Olitko koulukiusattu?
1) Mitkä ikävuodet?
2) Minkä luulet olleen syy kiusaamiselle?
3) Kuinka jaksoit kiusaamisen kanssa silloin aikanaan?
4) Miltä tuntuu kiusaamisen muisteleminen nyt?
Kommentit (8)
1) Mitkä ikävuodet?
Ylä-asteella, n.13-15v ja pikkasen ehkä vanhemmaksi.
2) Minkä luulet olleen syy kiusaamiselle?
Vääränlaiset vaatteet; en siis pukeutunut muodin mukaan, aikainen kehittyminen (huono iho aknen takia)
3) Kuinka jaksoit kiusaamisen kanssa silloin aikanaan?
Huonosti, litsasin koulusta, itkin itkin ja itkin itseni iltaisin uneen toivoen, että huomenna kaikki olisi toisin, aloin itse muuttua " kovaksi" ja haukuin muita, jotta saisin huomioita, aloin miellyttämään toisia sillä hinnalla, että saisin" ystäviä" . Itseluottamukseni katosi ja minut leimattiin ongelmanuoreksi, joka ei kuitenkaan opi mitään, ei halua opiskella jne...
4) Miltä tuntuu kiusaamisen muisteleminen nyt?
Sain varmuuteni ja itseluottamukseni takaisin myöhemmin vahvan luonteeni ansiosta. Harmittaa, kun silloin ei kukaan opettaja tai muu aikuinen puuttunut asiaan, vaikka kerroin monelle voivani huonosti... Opiskelin ja näytin muille mihin pystyn. Se on jäänyt " takaraivoon" , että katson mitä pistän päälle ja hoidan ihoani... ja haluan edelleen miellyttää toisia, mutta teen sen omasta halusta! Teen kaikkeni, että lapseni eivät joudu kokemaan samaa...
1) Mitkä ikävuodet? 7-16
2) Minkä luulet olleen syy kiusaamiselle?
Se, että olin hyvä koulussa. Olin " ruma" , ylipainoinen, silmälasit, hammasraudat. Olin myös persoonallinen, en hommannut leviksiä ja sitä juppikukkula-hiustyyliä jne. Ruma nörtti hikari.
3) Kuinka jaksoit kiusaamisen kanssa silloin aikanaan?
Yksinäni sitä surin, en kertonut asiasta kotona. Yläasteen alussa olin ihan maissa, kiinnostus poikiin oli alkanut, mutta olin vain ruma ruma ruma. Lukiossa oli ihan eri ilmapiiri, meninkin ilmaisutaitopainoitteeseen lukioon, johon keskiarvorajakin oli yli ysin. Sain kaltaistani seuraa. Tosin vasta likempänä 30 ikävuotta olen ymmärtänyt, että minulla on ystäviä ja minusta pidetään.
4) Miltä tuntuu kiusaamisen muisteleminen nyt?
Kasvuvaiheen ajattelemiselta.
1) Mitkä ikävuodet?
Koko peruskoulu. Muistan itseasiassa vieläkin hämmennykseni lukiossa; " Eikö kukaan vittuile? Eikö kukaan haukukaan? Jessus! Toi tyyppi moikkasi!"
2) Minkä luulet olleen syy kiusaamiselle?
Silmälasit (ala-asteella mulla oli silmälasessa vielä ns. lappuhoito), ylipaino ja kiusaamisesta provosoituminen.
3) Kuinka jaksoit kiusaamisen kanssa silloin aikanaan?
Kyllähän siitä selvisi... Useimmiten minulla oli kuitenkin jotain kavereita. Paha olo purkautui lähinnä fyysisenä; selittämättömiä vatsakipuja, päänsärkyä jne.
4) Miltä tuntuu kiusaamisen muisteleminen nyt?
Se tuntuu ajoittain vieläkin pahalta. Jos näen koulussa kiusaamista, suhtadun siihen hyvin tiukasti (ehkä liiankin?).
1) Mitkä ikävuodet?
-8-16 v
2) Minkä luulet olleen syy kiusaamiselle?
-Olin ala-asteella lihava, rillipäinen ja liian kiltti. Helppo kohde.
Ylä-asteella olin edelleen liian kiltti, rillipäinen ja pukeutumiseltani erilainen kuin muut. Ei ollut leviksiä, itse ompelemiani vaatteita.
3) Kuinka jaksoit kiusaamisen kanssa silloin aikanaan?
(olisi pitänyt laittaa tänne myös kysymys, miten kiusaaminen ilmeni?)
-Minua nimiteltiin, tönittiin, tavaroitani varastettiin, minulle naureskeltiin. Silloin aikanaan jaksoin kiusaamisen kanssa hyvin, en edes ymmärtänyt, että minua voitaisiin kohdella jollakin muulla tavalla. Koin olevani niin huono, että ansaitsin sen kohtelun ja olin muka onnellinen. Minua on myös käytetty seksuaalisesti hyväksi sukulaisen toimesta ikävuosina n.6-11, joten se varmasti vaikutti että en osannut ajatella että voisin puolustaa itseäni. Itsetuntoni oli jo murennettu.
4) Miltä tuntuu kiusaamisen muisteleminen nyt?
-En tunne mitään erityistä katkeruutta. Esim. yhden ylä-asteaikaisen kiusaajan kanssa ystävystyimme lukiossa. Toisaalta, tuohan on sairasta käytöstä minulta. Hyväksyä kaikki pahuus mitä minulle tehdään ja ojentaa kättä ystävänä heti kun kiusaajalle se sopii. Ristiriitaisia tunteita
1) Mitkä ikävuodet? yläaste
2) Minkä luulet olleen syy kiusaamiselle? 7:lla: paras kaverini löysi hetkellisesti uuden kaverin ja jäin yksin, enkä tullut toimeen luokan " pomon" kanssa. Muutimme ja vaihdoin koulua, jouduin luokalle jolla oli paljon levottomia ja heikkoja oppilaita ja minä pärjäsin koulussa (ilman että olisin vaan päntännyt), en ryypännyt ja polttanut, ajattelin että ehtii sitä myöhemminkin ja ryyppyjutut kuulostivat niin idioottimaisilta. En tajunnut mitä hauskaa on juoda itsensä niin känniin että oksentaa päällensä.
3) Kuinka jaksoit kiusaamisen kanssa silloin aikanaan? Seiskalla oli rankinta kun ei voinut turvata siihen pitkäaikaiseen kaveriin, 8+9 ajattelin vain kiusaajien olevan ääliöitä ja että typeryytensä kostautuu heille myöhemmin (niinkuin on käynytkin).
4) Miltä tuntuu kiusaamisen muisteleminen nyt? Pidän kiusaajiani tyhminä, ja naureskelen mm. yhdelle epätoivoiselle wannabe-julkkikselle joka entinen kiusaajani. Minulla menee elämässä hyvin, joten tunnen onnistumisen iloa siitä että kiusaajani eivät onnistuneet lyttäämään minua.
KYLLÄ
1) Mitkä ikävuodet?
ala-asteen ja yläasteen
2) Minkä luulet olleen syy kiusaamiselle?
en oikeesti tiedä. lapsesta tulee tyhmä, kun kaikki sitä hokee ja tyhmänä pitää. tyhmyyteni varmaan oli syynä. oma perhe ja sukulaiset kaikki tuttavat ja muut oli samaa mieltä. tai kukaan ainakaan koskaan korjannu väitteitä: tyhmä, ruma, lihava. ei tuettu eikä kannustettu kotonakaan. vaan syytettiin että kiusaaminen on mun oma vika.
oli muuten hassua, et sit kun menin kansanopistoon " kympille" mua ei enää kiusattu. ihan sama tyttö olin, mutta kiusaajat kaikki kokonaan toisella paikkakunnalla. :)
ja myöhemmin kun menin opiskelemaan, musta jopa tykättiin. eli ei kiusaamiselle aina selkeetä syytä ole, mut kun kiusaajat siirtyvät koulusta kouluun perässä, siitä ei pääse eroon. KIUSAA TAI TULE KIUSATUKSI :(
3) Kuinka jaksoit kiusaamisen kanssa silloin aikanaan?
koulukuraattori auttoi yläasteella. vanhempien syytös siitä että kiusaaminen on mun vika harmitti enemmän kuin itse kiusaaminen. siihen tottui; olinhan sen ansainnut.
4) Miltä tuntuu kiusaamisen muisteleminen nyt?
olen antanut anteeksi. mitä sitä katkeroitumaan, turhaa energian tuhlausta. no, ei se ihan noin helposti menny, mut jumalan armosta sain antaa yhen isomman jutun anteeksi ja myöhemmin huomasin et olin antanu anteeksi myös kiusaajilleni.
) Mitkä ikävuodet? koko ala-aste
2) Minkä luulet olleen syy kiusaamiselle? olin ns. huonosta perheestä (isä oli alkoholisti), erikoinen sukunimi
3) Kuinka jaksoit kiusaamisen kanssa silloin aikanaan? silloin kaikki oli huonosti kotioloja myöten, niin ei siihen kiinnittänyt huomiota
4) Miltä tuntuu kiusaamisen muisteleminen nyt? kyllä sitä pelkää, että omia lapsia kiusataan
1) Mitkä ikävuodet?
Tokaluokkalaisesta ammattikoulun ekalle luokalle asti (suunnilleen samat kiusaajat)
2) Minkä luulet olleen syy kiusaamiselle?
Silmälasit, köyhyys, vaatteet, aatteet, tyylit, eleet, siis ihan kaikki ärsytti
3) Kuinka jaksoit kiusaamisen kanssa silloin aikanaan?
En kovinkaan hyvin. Mietin jo ala-asteella itsemurhaa.
4) Miltä tuntuu kiusaamisen muisteleminen nyt
Ahdistavalta. En voi koskaan olla täysin itsevarma tai olla ajattelematta, että tuo ja tuokin nauraa ja ilkkuu selän takana (siis aikuiset ihmiset).
Kun kävelen teini-ikäisten kakaroiden ohi, tunnen ilkkuvien katseiden porautuvan selkääni. Inhottavaa.