Ajattelin kasvattaa lapseni ihan ilman Keltikangas-Järvisen ym. kumppaneiden opuksia.

Vierailija:

tietämättömyydellä. Onko ap maalta kotoisin? Ei siitä niin monta kymmentä vuotta ole kun kirjaviisaus oli isolle osalla maalaisväestöä punainen vaate... Tiedänpä minäkin itseni ikäisiä miehiä, joita ei ole päästetty kouluun. Siinäpä oli sitten vanhemmilla lopulta hätä kädessä, kun lama tuli ja kartanolla pyöri lauma poikia joilla ei ollut minkäänlaista koulutusta.

Kirjoistako vain saa tietoa? Kuten kirjoitin jo ennen, me luotamme vaistoihimme mieluummin kuin tuntemattoman ihmisen kirjoittamaan kirjaan. Jos sinun on se vaikea hyväksyä, niin mene hoitoon :)

ap

Vierailija:

Lopeta heti kaikkien neuvojen kuunteleminen, se ihan hyväntahtoiselta vaikuttava naapurikin on saattanut ammentaa parhaat vinkkinsä JOSTAIN OPUKSESTA!!!!

Ja jos olisit osannut lukea vastaukseni, niin tietäisit, että kuuntelen neuvolan ohjeita, mutta päätökset teemme itse.

ap

Vierailija:

Ap:n aloitus kertoo joko huonosta itsetunnosta tai sitten tämä on provo..

Jos kerran lapsen kotihoito 3-vuotiaaksi on av-normi ja K-J:n ehdoton mielipide, niin ilmeisesti osaamme hoitaa lapsemme ihan itse oikein.

ap

tähän samaan tyyliin. Fyysikko, right?

Vierailija:

tähän samaan tyyliin. Fyysikko, right?

Av-mammat jostain syystä vetävät hernettä nenään siitä, että emme lue kyseisiä kirjoja. Enkä ole fyysikko, mutta luonnontieteilijä kumminkin.

ap

Taitaa olla suurin osa ap:lle räyhääjistä kotiäitifanaatikkoja.

Sanon vaan oman kantani asiaan. Itse haluan ottaa uutta tietoa yms vastaan ja luenkin paljon. Ymmärrän osittain mitä ap tarkoittaa. Maalaisjärjen käyttö hyvin rutiininomaisissa tilanteissa on riittävä mutta esim. pattitilanteet (just ne esim. miten toimia silloin kun lapsi saa valtavan raivokohtauksen) ovat niitä milloin kaipaa usein neuvojakin kuinka toimia. Kuritanko esim. ruumiillisesti vai mitä teen. Tiedän paljon ihmisiä jotka hyväksyvät ruumiillisen kurittamisen. (ei ole muita keinoja, eli tätä tarkoitan)



Elikkä ymmärrän toisaalta mitä ap ajaa takaa. Lähipiirissäni on myös hyvin stressaantuneita äitejä (joilla 1 tai 2 lasta) jotka ovat umpipuhki kun kokevat jatkuvaa riittämättömyyttä. Lukevat kokoajan opuksia jne. Jo ennen kuin lapsi syntyi, piti lapselle hommata kaikki mahdollinen mitä vaan on saatavilla koska koki että se on oleellista, äiti luki koko ajan miten vauvaa hoidetaan " oikein" jne jne. Kokee silti avuttomuutta koska hänestä tuntuu ettei ole sellainen äiti kuin pitäisi olla.



Ymmärsikö kukaan mitä tarkoitin? Riitaa en lähde haastamaan vaan asiallista keskustelua kiitos ;)

Minulla on juuri tuo asenne, että pattitilanteessa lähtisin hakemaan apua kirjoista, muuten mennään ilman kasvatusopuksia.



Mäkin tunnen noita ahdistuneita opustenlukijoita pari.



-71

svatusasioista neuvolassa. Pari kertaa olen soittanut neuvolapsykologille kysyäkseni lapsen käytöksestä. Ties vaikka hän olisi lukenut K-J:n kirjoja, ihan sama. MInä voisin alan ihmisenä kysyä, että onko ihminen, joka ei ole lukenut Kalevalaa, " tolvana, sivistymätön, vain peruskoulun käynyt" ? Sivistyneisyyttä on myös se, ettei hauku tuntemattomia ihmisiä!

Silti voisin väittää, että ne synnyttäjät, jotka eivät lue yhtään opusta ennen synnytystä ovat parempia synnyttäjiä. Kirjaviisaus on eri asia kuin viisaus. MInäkin olin tietoa pullollaan ylioppilaskeväänä, mutta elämästä en tiennyt paljoakaan. Meillä luetaan kasvatusoppaita vain jos tulee ongelmia, muuten pärjätään mainiosti ilmankin.

Älä välitä ap. Täällä saa haukut niskaansa vaikka sanoisi vain hyvää päivää.

Oletko missään keskustelun vaiheessa teilannut kasvatusoppaat tyystin?

Vierailija:

Oletko missään keskustelun vaiheessa teilannut kasvatusoppaat tyystin?

ja varmasti hyvä äiti lapsellesi.

vakuuttunut omista ratkaisuistani ja aika usein niitten ratkaisujen kanssa on saanut olla maailmaa ja näitä " maalaisjärkimammoja" vastaan. Jos nyt otetaan vaikka toi Keltikangas-Järvinen. Minulla on ujonpuoleinen lapsi ja Temperamentti-kirjasta olen saanut tukea siihen, etten pakota lasta tilanteisiin jotka ovat hänelle liian rankkoja.

Luetaanhan koulun psykologiankin tunnilla eri henkilöiden erilaisia teorioita ihmisen käyttätymisestä. Itse en ainakaan koe tuota tietoa " turhaksi" , vaikka en siitä mitään " oikeaa elämänohjetta" itselleni ole ottanutkaan.

Sama asia vaikka filosofiassa, avartaa omaa maailmankatsomusta lukea toisten ihmisten näkemyksiä maailmasta.

Jotenkin kuulostaa kauhean teiniltä ajatusmaailmalta - itse muistan ommanneeni vastaavan asenteen joskus yläasteella.

Sen enempää en ota kantaa siihen aiheeseen, mutta ikävää on se että jos ei toimi niin kuin viisaat suosittelevat, ovat huonoja äitejä, huonoja kasvattajia joilla traumatisoituneet lapset tulevaisuudessa. Eli tämä että joko tai. (Tällainen vaikutelma minulle jäi)



Jokainen tietää sen että jos sun kasvatusmetodit tullaan mitätöimään niin loukkaahan se. Siksi missään keskusteluissa ei voi olla kovin ehdoton.

voi tätä maailman menoa... yritä sitten muuttaa maailmaa, kun ihmiset eivät kyseenalaista toimintojaan. Kyseenalaistaminen on juuri sitä lukemista, pohdintaa ja itsereflektiota - ja vain sillä saadaan muutos aikaiseksi.



Mutta mutta... tästä voisin kirjoittaa kymmenen aanelosta.





t. aikuiskasvatustieteiljä

piilee se vaara, että tulee toistaneeksi omien vanhempiensa virheitä. Koska nehän tuntuvat olevan sitä maalaisjärkeä kun niihin on lapsena tottunut. Tiedän että oma äitini teki minun kanssani tasan samat kammottavat mokat jotka isoäitini teki äitini kanssa. Minä vannoin ettei mun lapsen tarvi koskaan kokea sellaista eikä ole kanssa tarvinnut! Ja pointtini on, että mulla oli tietyistä äitini kasvatuskäytännöistä vaan sellainen _tunne_ että niissä on jotain pielessä. En osannut perustella tuntemuksiani ollenkaan ja ne jutut kuulostavat aika viattomilta kun niistä puhuu. Mutta kirjallisuudesta olen ymmärtänyt että ne on oikeasti erittäin huonoja tapoja, esim. syyllistävä kaksoissidos. Kun ymmärrän mekanismit, osaan paremmin välttää niitä oman lapseni kanssa.

siksi, että hän ei ole lukenu K-J:n kirjaa, vaan siksi, että hän suhtautuu koko asiaan ylimielisesti ja ' epäakateemisesti' , jos sellainen termi sallitaan.



Se joka puhui jotain Kalevalasta ei varmaan suhtautuisi kovin kunnioittavasti tyyppiin joka Kalevalasta puhuttaessa vastaisi ' en oo lukenut, mut ihan paska kirja ja kaikki jotka muuta väittää on jotain luonnonuskontofennofiilejä!' .