Siis mistä lähtien KIHLAUS EI OLE OLLUT KOSINTA??

Kysyy siis että haluaako toinen mennä hänen kanssaan naimisiin tms. Meillä se oli epämääräinen tilanne jossa mietittiin yhdessä että oliskohan tässä jo aika... kumpikaan ei siis pyytänyt toiselta mitään tai oikeastaan edes ehdottanut toiselle naimisiin menoa, mutistiin vain että eiköhän joo mennä ostamaan ne sormukset (tosi romanttista, tiedän).



Siitä olen samaa mieltä että siinä samalla päädyttiin avioliittoa odottavalle kannalle, mutta mulle " kosiminen" tarkoittaisi todellakin jotenkin aktiivisempaa otetta toiselta puolisoista.

Se voi olla ihan vaan yhteinen päätös naimisiinmenosta.



Olen siis samaa mieltä kuin ap.

" Itse asiassa minulle on se ja sama, millaisessa liitossa ihmiset ovat ennen lapsien tuloa. Mutta sitä en ymmärrä, että isät ja äidit ovat avoliitossa. Perheenä pärjäämiselle sille ei toki ole merkitystä mutta jommankumman kuoleman varalta on ehdottomasti parempi olla avioliitossa." Eihän puolisotkaan (avio siis) peri automaattisesti toisiaan?? Eikä lapsen asemassa ole eroa jos isyys on tunnustettu!!!

Se vain oli jo etukäteen oletusarvo, siksi siitä ei sillä hetkellä tullut puhetta.

vaikka sormukset oli käyty yhdessä valitsemassa (mies piti kyllä päivän salassa, eikä edes tunnustanut mulle ostaneensa ne sormukset). Meille se oli lupaus avioliitosta ja hääpäivä päätettiin kosinnan jälkeisenä päivänä.

Yhteen me muutettiin silti vasta 1kk ennen tuon esikoisen syntymää ;)

Meillä oli työt eri paikkakunnilla, eli vasta mammiksen alettua oli mahdollista muuttaa yhteen. Onneksi mä sain töitä täältäkin :)

Aviopuoliso on puolisin kuollessa oikeutettu:



-Leskeneläkkeeseen.



-Saa jäädä asumaan kotiinsa, vaikka perikunta perisi siitä osan ja haluaisi myydä sen.



-Monilla työpaikoilla on työntekijöillä henkivakuutus.

Vaimo/lapset ovat edunsaajia, avopuoliso ei (tosin tämä on muuttunu joissakin niin, että avopuoliso lasketaan edunsaajaksi jos on yhteinen lapsi tmv. ) vaan esim. kumppanin vanhemmat ohittavat avopuolison edunsaajina.



-Jos avopuoliso kuolee, hänen tilinsä jäädytetään. Eli avopuolisolla ei ole oikeuttaa ottaa sieltä euroakaan ennen perinnönjakoa.

Eli esim. tilanteessa jossa nainen on kodinhoidontuella ja miehen tililtä maksetaan lainat ymv. niin kuoleman kohdatessa on naisen taioittava ne rahat jostain muualta kun miehen tililtä.

tilin omistajia. Yksityiseen henkivakuutukseen saa edunsaajaksi muunkin kuin aviopuolison. Asunto kannattaa omistaa itse tai asua vuokralla. Leskeneläke ei ole minulle kovinkaan tuttu, mutta lienee ropoja. Joten ei edelleenkään yhtäkään syytä mennä naimisiin löytynyt!!!!

MUTTA nämä jotka menevät kihloihin vain näyttääkseen lähipiirille ja muille tuttaville että " seurustelumme on näin vakavaa" ovat säälittäviä ja naurettavia tapauksia, mikäli eivät ole mieltäneet kihlaustaan lupaukseksi avioliitosta ja keskustelleet hääpäivästä.

Kannattaa myös varmistaa, että sairaalan papereissa on avopuoliso merkitty lähiomaiseksi, muuten voi tulla eteen tilanne, että kumppani ei saa päätää tiedottoman läheisensä hoidosta.



Ja avopuoliso joutuu maksamaan isot perintöverot jos testamentilla perii kumppaninsa omaisuuden.



Kannattaa muistaa se, että harva avoliitossa elävä on ottanut asioista selvää. Eli monelle voikin tulla yllätyksenä heikko asema verrattuna siihen että olisi ollut aviopuoliso, ja siinä vaiheessa on myöhäistä katua.

(Siis sitä että oli erilliset tilit, avoppi sai päättää milloin letkut irroitetaan, koti pitää myydä kun perikunta vaatii osuuttaan, ja henkivaakutusrahatkin menivät kumppanin juopolle isälle. )

Vierailija:

MUTTA nämä jotka menevät kihloihin vain näyttääkseen lähipiirille ja muille tuttaville että " seurustelumme on näin vakavaa" ovat säälittäviä ja naurettavia tapauksia, mikäli eivät ole mieltäneet kihlaustaan lupaukseksi avioliitosta ja keskustelleet hääpäivästä.

Nykyaikana kihlauksella ei ole kaikille samaa merkitystä, itse en ainakaan miellä kihlausta automaattisesti kosinnaksi. Jotkut taas mieltää asian niin, mutta ei kai nyt tarvitse alata haukkumaan niitä jotka eivät niin ajattele? Jokaisella on täysi oikeus mennä kihloihin ja se on sen parin asia mikä merkitys asialla on heille.



Hölmöä on se, että halveksutaan toisia jos nämä eivät pidä kihlausta kosintana.

Eli minusta tuossa ei ole mitään ihmeellistä, että mennään kihloihin ennen kuin muutetään yhteen. Lähipiirissäni on paljon pareja, jotka ovat muuttaneet yhteen vasta avioiduttuaan.

Sitä en kyllä minäkään ymmärrä, että mennään kihloihin ilman aiettakaan naimisiinmenosta. Oli sitten yhteinen koti tai ei.

Vierailija:

monessa tapauksessa ei edes asuta yhdessä tai olla vielä yhteen muuttamassakaan kun jo mennään kihloihin, avioliiton suunnittelusta puhumattakaan

Omasta mielestäni kihlauksen voi hoitaa joko kosinnalla perinteiseen tyyliin eli mies polvillaan ja nainen ei tiedä asiasta etukäteen tai sitten vain yhteisesti sopimalla. Kihlauksen merkkinä on usein sormus, mutta se ei ole välttämätöntä kuten ei avioliitossakaan. Joidenkin mielestä kihlaus ei ole kihlaus, jos samalla ei päätetä hääpäivää. Minun mielestäni lupaus riittää ja päivä voi olla auki. Näin teimme aikanaan mieheni kanssa, menimme kihloihin kun muutimme yhteen avoliittoon. Naimisiin menimme kahden vuoden kuluttua.

Eikä auta, vaikka olisi tilin omistajana XX ja YY. Muutama vuosi sitten äitini kuollessa isäni eli ja järjesti hautajaisia lompakossa olevilla rahoilla ja visalla kunnes perunkirjat saatiin tehtyä (onneks ei vienyt pitkää aikaa, mutta oissakin tapauksissa voi viedä).



Tästä viisastuneena meillä on miehen kanssa molemmilla omalla nimellä säästötili, jolla muutama tuhat " pahan päivän varalle" . Toki voi olla, että muustakin syystä noihin rahoihin kajotaan, mutta mm. toisen kuolema voi olla se paha päivä, kun noita tilejä tarvitsee...

Yleensä syynä on taloudelliset seikat eli nainen on leski ja menettäisi eläkkeensä.

Sääli, että jotkut aikuiset - jopa keski-ikäiset ovat yhtä teinejä, kun Jossu ja Miksu jotka _MENEVÄT_ kihloihin ja sanovat " vitut me koskaan naimisiin mennä" , kun utelee onko hääpäivä sovittu.

Joten aivan täysin mahdollista, että jotkut ajattelee kihlauksen olevan vain kihlaus.



Kuten myös ajatellaan, että kihloihin mennään kun ostetaan sormukset. Oikeasti kihloihin voi mennä ilman sormuksiakin. Me sovittiin mieheni kanssa vuosia sitten, että mennään joku päivä naimisiin. Olimme siis olleet kihloissa vuosia ennenkuin sormukset ostimme.



Naimisiinmenolupaus on kihlaus. Kihlaus on naimisiinmenolupaus.

kurjaa :(



minä en ole kihloissa, kun mies ei vielä tahdo naimisiin. vaikka meillä on yhteinen lapsi :)

miehet :/

Ensin kositaan eli pyydetään aviopuolisoksi, sitten jos toinen LUPAUTUU, se on kihlaus.

Ja sen jälkeen jos molemmat on yksimielisiä että juu, menään, niin sitten on kihlaus. Kosinnanhan voi myös torjua eli silloin ei lupaa mennä naimisiin --> ei kihlausta, vaikka kosinta onkin ollut.