Miten akateeminen ihmissuhdetyöläinen saisi parhaiten nollattua ajatuksensa

Osaatko eritellä, mikä työssä ahdistaa?

Tekisi mieli vittuilla, että ei kai akateemiset suinkaan ihmissuhdetyöstään ahdistu.



Lenkille, käsitöitä tekemään, klassista musiikkia. Tietenkin saat työnohjausta jo, mutta millainen työyhteisö teillä on, ja minkälainen rooli sinulla siinä on? Nukuthan tarpeeksi, onko omat ihmissuhteet kunnossa?



Vaikka mitenpä minä akateemista neuvon, kun olen itse vain ei-akateeminen ihmissuhdetyöläinen.

Itselläni myös rasittava ihmissuhdetyö ja vakikaava töistä tultuani on: Internetiin ja jotain hyvää ruokaa eteen...sitten illan hämärtyessä joku hyvä kirja käteen ja sänkyyn, tv päälle, jos jotain katsottavaa tulee. Puoli kymmeneltä unten maille...hyvin pärjään.

sellaista tekemistä, jota tehdessä ei ole mahdollista ajatella muuta. Kuten ratsastus. Mulla toimii myös tanssi (lattareiden askelsarjat vaatii koko keskittymisen).