Mistä tämä erikoisten nimien buumi on alkanut?

Ikää vasta pari kuukautta ja jo nimellä rangaistu.



Ei ole uniikki, ei ole ainutlaatuinen, ei soi korvassa kauniisti ja jälkimakukin on juntti.



ANTTI.



Yleensä kaikki nimet on kyllä kauniita mutta joitakin aika yliampuviakin on. Mutta kukin tyylillään, nimet tulee ja menee. Mikä on tänään in voi olla huomenna jo out.



Kunhan nimi ei halvenna mitään tai tule kamalia mielleyhtymiä niin sama mulle mikä nimi ihmisellä.

Ne top 10 nimethän haukutaan av:lla ihan ensin. Sitten haukutaan erikoiset. Sitten mummo/pappanimet. Sitten lähiönimet ja J-nimet. Ja mitäs jää jäljelle... Anna, Laura ja Maria?

Koululaiset, joilla erikoinen uniikkinimi menestyvät huonommin koulussa. Eikä siis pelkästään siksi, että tulevat köyhemmistä perheistä, vaan saman sosioekonomisen taustan omaavat lapset, joilla tavallinen ja perinteinen nimi, menestyvät myös paremmin. Koskee myös saman perheen lapsia. Syynä se, että kun opettaja saa käteensä oppilaslistan, hän alkaa heti tiedostamattaan odottaa enemmän Catherinelta kuin hänen identtiseltä kaksoissiskoltaan Katar' Yinelta.

kuka idiootti laittaa lapselleen nimeksi Katar' Yine.

Fletch:

Syynä se, että kun opettaja saa käteensä oppilaslistan, hän alkaa heti tiedostamattaan odottaa enemmän Catherinelta kuin hänen identtiseltä kaksoissiskoltaan Katar' Yinelta.

nämä erikoiset k-muodit yms. eivät vaikuta.

Vierailija:

kuka idiootti laittaa lapselleen nimeksi Katar' Yine.

Onko täällä oikeasti ihmisiä, jotka eivät ymmärrä että kansainvälisten ja " vierasperäisten" nimien antaminen on osa yleistä kansainvälistymis/globalisaatiokehitystä, jota Suomi on osa mitä suurimassa määrin!



Silloin kun me olimme lapsia, joskus 70- 80-luvuilla, ei ollut esimerkiksi EU:ta eikä internetiä, eikä ihmisten liikkuminen maasta toiseen ollut ollenkaan sitä luokkaa kuin nykyään, kun valtioiden rajat eivät enää vaikeuta kultturien sekoittumista, opiskelua, työskentelyä ym. vuorovaikutusta ja känssakäymistä eri maiden ja niiden kansalaisten välillä.



Maailma on pienentynyt ja yhdentynyt ja hyvä niin. Sitä 70- ja 80-luvun suhteellisen eristäytynyttä, pientä lintukoto-Suomea ei enää ole. Se, että ihmiset antavat lapsilleen nykyään muitakin kuin perinteisiä " suomalaisia" nimiä, on nähtävissä osana yleistä kehitystä kohti monikulttuurisempaa, heterogeenisempaa ja toivon mukaan myös suvaitsevaisempaa yhteiskuntaa.

Vierailija:

kuka idiootti laittaa lapselleen nimeksi Katar' Yine.

Joku idiootti.

Joten lapsestakin oletetaan idioottia, ainakin tiedostamatta.

Terkut vaan Yazhminen ja Zirgonellan äidille.

V. 1966 annettu nimeksi Sari 2785:lle lapselle



V. 1982 annettu nimeksi Antti 1695:lle lapselle



V. 1969 annettu nimeksi Mika 2572:lle lapselle

Vierailija:

Onko täällä oikeasti ihmisiä, jotka eivät ymmärrä että kansainvälisten ja " vierasperäisten" nimien antaminen on osa yleistä kansainvälistymis/globalisaatiokehitystä, jota Suomi on osa mitä suurimassa määrin!

Silloin kun me olimme lapsia, joskus 70- 80-luvuilla, ei ollut esimerkiksi EU:ta eikä internetiä, eikä ihmisten liikkuminen maasta toiseen ollut ollenkaan sitä luokkaa kuin nykyään, kun valtioiden rajat eivät enää vaikeuta kultturien sekoittumista, opiskelua, työskentelyä ym. vuorovaikutusta ja känssakäymistä eri maiden ja niiden kansalaisten välillä.

Maailma on pienentynyt ja yhdentynyt ja hyvä niin. Sitä 70- ja 80-luvun suhteellisen eristäytynyttä, pientä lintukoto-Suomea ei enää ole. Se, että ihmiset antavat lapsilleen nykyään muitakin kuin perinteisiä " suomalaisia" nimiä, on nähtävissä osana yleistä kehitystä kohti monikulttuurisempaa, heterogeenisempaa ja toivon mukaan myös suvaitsevaisempaa yhteiskuntaa.

vaan suomalaisenkuuloisista itsekeksityistä nimistä!

Vierailija:

Se, että ihmiset antavat lapsilleen nykyään muitakin kuin perinteisiä " suomalaisia" nimiä, on nähtävissä osana yleistä kehitystä kohti monikulttuurisempaa, heterogeenisempaa ja toivon mukaan myös suvaitsevaisempaa yhteiskuntaa.

Miten se voi edistää monikulttuurisuutta ja suvaitsevaisuutta, että kaikki alkavat antaa lapsilleen " kansainvälisiä" eli lähinnä englanninkielisiä nimiä? Entä heterogeenisyyttä? Vai luuletko, että englanninkieliset alkavat vastaavasti antaa lapsilleen suomen- tai albaniankielisiä nimiä? Sinun mielestäsi kaiketi edistäisi monikulttuurisuutta, hetegogeenisyyttä, suvaitsevaisuutta ja maailmanrauhaa, jos kaikki alkaisivat puhua englantia.

kyllä se globalisaatio siinäkin vaikuttaa, korva tottunut kuulemaan erilaisia nimiä.

Antti 379

Rasmus 388

Leevi 437

Veeti 561

Sanna 45

Sofia 1929

Luca 91

Aapo 278

Emilia 1947

Tino 51

Nino 16

Jere 257

Maija 279

Tiina 29

Heidi 44

Sirpa 2

Päivi 1

Niina 31

Anja 31

Arja 5

Johanna 637

Liisa 185

Mari 92

Tytti 28

Ville 331

Pekka 222

Jessica 105

Lumi 180

Aada 472



Ihan vain osviitaksi.

Vierailija:

V. 1966 annettu nimeksi Sari 2785:lle lapselle

V. 1982 annettu nimeksi Antti 1695:lle lapselle

V. 1969 annettu nimeksi Mika 2572:lle lapselle

Sari 2007: 6

Antti 2007: 379

Mika 2007: 56

Tiedoksi muuten, että suosituimpien etunimien (siis ensimmäisten etunimien) joukossa vuonna 2006 ei ollut yhtään nimeä jota olisi annettu yli 500 kpl.

Luokalla saattoi olla 3 Saria, 2 Minnaa, 4 Mikaa ja 3 Anttia.



Luulen, että monella nykyajan äidillä on samat muistot ja siksi nimien kirjo nykyään on laaja. Mitä iloa on kauniista nimestä, jos se on niin tavallinen että luokassa on useampia samannimisiä ja etunimeä ei sellaisenaan voi käyttää?





t.99

Vierailija:

kyllä se globalisaatio siinäkin vaikuttaa, korva tottunut kuulemaan erilaisia nimiä.

Routa, Kuura, Havu erikoisia, sitten niitä itsekeksittyjä tyyliin Pippuriina.

Ehkä joku uusi kansallisromanttinen virtaus?

Olen asunut ympäri suomea, eri paikkakunnilla.

Vierailija:

Mä olen Susanna, synt. 70- luvulla enkä tähän mennessä ole tavannut kuin 3 muuta samannimistä.

Olen asunut ympäri suomea, eri paikkakunnilla.

Syynä lienee se, että vaikka nimesi on väestörekisterin mukaan ollut 70-luvulla erittäin yleinen, nimeäsi on käytetty myös paljon toisena etunimenä päin vastoin kuin Sari, Minna, Antti ja Mika ovat yleensä ensimmäisiä etunimiä.

Esim. Maria, suomen yleisin nimi on ensimmäisenä etunimenä suhteellisen harvinainen.

Mäkin tiedän monta Susannaa toisena nimenä, mutta vain yhden etunimenä (' 79).

Nykyään erikoinen nimi on esim. Päivi (v. 2007 1 kpl) ja Jaana (v. 2007 8 kpl), joita ei enää vanhemmat lapsilleen anna.

Juuri käytiin viime vuonna laskemassa hautaan vanhan sukulaisemme, jolla oli aikanaan erikoinen nimi. Ja on sitä yhä. En tiedä mistä vanhempansa ovat sen edes keksineet, kun ei ole edes varsinaisesti vieraskielinen lainanimi. (En viitsi tässä mainita, kun on niin harvinainen, että tunnistettaisiin heti.)