Argh- taas lapsen vaatteet rikki :(

vaikka purkkaa jännittäviin tilanteisiin?

ihmettelen lapsesi käytöstä....onko vaan jännitystilanteessa vai onko paha tapa purra ? opeta hänet pois siitä, kyllä viisivuotiasta voi jo kieltää puremasta vaatteita.

Lapsi ei ole ihan terve. EIhän teillä ole mitään muita ongelmia?



ANna sille jotain muuta purtavaa. Vaikka purkkaa. Pureminen johtuu lapsen tarpeesta, eikä se tarve mene komentamalla ohi.



Mä ompelin niihin paitoihin kyynerpäästä alkaen uusia hihoja. ELi leikkasin hihat kyynärpään kohdalta poikki ja ompelin tilalle uuden kappaleen uudesta kankaasta vanhan hihan mallilla.

menee vaatteet suuhun.. ja tosi usien suussa on kaikenlaista muutakin :( esim pienet lelut, kynttilät , hatun nauhat.. purkkaa en voi antaa kun vahingossa aina nielasee sen.



Ns terve lapsi kyllä- jonkinlainen motorisenkehityksen häiriö varmasti löytyy, mutta niin pientä on kuuulema viive, ettei tarkempiin tutkimuksiin ole päästy. Päivähoidossa menee ihan mukavasti, muta itse koen hänen olevan hieman sisariaan ja muita samaikaisä jälessä



Ei osaa esim keinua, tai piirtää edes pääjalkaita. Lusikka / kynä vaihtelee kädest toiseen jakuvasti ja monesti on sormetkin ruuassa.Pelkää liukportaita,liukumäkeä, uusia ääniä.



Perusluonteelta tosi aurinkoinen ja hymyilevä poika.Kaiken pitäisi olla kunnosssa.



Päivähoidossa kyllä ketovat , että vauhtia miehessä riittää, mutta mistään adhd - lapsesta ei ole hedän mukaansa kyse. lapsi myös kastelee päivittäin ja kakkii hoisuhin satunnaisesti . Lääkärissä on käyty-- seuraillaan kun ikää " vasta " 5 vuotta.



Kielletty toki on ja miljoona kertaa lapsi luvannut ettei pureksi enää, mutta pian tuo taas unohtuu ja hihat/ paidan rinnus on suussa.



En osaa ommella yhtään- muuten tuo hihojen poikkasu ja ompelu olisi hyvä vinkki.

erikosia piireitä 5- vuotiaassa. Luepa itse tekstisi uudelleen. Kyllä minä olisin jo tarkempia tutkimuksia vaatinut. Onko lapssi menossa ensi vuonna eskariin? Siellä tarvitaan jo monipuolisia taitoja....

sieltä kommentteja poikasi käytökseen, sillä minusta kúulosti kuvailujesi perusteella siltä, että poikasi kehityksessä saattaa - ehkä - olla jotain, mitä kannattaisi kyllä tutkia.



En usko, että ongelma katoaa kieltämällä eikä poika tahallaan riko vaatteitaan puremalla. Hänellä vain ei ole mitään muuta keinoa säädellä jännitystään tai sitten hänellä on kehityksessä jotain sellaista, mikä on johtanut ko. toimintaan.



Toivottavasti kunnassanne ei odotella vain resurssipulan vuoksi, vaan että hoitohenkilökunta on oikeasti sitä mieltä, ettei tutkimuksiin kannata ryhtyä.

Aika usein tilanteita vain seurataan, koska määrärahoja on niukalti.

Aika monet vetoketjut on hajonnut. :( Ei siinä muuten mitään, mutta kun ikää on jo 10 vuotta. Lapsella on as ja adhd.

vähän turhankin helposti, mutta kyllähän teidän 5-vuotias kuulostaa siltä, että koulussa tulee olemaan edessä oppimisvaikeuksia.



On varmaan ahdistunut jostain, kun vaatteitaan syö. Elämä on varmaan stressaavaa, jos joutuu koko ajan pinnistelemään toisten seurassa, että "yltäisi samalla viivalle". Suurin osa hänen ikäisistään kun hallitsee enemmän taitoja kuin lapsesi.



Neuvo tuohon pureskeluun. Osta pojalle kaulaketju ja tee vaikka itse siihen joku sellainen riipus, mieluiten kankainen, jota käsket pureksia aina paidan sijaan. Päiväkodissakin sanot, että ohjaavat pojan syömään sitä koruaan eikä hihojaan.

Ei toki poista ongelmaa, mutta säästää rahaa.

minulla ei ole mitään sitä vastaan-- Eskariin on tosiaan syksyllä menossa, mutta pk kehityskeskustelun aikan esim tuosta piirtämättömyydestä ja saksilla paperin palasetleusta sanottiin , että jotkut ei vaan ole käsistään niin taitavia. Ja tosiaan voi hyvin olla ,että ensi syksyyn menessä oppii nuo tarvittavat taidot.

Itse kyllä huolestuin , kun 5 vuotias piirtää vielä pelkkiä muodottomia ympyröitä. eikä mitään esittävää kun 3 vuotias siko taiteillee jo selkeästi omaa kuvaa esittävän pääjalkasen.



Neuvolassa sama juttu- ainoat tehtävät mitkä onnituivat olivat puhe ja kertominen :mutta ne olivatkin terkan mielestä ne tärkeimmät.

Eli jos nupissa leikkaa, ei ole niin väliksi jos ei osaa seisoa yhdellä jalalla, mennä kyykkyyyn , ottaa palloa kiiinni, leikata saksilla, piirtää ihmistä tai laittaa palikkalaatikosta kaikkkia osia kohdalleen( neliön ja pallon oasi, muut meni avatun kannen kaustta--- ja kyllä olemme harjoitllet laatikkoa jo 4 vuotta samoin kun helpompia alapeliä-- yrittää kyllä kovasti mutta ei osaa kääntää palikkaa tai palapelin osaa oikein päi).

Uusi neuvola sitten 6- vuotiaana.



Minäkään en enää usko, pojan purevan tahalleen-- niin oli taas surullinen kun kotona huomautin , että hänen itse valitsemansa uusi paita oli taas entinen vaate.. En ollut ko syntymäpäivillä mukana, joten en tiedä missä tilantteessa nuo molemmat hihat tuli tällä kertaa totaalisesti syötyä.



Nyt taitaa ensimmäiseksi tulla mieleen hihojen kääriminen/ylös noto... mutta onkohan sitten taas kaikki muu mahdolinen suussa?.. jut kun on päätä pois siitä ettei tarvitse kokajan kytätä mitä pikkuatoa poika milloinkin järsii. Kun sais vaan päiväkodin tuohon mukaan. Heistä hihojen syöminen on pikku juttu, eikä kannata tehdä kärpäsestä härkästä.



Itseäni vaan sapettaa-- kun ei tosiaankaan olsi varaa kokoajan uusia ostaa- eikä toki tahtoisi yhtä lasta rikkinäisiiäkään kuletuttaa.

Kuulostaa siltä, että tuossa olisi kyllä jo kuntoutuksen tarvetta riittämiin.

Neuvolassa sama juttu- ainoat tehtävät mitkä onnituivat olivat puhe ja kertominen :mutta ne olivatkin terkan mielestä ne tärkeimmät.

Eli jos nupissa leikkaa, ei ole niin väliksi jos ei osaa seisoa yhdellä jalalla, mennä kyykkyyyn , ottaa palloa kiiinni, leikata saksilla, piirtää ihmistä tai laittaa palikkalaatikosta kaikkkia osia kohdalleen( neliön ja pallon oasi, muut meni avatun kannen kaustta--- ja kyllä olemme harjoitllet laatikkoa jo 4 vuotta samoin kun helpompia alapeliä-- yrittää kyllä kovasti mutta ei osaa kääntää palikkaa tai palapelin osaa oikein päi).

Uusi neuvola sitten 6- vuotiaana.

Minäkään en enää usko, pojan purevan tahalleen-- niin oli taas surullinen kun kotona huomautin , että hänen itse valitsemansa uusi paita oli taas entinen vaate.. En ollut ko syntymäpäivillä mukana, joten en tiedä missä tilantteessa nuo molemmat hihat tuli tällä kertaa totaalisesti syötyä.

Nyt taitaa ensimmäiseksi tulla mieleen hihojen kääriminen/ylös noto... mutta onkohan sitten taas kaikki muu mahdolinen suussa?.. jut kun on päätä pois siitä ettei tarvitse kokajan kytätä mitä pikkuatoa poika milloinkin järsii. Kun sais vaan päiväkodin tuohon mukaan. Heistä hihojen syöminen on pikku juttu, eikä kannata tehdä kärpäsestä härkästä.

Itseäni vaan sapettaa-- kun ei tosiaankaan olsi varaa kokoajan uusia ostaa- eikä toki tahtoisi yhtä lasta rikkinäisiiäkään kuletuttaa.

helkutin hyvin läpäissyt neuvolan, kun ei kuitenkaan läpäissyt, kun th on ollut lepsu.

eikä kyllä 5v. pitäisi purra vaatteitansa rikki.

tosiaan jos ei kuntouteta, niin tuskin noilla taidoilla pääsee tavalliseen peruskouluun. vielä olisi aikaa, mutta yhtään ei saa kupata.

oman lapseni kuntoutus aloitettiin jo 2v. ja kyllä taitaa päästä tavis kouluun, koska lapsen eteen tehty niin paljon.

lievä adhd epäily pojalla ja täyttää kohta 5v.

Jos ette saa sitä loppumaan, yritä arjeksi löytää esim. kirpparilta tai alemyynnistä edullisia vaatteita. Ja niitähän voi käyttää, vaikka rikki menisikin. Juhlaan ja muuten vaikka kyläillessä laitatte vain ne paremmat vaatteet. Ei kai siinä muu auta.



Toivottavasti lapsestanne ei mitään erityistä löydy. Ja vaikka jokin löytyisikin, niin varmasti ihana ja upea poika silti hänestä kasvaa! Jokainen meistä täällä ainutlaatuinen on :)

varsinkin väsyneenä. Ihan terve ja fiksu tyttö, nyt on 7v. Tuo on hänellä vaan sellainen tapa, että kun väsyttää niin alkaa lutkuttamaan paidan hihaa tms. Ei siis pure niitä, vaan "lutkuttaa" kuten tuttia.

Kiva oli tietty lukea tuo viimeinen vastaus 8, että voi olla vaan tapa, mutta tosiaan tuli sellainen olo, että pojan kanssa voisi uudemman kerran käydä neuvolassa. Mikähän mahtaa olla seulojen merkitys jos kutakuinkin kaikki menee pieleen ja silti ei olisi tarvetta tsekata miksi. Silloinhan riittäisi vain tuo keskusteluosuus- jossa poika siis pärjasi ihan hienosti- joten terkan mukaan kaikki muukin ok.



Tosiaan älyllisesti poika on ihan ok, eikä ole ahdistuneen oloinen. Moni arkinen asia kuitenkin tuntuu hänestä peloltavalta ja kuten kerroin, niin ei miestäni osaa motorisia tai kädentaidonasioita niin hyvin kun voisin viisivuotiaan olettaa ne osaavan.



Tänään taidetaan suunnata kauppaan-- korua ostamaan. Kokeillaan sitten sitä jos auttaisi. Ja jos ei auta, niin hänen kohdallaan täytyy katsoa vaatteita kirppareilta(ei ole niissä koskaan tullut käytyä kun ei tässä ihan liki ole yhtään)

Se on ohi menevä juttu, ainakin meillä oli. Söi jopa sukkiaan jos muuta ei suuhunsa saanut. Lapsi purkaa stressiä/pelkoaan puremalla ja onneksi tekee sen vaatteisiin, ettei muihin lapsiin. Meillä poika rupesi seuraavaksi puremaan kynsiään ja sekin on saatu loppumaan kun on rohkaistu ja kehuttu reippaaksi ennen "tilanteita", jotka vierastavat. Ja huono omatunto voi olla myös osa ongelmaa.

hihat on äkkiä rei'itetyn näköiset:)



Mutta en näe tuossa mitään ongelmaa, itsekin muistan vielä ala-asteen kutosluokalla imeskelleeni raivokkaasti pehmoheijastimia:D

Ja ihan normaali, ehkä vähän tavallista temperamenttisempi ja vilkkaampi, aikuinen olen.

erityispiirteitä ja viivästymää kehityksessä. Oma poikani "narahti" neuvolan 5v tarkastuksessa myöskin piirtämisestä ja leikkaamisesta. Onneksi neuvolantäti ei ollut samaa mieltä kuin päiväkodin henkilökunta (kaikki eivät pidä piirtämisestä/leikkaamisesta tms.) vaan saimme lähetteen toimintaterapeutille arviontia varten. Lapsellamme on ongelmia vain joillakin osa-alueilla; lähinnä hienomotoriikassa. Lapsellamme on ääniyliherkkyyttä ja hän on hieman arka uusissa tilanteissa. Leikkipuistossa hän on yleensä "varovainen", mitä itse pidin luonteenpiirteenä mutta joka onkin motorista kehittymättömyyttä/kömpelyyttä. Ulkoisesti ja älyllisesti hän on täysin ikätovereidensa kaltainen, osallistuu jo eskariryhmän toimintaan, osaa kirjaimet ja numerot sekä yksinkertaisia laskuja jne. Pojallamme on ensi sijaisesti sensomotorisen integraation häiriöön liittyviä piirteitä mutta ei varsinaista "diagnoosia".



Tutkimukset olisi hyvä tehdä ennen eskarivuotta, että lapsella olisi vielä aikaa saada tukea ennen koulun alkua. Siksi 5v neuvola on erityisen tärkeä paikka ja antaa aikaa löytää mahdolliset ongelmat ennen eskarivuotta. Meillä kaikki tutkimukset on nyt tehty ja poika käy kerran viikossa sensomotorisessa jumpassa, joka on käytännössä fysio- ja toimintaterapiaa. Poika käy jumpassa tosi mielellään ja hän on saanut valtavasti varmuutta motoriseen puoleen (vaikka suurimmat ongelmat eivät olekaan olleet karkeamotorisia). Samalla myös hienomotoriikka ja erityisesti piirtäminen on kehittynyt huimasti: poika ei osannut piirtää juuri mitään ja nyt hän piirtää mm. autoja jotka ovat selvästi tunnistettavissä. Myös eskaritehtävissä värittämiset ym. sujuvat yllättävän hyvin. Taidot kulkevat käsi kädessä; jos on ongelmia karkeassa motoriikassa niin niitä yleensä on myös hienomotoriikan puolella. Toki lapset kehittyvät eri tahtiin jne. mutta jos lapsella on useita erityisiä piirteitä, olisi asiaan hyvä puuttua ja varmistaa lapsen tilanne. Oman lapsen erityisyyden huomaaminen/myöntäminen on vaikeaa mutta lapsi hyötyy siitä, että hän saa tarvitsemaansa lisätukea.

Purkka on auttanut asiaa. Puremista on esim. pelatessa, telkkaria katsoessa, se tapahtuu vähän huomaamatta. Lapsi on tosi vilkas, ei kuitenkaan mitenkään epänormaalin vilkas. PUreminen lienee joku sijaistoiminto, kun ei oikein pysy hetkeäkään paikallaan.

vaan piirtäminen liittyy siihen miten ihminen hahmottaa maailmaa - piirtäminen on ajattelun näkyväksi tuomista. Jonkinlaisest hahmottamisvaikeudesta minusta kertoo sekin, ettei viisivuotias osaa laittaa oikeanmuotoisia palikoita aukoista läpi - yleensähän lapsi hahmottaa muodot viimeistään muutaman vuoden iässä.



Myös muu kertomasi ap viittaa mielestäni aika vahvasti siihen, että pojallasi olisi tarvetta tarkempaan tutkimukseen. Mitä aeimmin lapsen kehityksen tukitoimet aloitetaan, sitä vaikuttavampia ne ovat ja sitä paremmin oppiminen lähtee koulussa sujumaan. Olisi tärkeää, että lapsi voisi kokea onnistumista sitten koulussa ja itsensä yhtä taitavaksi kuin muut, sillä se vaikuttaa lapsen itsetuntoon ja myös sosiaalisiin suhteisiin.