan. Energiaa ei kuitenkaan ole sen vertaa, että jaksaisi tästä bussilla lähteä ihmistenilmoille. Ja kyllähän nämä päivän tunnit ainakin minulla nopeasti menee tuon esikoisen touhuja seuraillessa. Eiköhän tämä taas tästä. Viikon päästä on laskettu, joten ei enää niin kauan ole kärvisteltävää. Mies kyllä toivoo, että vielä sen viikon olisi masussa, että saisi vähän aikaa totuttautua tuohon uuteen työhönsä ennen vapaille jäämistä. Eilen myönsi, että ei ole kyllä yhtään ehtinyt ajattelemaankaan koko vauvan syntymää ja itse synnytystä, joten josko siksi on jäänyt tästä odotuksesta täysin ulkopuoliseksi, kun itsekään en ole ehtinyt tähän asennoitua kuin vasta nyt äitiysloman aikana.
Aatuska 38+6
Musta on tullut näimmä ihan addikti, monta kertaa päivässä käyn täällä vilkuilemassa kuulumisia kun en muutakaan jaksa.
Vauvan laskeutuminen on tosi yksilöllistä, joillain (mulla kahdesta ekasta) laskeutuu jo hyvissä ajoin kuukausia ennen la:ta ja toisilla laskeutuu vasta synnärillä (ilmeisesti tämä kolmas). Ei huolta, kyllä se sieltä laskeutuu!
Ollaan näimmä ihan samoilla päivillä, eikä mulle terkka ole mitään sanonut laskeutumattomuudesta. Ma viimeksi kävin näytillä, eikä ollut ollenkaan huolissaan asiasta. Olisikohan tämäkin tätikohtaista?
Maaria 38+0
Nirpana:
Onko jollain kokemusta/tietoa siitä mitä tapahtuu jos vauva ei laskeudu?Oon itelleni kauhean päänvaivan siitä kehitelly kun neuvolantäti halus ylimääräselle lääkärille kun ei ole vielä yhtään laskeutunu..mutta huomenna olis se lääkäri niin sais sieltä tietoa..en ainakaan vielä oo huomannu että olis laskeutunu ku niin ylhäällä tuntuu olevan,mutta paha mennä sanomaan..liikkeet tuntuu lähinnä kylkiluussa..:) ei oo kivaa ei..Ei enään millään malttais odotella,mutta pakkohan tuo on..ainuttakaan kipeää supistusta ei oo tullu..:(
niitä innolla odottaen Nirpana 38+0
Hopealusikaltahan tuli mahtava vinkki kuvata liikkuvaa masua!!! Pitääpä kuvata. Olen ottanut tosi vähän masukuvia muuten :(. rv37+0 otin oikeastaan ensimmäiset " viralliset" masukuvat.. Kuvausta siis enemmän kehiin :) :)
popliz ja käynti polilla: mulle ainakin sanottiin, että parempi käydä näyttäytymässä, jos vähänkään tuntuu siltä. Eipähän tule yllätyksiä ja poishan sieltä pääsee.
Niiloakseli ja trappa ja aatuska: mullakin alkanut olla valvottuja öitä. Oloa ei helpota yhtään, että illan tullen nenä menee tukkoon! Siinä kyllä tuhistessa alkaa hermostua. Ja sitten kun saa nukahdettua, niin herää joskus kolmen aikaan, eikä saa unta millään. mur mur. Onneksi aamulla saa nukkua pitkään, vaikka tuo unirytmin myöhästyminen harmittaakin..
Ja Niiloakselilla kuulostaa olevan lupaava tilanne, hienoa :)!
Myös tähtinovalle supistuksia toivottelen! Teillä on varmaan kohta nyytit kainalossa!
Kuutamoheinä: en ole kuullutkaan tuosta uudesta 12 h säännöstä! Meille sanottiin, että kun vedet menee, niin pitää käydä näyttäytymässä ainakin polilla. Vaikka en kyllä tiedä, että mitä iloa siitä on, siis että mitä voivat tilanteelle polilla tehdä..
Nirpana en kyllä tiedä, että mitä jos vaavi ei ole laskeutunut. Olen vaan ymmärtänyt, että sitten itse synnytys saattaa kestää vähän kauemmin.
Kävin neuvolassa eilen, ja painoa oli tullut viikossa taas kilo, voi jee. Turvotusta alkaa olla tosi kiitettävästi, johon pitäisi auttaa ankara nesteytys ja lepo..? Toisaalta ei saisi rehkiä kuulema, mutta toisaalta on hyvä sitten, kun rehkimisen takia tuolla alapäässä tapahtuu jotain synnytystä edistävää. Vaavi on tosiaan jo kovasti lähtökuopissaan, vaikka kuulema silläkään ei ole merkitystä synnytyksen käynnistymisajankohdan kanssa..
Jaa mutta enpä ole kyllä vieläkään valmis synnyttämään, henkisesti siis. Mulla on joku ihme lista päässä, että nämä asiat haluan saada tehtyä ennen synnytystä, hassua :DDD. Eilen sain " ruksittua listalta pois" kahvilassa nautiskelun: istuin ainakin 2 tuntia kahvilassa ja luin lehteä :DDDD.
Neuvolassa juteltiin myös kovasti synnytysasennosta, mikä mua on alkanut tosissaan mietityttämään. Että miten muka jaksan ponnistaa sellaisessa puoli-istuvassa-makoilevassa asennossa ja ennenkaikkea pitää jalkoja ylhäällä, se asento tuntuu omituiselta, miten teistä?? Kun eihän sitä isolla hädälläkään sellaisessa asennossa ponnisteta, vaan istuallaan?? Tuntuu, että miten ne voimat riittävät aukeamisvaiheen jälkeen vielä ponnistaa sellaisessa asennossa.. Ja kun vatsalihaksetkaan ei ole enään tukemassa eteenpäin ponnistusta, kun ne ovat siirtyneet sivuun?
huh, tulipa paljon tekstiä. Tänään mennään tutustumaan polille ja sitten tulee vieraita illalla. Pitää alkaa miettiä tarjottavia :)
Suppareita toivoville, meillä taitaa olla kohta ainakin 2 uutta jakautunutta maalislaista :) :)
_tuikku_ ja poika rv 37+2
Onpa tullut taas paljon juttua! Onnittelut vauvan saaneille ja tsemppiä teille, joilla vauva näyttäisi olevan pian tuloillaan!
Tänne ei kuulu ihmeempiä. Parina iltana on täytynyt ottaa Rennietä, kun on niin alkanut närästää makuulle mennessä. Itse asiassa tarkemmin, kun miettii, niin pari päivää on ollut vähän väliä närästystä. Taitaa vauva kuitenkin olla niin ylhäällä, että siitä johtuu. Äsken toisaalta painoi muutaman kerran ikävästi virtsarakkoon, vaikka se olikin tyhjä. No, ensi viikollahan sen taas neuvolassa kuulee, onko vauva yhtään laskeutunut. Mutta kuten joku muukin totesi, myös mulla vauva potkii ihan kylkiluiden kohdalla eli eipä tuo kovin alhaallakaan ole. Jotenkin olen kovasti asennoitunut siihen, että synnytys käynnistetään viiden viikon päästä. Tähän asti, kun ei vielä ole ollut yhtään supistuksia, niin on vaikea luottaa siihen, että synnytys käynnistyisi itsestään. Omakin syntymäni on saatu aikaan käynnistyksellä. Mutta saa nähdä! :)
Yöllä huomasin taas aamuyöllä vessassa istuessani miettiä, että apua, pian en enää pitkään aikaan nuku öitäni kunnolla ja pian minulla on loppuelämäni joku hoidettavana. Onneksi aamulla oli taas perhevalmennus, jossa puhuttiin mm. vanhemmuudesta. Silloin taas tuntui, että mikäs sen mukavampaa kuin omasta lapsesta huolehtiminen! Mut on se jännä, kuinka väsymys ainakin minulla vaikuttaa ajatuksiin.
Eipä muuta tällä erää. Taidan taas mennä oikaisemaan sängylle. Sit pitäisi laitella keittiön kamoja kaappiin ja leipoa ennen kuin illan vieras tulee.
Nakero08, rv 37
_tuikku_ pohdiskeli synnytysasentoa. Mä ponnistin ekassa synnytyksessä kyljelläni kätilön pyynnöstä, enkä itse ymmärtänyt vastaankaan sanoa. Asento oli tosi outo, tosin kätilö tuki päällimmäistä jalkaa. Itse en tuota asentoa valitsisi, mutta ekakertalainen ei ymmärrä vaatimuksia esittää. Ponnistusvaihe kesti 10 min, eli oli nopea, mutta vauvakin oli pieni. Toisen synnytin tossa puoli-istuvassa, tykkäsin itse siitä ja mielestäni sain ylävatsalihakset hyvin käyttöön. Kätilö tuki taas jalkoja. Ponnistuvaihe kesti vain 3 min, pieni vauva jälleen. Sanoisin, että jos ponnistusvaihe etenee nopeasti, niin silloin se asentokaan ei ole niin merkitsevä. Mutta jos ponnistusvaiheessa menee kauan, niin sitä kannattaa kyllä miettiä, että mikä on se asento, missä jaksaa parhaiten olla ja missä voi levätä välillä. Jakkarasta ei mulla ole kokemusta, mutta luulisin, että olo tuntuu turvallisemmalta sängyllä. Makuasioita nää tietysti on, ja moni suosittelee jakkaraa jotta painovoima olis apuna, mutta kaikissa synnäreissä niitä ei edes ole. Ja kyllä niitä voimia jostain vaan siunaantuu silloin, kun niitä tarvitaan. Kannustin on kuitenkin melkoinen, ja se ponnistamisen tarve antaa muuten puhtia.
Joku mietti vauvan laskeutumattomuutta. Omaa kokemusta ei ole, mutta kaverilla oli eka lapsi vielä synnytyksessäkin tosi korkealla. Ei siinä mitään, ponnistettavana vaan oli pidempi matka. Meni kyllä yliaikaiseksikin, voi vaikuttaa jotain, kun vauvan pää ei ole kypsyttänyt paikkoja siellä alhaalla. Tuskin se kuitenkaan laskeutumattomuutta tarkoittaa, jos potkut tuntuu kylkiluissa. Vauvathan on melkein puoli metriä pitkiä nyt, joten ulottuvuutta on. Pään paikka se ratkaisee.
Terveisin popz 38+2
Neuvolassa käyty ja tulin Ninnin tilanteen kertomaan. Kaikki oli hyvin eikä kuulemma ainakaan päällisin puolin merkkiäkään synnytyksestä. Verenpainetta ovat nyt seurailleet ja olikin alapaine vähän koholla, laittoivat kuitenkin tän kuumeen piikkiin sen. Huonosti saivat sydänäänet kuulumaan, kuului kuitenkin. Viikon päästä olis seuraava aika. Toivottavasti jotakin tapahtuu ennen sitä. Millähän tätä tilannetta sais edes vähän edistymään, alkaa tympiä kun ei voi edes istua...
Kävin samalla reissulla lääkärillä tän jo neljättä päivää jatkuvan kuumeen takia ja lääkärin mielestä pitäis mennä käymään kättärillä tarkistamassa, että kaikki on ok. Neuvolan puolelta olivat kuitenkin sitä mieltä et kotiin vaan lepäämään, ei mitään sairaala käyntejä ettei olo huonone. Mitähän tässä sit pitäis uskoa? Mies sai onneksi työnantajalta muutaman päivän lapsenhoitolomaa, ettei jää pojan hoitaminen ihan täysin kipeelle äidille. On kyllä sen verran hirvee olo ettei kamalasti pystyssä voi olla.
Eipä nyt muuta, takaisin peiton alle sairastelemaan..
Henna ja Ninni, 38+6
AATUSKA, oletko kokeillut Panado Zappia? Mulle ei kans tavallinen panadol, tai yleensäkään ottaen mikään paracetamoli auta, mutta tuo Zap tehoaa! Kaksi kun nappaan niin vaikutus on sama kuin buranalla. Kalliiksi tulee, mut ei voi mitään. Melkein uskaltaisin väittää, että noi käsioireet on ihan pelkästään raskaudesta johtuvia, niitä on mulla kanssa tullut tässä raskaudessa. Joten koitetaan olla huoleti!
Mun ukko on samanlainen... Ei tosin ihan kauppaan komenna mutta ei paljon ymmärräkään. Vähän harmittaa kun olisi ihana kokea sellainen huolehtivainen mies, joka paijaisi ja hieroisi, kysyisi edes joskus että miten menee... Tai lähtisi kakkosen pyllyä pesemään ihan oma-aloitteisesti, ettei joka kerta tarvi sanoa että se on hiton vaikeaa tän mahan kanssa!
Ja sitten vielä niistä ruuista... Kun sen nyytin saa ja sen kanssa touhuaa, niin on ihan tyytyväinen mistä tahansa ruuasta, kunhan sen saa lämpöisenä:) Eineksetkin on ihan herkkua..
Maaria 37+6, hitaasti mutta vakaasti kohti määränpäätä...