^^Lokakuisten UUSI uljas viikko^^

En tiedä kuinka tämä pino on multa vallan menny ohi. Oli tosi mukava lueskella muiden äitien ja vauvojen kuulumisia.

Hankalaa alkua tuntui monella olevan, voi kun voisi auttaa. olemalla vaikka ammana hetken. Monella kun ei oo ketään lähellä.



Tulee kyllä syyllinen olo kun kerron meidän kuulumisia. Meillä tuli eillen täyteen 4kk. Meidän pikkumies, Atte on oikein unelma vauva, super rauhallinen ja tyytyväinen. Ja ajatelkaa, ei ole koskaan herännyt syömään yöllä, edes laitoksella. Neuvolas kyllä sanottiin et pitää herättää mut en ole herättänyt kerran toinen rauhassa nukkuu, syö sit ku herää. eli noin 5-6 mais. Tosin nyt nukkuu jo n.8 ennen kun herää. illalla syö n.22.00 ja sit kehtoon nukkumaan.

Toki on niitä öitä jolloin esim. masu kiusaa ja sit saa laittaa tuttia suuhun useamman kerran. mut onneksi aika harvoin.

Kiinteitä alitin jo 3kk iässä kun herran maha toimi niin huonosti, meni jopa 10 päivää ilman et tuli mitään. Kiinteät on auttanut ja maha toimii aika mukavasti nykyään. Tissillä mennään kuitenkin pääsääntöisesti.

4kk neuvolas mitat oli 6kg ja 60cm. Käytiinhän me täs ennemmin jo lastenlääkärillä ku neuvolalääkäri oli sitä mieltä ettei pituutta tule tarpeeksi. Onneksi kaikki oli kuitenkin hyvin, lääkäri vaan sano että tämähän on ilmi selvästi teidän perheen lapsi, kasvaa kuten muutkin lapset, omia käyriään!



Et tämmöstä tänne päin. Mut nyt pitää taas mennä!

72oinas ja pikkumies 4kk

Ääh... Se kasvulista on tainnut kadota bittien taivaaseen. Ennen vanhat pinot säily vaikka kuinka ja kauan, mutta nyt näemmä vaan kuukauden - ja siitä taitaa olla pidempään kun kukaan on siihen pinoon mitään kirjoittanut. Kai? Ainaskaan en itse sitä äkkiseltään löytänyt. Hitsi (melko laimea voimasana, ihan mitätön... ;). Pitää vielä kattoa tarkasti noi vanhat pinot läpi, mutta pahaa pelkään... Voidaanhan me laittaa uusi pino pystyyn jos jaksetaan.



RIZA: Kyllä ne äitiyden tunteet sieltä tulee, not to worry! Nää meidän vauvat on vielä aika " tylsiä" ja monesti " ärsyttäviä" , ainakin vievät äitiensä voimat ihan tyystin! Ja kotona oleminen ON monelle tuskaa - itsekin olin niin tottunut puuhaamaan koko ajan ja olemaan jotenkin " tärkeä" ja " hyödyllinen" , ennen kaikkea " tehokas" . Kaksi vuotta kotona lasten kanssa on antanut noille sanoille ihan uudet sisällöt. Ensimmäinen vuosi kotona oli yhtä tuskaa, olisin niiiiiin halunnut töihin ja aikuisten maailmaan. Sitten esikko kasvoi, alkoi kävelemään ja puhumaan, tekemään jotain " järkevää" , ja nyt sen kanssa on jo tosi kiva puuhailla (vaikkei tuo mihinkään kovin pitkään jaksakaan keskittyä). Sekin auttoi paljon kun tyttö kasvoi " puistoikään" , siellä kun näkee päivittäin ihmisiä ja saa kavereitakin. Nyt tuntuukin ettei tässä ole mihinkään kiire, kotona on ihan kivaa.

Silti tuntuu edelleen jotenkin ihan uskomattomalta että minä olen äiti. En koe ollenkaan olevani mikään " äiti-ihminen" , vaikka siis koenkin olevani hyvä (jopa kiva) äiti lapsilleni. Käsitykset omistakin vanhemmista ovat muuttuneet ihan hirveästi - vasta nyt sitä silmät avautuivat oikeasti huomaamaan että ihmisiä nekin vaan ovat, eivätkä edes ihan täydellisiä! Hih! Kun omat (vanhat) kaverit vielä ovat pääsääntöisesti lapsettomia, on välillä aika vaikea sisäistää miten erilaisessa elämäntilanteessa ollaan. Yksi kaveri tässä eräänä päivänä sanoi, että " ihan uskomatonta että sä oot maisteri ja kaden lapsen äiti - vastahan sä olit ihan sählä 8-vuotias" . Siltä itsestäkin tuntuu! Jännällä tavalla täysin elämän mullistava ja päälaelleen kääntävä juttu tämä vanhemmuus...

Kasvupino löytyy siis täältä: http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?appid=73&m=12554985&p=1&tmo… ! Ja ei kun päivittämään tietojanne! :)

Kiitoksia Naderi, AJL ja Suhni kun kommetoitte mun puuttuvia äitifiiliksiä. En mä oikeestaan odotakaan että ois äidillinen olo, kuten AJLkin sanoi niin mä olen mä edelleen vaikka mulla lapsi onkin ja äitejä on varmasti yhtä monenlaisia kuin naisiakin. Odotan tosiaan että tenava kasvaa ja sen kanssa voi jutella ja seurustella hiukan monimuotoisemmin kuin tällä hetkellä. Ja mä en kanssa viihdy oikeen kotona ¿ haluaisin että lapsi on yksi osa elämää työn, parisuhteen ja harrastusten lisäksi eikä koko elämä niin kuin tällä hetkellä tuntuu. Vaikka onhan mulla ollut aikaa sekä parisuhteelle että harrastuksillekin.



Yks juttu on varmaan se, että nykyisen mieheni kanssa ei olla oltu kovin pitkään yhdessä, ja tuntuu että olis paljon vielä kokematta ja tekemättä ihan kahdestaankin. Mutta ihan tietoisestihan se lapsi hankittiin tähän väliin, en mä sillä. Kun ei olla ihan nuoria enää niin tuntui ettei voi kovin kauaa odottaa kun se oikea löytyi. Exän kanssa ehdin olla 12 vuotta, ja siinä suhteessa tosiaan jo tuntui että se ei voi jatkua samanalaisena vaan joku muutos, esim lapsi olis ollut hyvä juttu. Vaikka parempi ehdottomasti se että erottiin, mutta siis ajatuksena pitkän suhteen jälkeen se vauva muuttaa eri tavoin parisuhteen dynamiikkaa.



Meillä itkettiin koko päivä, ja huomasin että hampaiden lisäksi tytöllä on aftoja kitalaessa. Vein lekuriin, ja sai reseptikipulääkettä. Huuto lakkasi heti. Hitsi kun lakkaisi nyt nuo hampaat ja suu vaivaamasta.



Meillähän alkoi tyttö herään kuukausi sitten tasan 3 h välein yöllä, kun aikaisemmin nukkui 4-6h pätkiä. Tästä on näköjään tullut tapa, sillä ei oikeen ole edes nälkä herätessään. Viime yönä aloitin sit sellaisen unikoulun, että ruokaa ei tipu ennen kuin eka unipätkä on ollut 4h. Viime yönä heräs sen 3h kohdalla ja tyynnyttelin tunnin ajan tutilla. Neljän tunnin kohdalla ruokin. Toivottavasti alkaa oppimaan ettei kannata herätä kolmen tunnin välein.



riza ja tyttö 4kk reilu

Vihdoin rauhallista tässä talossa. Kaikki nukkuu ja mä vähän hengähdän tässä koneella. Meni nukkumaanmeno myöhäiseksi, lomilla tämä rytmi yrittää aina kääntyä myöhemmäksi. Isommat lapset leikki niin nätisti sovussa kerrankin, että saivat valvoa kymmeneen. Muuten olen yrittänyt pitää kiinni säännöstä, että ysiltä on pää tyynyssä. Meidän eskarilainen on oppinut nyt yhtäkkiä lukemaan ja kirjoittamaan, kyllä on äiti ylpeä " ensimmäisestä vauvastaan" .



Noista äidintunteista. Vie tosiaan aikaa ennenkuin ne herää oikein kunnolla. Muistan kun esikoisen synnyttyä olin niin järkyttynyt, että tällaistako tämä nyt on. Toki kiintymys vauvaan oli tullut jo masuaikana, mutta äidinrakkaus tuli vasta myöhemmin. Muistan kun eräänä päivänä kun esikoinen oli suunnilleen puolivuotias ja heräsi päikkäreiltä. Pidin unenlämpöistä pikkupoikaa sylissä ja ajattelin, että näitä mä haluan lisää! Näiden seuraavien lasten kohdalla rakkaus on syttynyt heti kun on vauva vatsalle nostettu. Tavallaan äitiys on ollut jo valmiina.



Vauvojahan on helppo rakastaa, kun ne ei vielä sano vastaan, eikä tee tihutöitä. Pakko myöntää, että tällä hetkellä tuo pienimmäinen imee mun hellyyskiintiöstä suurimman osan. Välillä on oikein huono omatunto isompien puolesta, jos en huomaa heitä helliä tarpeeksi. Ja mieshän se kaikkein vähimmälle jää.

Eilen olin tytön kanssa shoppailemassa ihan tyttöjen kesken. Ostettiin vaatteita ja käytiin jätskillä. Paras kiitos tuli kun tyttönen oli saanut pehmiksen käteen ja sanoi: " tästä mä olen äiti aina haaveillut!" .



Tuosta vauva-ajan väsymyksestä vielä. Täytyy sanoa, että kun toinen lapsi oli pieni ja ekakin oli alle 2vee ja unen puute oli kamala, niin milloinkaan ennen sitä enkä sen jälkeen ole käynyt niin lähellä sekoamista. Jonkun aikaa sitä häälyi jossain hulluuden rajamailla unen puutteen vuoksi, mutta siitäkin selvittiin. Onneksi nyt olen saanut nukkua lähes riittävästi. Kamala on se tunne, kun tietää olevansa niin väsynyt, ettei enää edes pysty nukkumaan.



Mä olen tähän äitinä olemiseen niin " sopeutunut" vai miten sen nyt sanoisi, että välillä en osaa ajatella itseäni enää ollenkaan. Se ei ole kovin hyvä asia, että en osaa enää ajatella muuta kuin lasten kautta kaikkia asioita. Jotain omaa elämää pitäis kehittää. No ehtiihän tässä vielä, kun nuo on niin pieniä vähän aikaa. Ja myönnän nauttivani tästä rauhallisesta kotielämästä. Toisin kuin vuosi sitten kolmivuorotyötä tehdessä ja lapsia lennossa vaihtaessa miehen kanssa työpaikan portilla.



Sänky kutsuu. Hyvää Yötä!



Nezzie ja pennut

Mä en oo täällä pitkään aikaan kirjoitellutkaan. Oisinkohan kerran tytön syntymän jälkeen. On tää arki 5 lapsen kera sen verran tiivistä, et ei oo pahemmin kerennyt. Pljon oon teidän juttuja tosin käynyt lueskelemassa.



Meillä tämä vauva on ollut helppo tapaus. Nukkunut yönsä hyvin heti alusta lähtien. Korvikkeen voimalla tosin. Imetys epäonnistui heti alkumetreillä. 2 kuukauden ikään jatkoin tosin osittaisimetyksellä. Meillä on muuten vieläkin neiti ollut tyytyväinen pelkällä maidolla, joten en oo vielä kiinteitä aloitellut. Pitäis varmaan piakkoin aloitella ettei mee liian myöhään. Mullakin on edellisten kanssa kokemusta huonosti nukutuista öistä ja kitinöistä. Oikeastaan laidasta laitaan on olleet mun vauvat. Joten kaikki sympatiani vaativien vauvojen äideille. Ja tokihan tämäkin vauva kitisee ajoittain, mut on ollut kuitenkin semmoinen perustyytyväinen tapaus. Isossa perheessä on sekin hyvä puoli, että aina on joku leikittämässä tai viihdyttämässä vauvaa, niin ei tarvi äidin olla ohjelmatoimistona.



Onko kukaan muu lokakuisista sairastanut rs-virusta tai rotavirusta? Meillä neiti joutui tasan 2 viikkoa sitten sairaalaan ensin rs-viruksen takia ja sit sai sairaalasta vielä rotaviruksen kaupan päälle. Melkein viikko vietettiin sitten sairaalassa. Oli kyllä tosi kurjassa kunnossa tyttö. Nyt elämä taas voittaa ja taudit on ohi. Mäkin jätin tosiaan vauvalle ottamatta rotarokoteen ja näin sitten kävi. Ajattelin kun kerran muutkaan lapset ei ole sairastaneet niin tuskin tämäkään. Ois kyllä pitänyt rokote ottaa, mutta eipä auttanut jossittelu jälkikäteen. Aika raju tauti tuo rota oli. Viikon kesti ripuli ja sairaalassa jouduttiin laittamaan nenä-mahaletku kun tyttö oli jonkin verran jo kuivunut. Mut nyt se ei kait voi enää uudestaan tulla kun sen on kerran sairastanut.



Nyt ei taas ehdi enempää tällä kertaa. Kohta pitää lähteä hakemaan 4-vuotiasta kerhosta ja vauvakin tuolla vaunuissa jo kuuluu heräilevän.



Shannon ja tyttö 5.10

Pitkästä aikaa ehtisi taasen koneelle....



Lukemassa olen kerennyt käydä juttujanne ja joka päivälle löytyy jotain muiden teksteistä, joka on kuin suoraan omasta pääkopasta!!



Meillä tuo herra siis kasvaa varsin nihkeästi, nyt viime vk:lla 4kk mitat 5,7kg ja 63cm. Paino pysynyt samoissa lukemissa kutakuinkin 6-7vk=(

Eikä auta, vaikka tarjoaisin rintaa tiheämmin, ei huoli kuin n. 3-4h välein!!! Nan:sta valvottiin lähestulkoon koko seuraava yö...Nyt olemmekin sitten viikon verran kokeilleet tuota Almiron Pepti maitoa ja ainakin yöt ovat rauhoittuneet huomattavasti, pahanhajuiset pierut ovat lähestulkoon poissa ja kakkaakin tulee tiheämmin! Eli onko sitten maitoallergiaa tai jotain muuta allergiaa, mutta ehkäpä olemme askelen lähempänä ratkaisua?!?!?



Aiemminhan meillä yöt menivät niin, että herra heräili n.1h nukuttuaan piereskelemään ja kitisemään ja kesti 30-90 min rauhoitella uneen. Nyt ollaan siinä tilanteessa, että herätään 2-3 kertaa syömään ja ähertämään ehkä kertaalleen...Eli yöt sujuu siis kaikin puolin PALJON paremmin. Silti olen nyt väsyneempi kuin kertaakaan aiemmin!!!=/



Siintäpä tulikin mieleeni, että voimahali täältä Sunshinelle! Kyllä ne voimat vaan välillä lopahtavat, ainakin itse olen sen nyt itselleni myöntänyt. Vaativa vauva, huonot yöunet ja vilkas parivuotias esikoinen...Siinä sitä rulettia arkipäiviin=) Mutta nyt on jo helpompaa kuin pari kuukautta sitten, vaikka väsy painaakin! Veikkaan, että tehokkuus työoloissa on ihan toista luokkaa, kun sinne joskus palaa...



No nyt täytynee lopetella, niin saavat muutkin palstatilaa=)



Mukavaa päivänjatkoa naiset! Teidän turinoistanne on ollut iloa ja lohtua moniin hetkiin viimeisen 4kk:n aikana!!



K&minimies

Kävimme siis neuvolassa eilen ja mitat tässä:8330g, 65,2cm, py 44cm. Pään ympärys ei ole siis kasvanut enää edellisestä joten huokaisemme..alkaa tasaantumaan. Viimeksi ponnahti käyrällä ylös. Annin vointi on ollut ihan hyvä kuitenkin koko ajan joten en ole ollut kovinkaan huolissani asiasta. Mietityttänyt on kuitenkin kun th oli niin huolestunut siitä. Kaksi kertaa laittanut lääkärillekin viestiä asiasta ja lääkäri on ollut vain seuranta-linjalla. Eilen oli myös lääkäri ja hänenkin mielestään ihan ok ja ikää vastaava kehitys.



Tänään on Anni ollut ihmeen virkeä kun ei oo meinannut uni tulla silmään. Äsken nukahti vasta päiväunille, huh!



Kun lukee teidän juttuja niin osa on niiin kuin meidän elämästä..vauvalla on rytmiä jo ennustettavissa. Aamulla herää n. klo 6:45-7:30 ja nukahtaa vaunuihin 8:30. Kotiin tullessa herää n.9:30-10:00 sitten saan nukkumaan vaunuihin vaihtelevalla menestyksellä n. klo 11:45 jonka jälkeen tullaan kotiin n. klo 13 sitten valvookin n. klo 15 asti ja nukkuu n. klo 17 asti. Ottaa pienet tirsat välillä ja yöunille menee n. klo 21:30 -22.30 ja syö ehkä kerran tai kaksi yössä. Nyt on ollut sellaisiakin öitä jolloin nukkuu putkeen koko yön. Näin meillä jotakuinkin. Yksikään päivä ei ole samanlainen joten nämä on vain suurinpiirtein.



Omanapaista napinaa täältä vaan nyt..jahas, on lähdettävä paimentamaan katrasta. Lähtevät ukin kanssa pyhäkouluun tunnin kuluttua.



Hyvää loppuviikkoa kaikille.



Miranneli, tyhjäpää jolla ei nyt oikeen leikkaa(väsymystä?)

Täällä pojan rotarokotukset ja eka piikki ohi. Siitä sitten on tullut ti

heämin kakkaillua sekä runsasta puklailua.

Muuten poika on jo päivän jälkeen iloisempi. Meillä nukuttiin kanssa kolmeen kuukauteen joka yö, mutta nykyäään syödään kerran 20-7 välillä. Mutta kai kasvaa niin, että tarvii jo yölläkin ruokaa.

Meillä kiinteitä mennyt pari viikkoa ja vatsa on alkanut toimia paremmin..loistavaa...

Annan silti luumua heti kun alkaa näyttää siltä. Soseista maistuvat persikka, mango sekä ehkä mieluimmin päärynäsose.

Bataatista poika tykkää siihen ollaan sitten sekoiteltu porkkanaa, kukkakaalia, parsakaalia välillä perunaa.

Annan jo terkkarin pyynnöstä kaksi lämmintä ateriaa ja kaksi kertaa soseita. Missäs iässä olette aloittaneet puuron kaurallako sitä aloitellaan...

Voisi alkaa keittelemään ainakin iltasin...jos yöt alkaisivat mennä paremmin, vaikka mikä siinä nyt sitten vielä kiireon kun muut soseet maistuvat ihan hyvin. Pikkuhiljaa olen yrittänyt määrää kasvattaa ettei sitten laittaisi vatsaa kovalle..

Olen yrittänyt vähän välttää vielä maissia, perunaa sekä banaania ne ainakin saavat pojan vatsan epäkuntoon.

Meillä kasvetaan vähän huonosti viime käynti oli 61 cm ja 5880 g.

Lupasi nyt sitten näyttää lääkärille käyriä...

Ensikerralla sitten varmaan kuullaan tuomio. Kyllä on ihme jos ei ala painoa tulla kun saa melkein 2 prk hedelmää päivässä ja melkee samanverran lämpimiä soseita. Olen tähän asti itse tehnyt soseet ja aion jatkaa myös kun lihat ym.tulee kuvioon.

Kohta saakin jo alkaa tekemään liha ja kanasoseita pakkaseen.Aika kätevästi käy tolla uudella yleiskoneella. Muutama napin painallus ja valmista on.

Päiväunet on ollut mitä sattuu välillä sujuu, välillä ei..vaikka olisi yöt ollu ihan samanlaisia.

Mutta toivotaan, että kasvu tasaantuu ja ruoka maistuu niinkuin nykyään.

Täällä on opittu sylkemään ja pörisemään ainakin vielä silloin kun yrittää syöttää ja se vasta on kivaa..

Äitikin tykkää kun porkkana tunnetusti ei lähde millään pois pyykissä.

Menee selältä vatsalleen ja sitten vähän ajan päästä tulee huuto kun ei pääse vielä takaisin.





Frans reilu 4kk

Juuri kun kuvittelin että suurin suklaanhimo olisi ohi, alkoi se taas tänään maistua taivaallisen ihanalta! Ei kai auta muu kuin syödä sitä... ;) Ennen kuvittelin ettei suklaatakaan voi syödä loputtomasti, mutta nyt alkaisi näyttää siltä ettei mitään " kyllästymisrajaa" ole olemassakaan...



Meidän vauvalla on kurkunpääntulehdus, raakkuu ja yskii surkeasti. Lääkärissä käytiin (vaikka lääkärikammoinen mieheni vastusti jyrkästi), ja lääkkeeksi määrättiin runsasta ulkoilua kylmässä. Se kyllä selvästi auttaakin, ja mieluummin tollasilla " luomulääkkeillä" pelaan tämän kokoisen kanssa kuin mitään kortisonisuihkeita annan (mikä siis olisi ollut vaihtoehto). Taisi iltakävely (ja tauti) tainnuttaa tytön oikein kunnolla: heräsi vaan kahdesti syömään yöllä! Jotain hyvää taudissakin... Aamulla oli kyllä tissit niin täynnä että kainaloita myöten särki, mutta mitäs siitä...



Mutta onpas vaan hyvä että on se vakuutus! Ei mein neiti niin hirveästi ole kipeenä ollut, mutta silti kun eilen naputtelin netissä noi korvaushakemukset, niin 150e olis tuloillaan. Sillähän ostaa jo vaikka mitä! Että ei tartte enää montaa lääkärikeikkaa tulla tälle vuodelle niin on koko vakuutus maksanut itsensä takaisin. Kaverin 2-vuotiaalle laitetaan pian toiset putket korviin, ovat " netonneet" jo aika hyvin vakuutuksellaan!



Nyt tarttee vissiin lähteä nukutuspuuhiin. Jos sitä itsekin saisi pään hetkeksi tyynylle... Tai sitten lisää suklaata! ;)

Missä kaikki? Ovatko kaikki sairastamassa?

Meidän perhe on nyt sitten kipeenä. Esikoinen kuumeessa (pitkästäpitkästä aikaa) ja mulla ja miehellä kurkut kipeinä ja muutenkin vetämätön olo. Kävin päivällä salilla ja jaksoin siellä tosi hyvin, siivosinkin kotona ja nyt illalla iski sitten tämä. Lääkitty on inkivääriteellä ja rommitotilla :-) Miehen piti lähteä varpajaisiin mutta jäi kotiin tän takia ja hälläkin siis kurkku kipeä.



Veikka tuolla rääkyy kiukuspäissään miehen sylissä pitää vissiin lähteä iltapesulle....



Ai niin tänään maistettiin kaurapuuroa!



George ja Veikka 5 kk

Mites jakselette? meillä Anni on vähentänyt selkeästi jo nukkumisiaan. Heräsi tänä aamuna jo klo6:00 eka kerran ja torkahti tissille vähäksi aikaa ja heräsi klo 7:00. Nukahti klo 10:00 ekan kerran (nukkui½h) ja heräsi syömään ja sitten nukahti uudelleen klo 12:30. Annoin Nan-korviketta maistella 15ml otti pullosta. Huonosti ottaa pullosta mitään. Mökeltää suussa vaan tuttiosaa. Noh, jos sitä pikkuhiljaa oppisi pullosta ottamaan maitoa. Yöllä nukkuu suht´hyvin. Kaksi kertaa heräsi tällä kertaa syömään. Edellisenä yönä ei herännyt kertaakaan syömään. Vähän on yskinyt silloin tällöin, toivottavasti ei tuu kipeeksi. Isommat likat on yskässä ja nuhassa. Mulla ei oo toistaseksi mitään..koputtaa päätään kop kop kop.



Siivosin tänään ja nyt oon sitten ihan poikki. Menen syömään kun armas mies on tehnyt ruokaa, hih! (makaronilaatikkoa, bravuurinumero häneltä)



Huomenna raahaudun sitten kuntosalille, tänään mötkyilen sohvalla ja syön suklaatia. Ei olla hankittu digiboksia, alkaa jo ahdistaa pikkuisen kun ei nää telkusta mitään. Menen siis ostamaan ensi vkolla digiboxin.

ONKO TEILLÄ MUILLA HANKITTU DIGIBOXI?



Sunnuntaita vaan kaikille,Miranneli