ooo- HELMET helmikuun vikaan viikkoon -ooo

Päätin nyt viikonlopun sivumäärän perusteella avata meille " jämähelmille" viimeiseksi helmikuun arkiviikoksi pinon. Jos näyttää siltä, että kirjoitusta tulee aivan älyttömästi, voidaanhan me katkaista vaikka puolessa välissä viikkoa. Tehdään sitten viikonlopuksi kokonaan oma pino taas. Toivottavasti meistä ei kukaan ole sitä enää tekemässä!



Eilinen päivä meni tosi rauhallisissa merkeissä. Pelailin pasianssia koneella ja lepäilin tässä sohvalla muutenkin. Pari koneellista sain pyykkiä pestyä ja ruokaa laitettiin miehen kanssa yhdessä. Muutama kivulias supistuskin tuntui, muttei sen suurempaa.



Illalla päätettiin ajella Salmisaareen katsomaan uutisissa kohuttua vihreää pilveä. Haettiin vielä mun vanhemmat mukaan, kun eivät olleet olleet vielä meidän uuden auton kyydissä. Paikan päälle päästyämme todettiin kuitenkin, että sää oli niin sumuinen, ettei Helsingin energian voimalaitoksen piippua näkynyt kokonaan ja näin ollen pilvikin peittyi sumuun. Vihreä laservalo ei edes tainnut olla päällä. Turha reissu, mutta tulipahan tehtyä. Ihan mukavaa kuitenkin oli, kun autossa muisteltiin yhdessä lapsuuden Linnanmäki- ja muita huvipuistoreissuja.



Illalla Nallekarkilla oli " megamuljaus" . Lakujätskillä saattoi olla osuutta asiaan... Tyyppi heitti perää puolelta toiselle ja hakkasi mua kylkeen jaloillaan. Mies nojas mahaan toiselta puolelta ja kannusti vaan pientä liikkumaan. Kovasti hän koetti viestiä mahaan, että sinne alaspäin tulisi suunnata. Nukkumaan mennessä kuitenkin Nk:kin rauhoittui taas nojaamaan toiseen kylkeen. Sukkapuikkovihlaisuja tunsin oikein reippaasti ja yöllä ilmeisesti havahduin muutamaan supistukseenkin, mutta siinä kaikki. Yhdessä koossa ollaan siis edelleen.



Ei siis ollut edellinen viikonloppu meidän viimeinen kahdestaan viettämä, vaan yksi saatiin vielä lorvia. Näinköhän ensi viikonloppu vietetään jo kolmeen pekkaan? Huomenna menen ilmeisesti vikaa kertaa neuvolaan.



Nyt aamupalan laittoon.



Nonna ja Nallekarkki rv 40+5

Ette te voi tehdä tätä mulle! En kai mä ole ainoa?



Nyt sormet näppikselle ja ilmoittautumaan, mars!



Nonna (hermona)

Aika väsyneet fiilikset täällä vaikka hyvin nukuinkin. Ei juurikaan supistellut yöllä eikä varsinkaan nyt tunnu että koskaan pääsiskään synnyttämään. Aika tyhmää asettaa itselle noita aikarajoja milloin vauva vois syntyä kun sitten vaan pettyy. Yritän nyt asennoitua niin että tulee sitten kun on tullakseen ja viimeistään käynnistyksellä. Ei sinne kukaan ole vielä jäänytkään. :)



Nyt lähdetään esikoisen ja miehen kanssa ulkoilemaan ja nauttimaan aurinkoisesta säästä. Toivottavasti hiukan mielikin piristyisi.



Hyvää alkuviikkoa meille " jämähelmille" :D



cry-baby 39+5

Älä Nonna hermoile... täällä ollaan vielä kasassa!

ei vaan ole näihin pinoihin tullut kirjoitettua... eli päivää edellä Nonnaa mennään, tänään siis 40+6.

Esikoinen meni 10 pv yli, kakkonen tuli 3 pv ennen laskettua aikaa. Olin niiiiiiin henkisesti valmistautunut synnyttämään ennenkuin 40+0 olisi ollut täynnä, ja nyt on masentunut/pettynyt/ärsyyntynyt/vi****t olo päällä. Sitäpaitsi olen ollut vk 21-22 ja 24-25 saikulla kipeiden suppareiden ja ulkosuun avautumisen takia, että senkin takia olisi ollut ihan odotettavissa ettei ainakaan LAn yli mene :-(

Tiedossa myös, ettei mies saa töihin ensi viikoksi tuuraajaa, joten jos oikein huonosti käy, niin joudun yksin synnyttämään.

Vaan eipä auta itku markkinoilla, vauva tulee kun on valmis. Itse en edes usko noihin " ässiin" , seksiäkin pitäisi mun kätilökaverin mukaan harrastaa kolme kertaa päivässä neljän päivän ajan, että se prostaglandiini vaikuttaa epäkypsään tilanteeseen. Kypsä tilannehan etenee synnytykseen myös ilman seksiä... Siivous saa aikaa supistuksia, kuten myös kävely ja liikkuminen ylipäätään, mutta kun ei supistuksen ole kuitenkaan niitä oikeita synnytyspolttoja, niin miksi turhaan rasittaa itseään (=parempi säästää voimia synnytykseen jossa niitä todella tarvitaan!).



t,

Sokeritoppa 40+6

Samanlaiset on ajatukset täälläkin. Samoista viikoista olen ollut sairauslomalla juuri supistusten vuoksi...silloin niitä tuli töissä 8-15 tunnissa...onneksi ei muutoksia kohdunsuulla. Ja nyt sitten mennään yliajalla!



Täällä myös alkaa veetuttaa ja rankasti ihmisten " kai te ootte kokeilleet kolmea ässää" . Kukaan ei ole kiinnostunut kuulemaan kuinka paljon meillä on saunottu tai siivottu ja mitä hemmettiä niille meidän seksielämä kuuluu? Rasittavaa...ja kuten sanoit ihan turhaa! Vauva ei sieltä ulos tule millään kepulikonsteilla.



Jos kohdunsuun tilanne on täysin epäkypsä (niinkuin mulla oli 3 viikkoa sitten), se pysyy epäkypsänä jollei supistele, mitä täällä ei varmasti ole tapahtunut tarpeeksi. Alkaa tuntua siltä, että käynnistelemään joutuvat.



Nonna (ilman lounasta edelleen - hieman kärttyisenäkö?:)

Anteeksi, kun sanon näin, mutta ihanaa kun en ole yksin jäljellä meistä helmistä. Se olisi niin turhauttavaa tulla tänne palstalle ja todeta, että viimeinen ollaan *koputtaa puuta*



Nonna ja sokeritoppa; täälläkin oltiin ihan varmoja ettei synnytys menisi LA:han asti tai ei ainakaan sen yli! Olen ollut nimittäin melkein koko raskauden ajan vähän väliä sairaslomalla supistelujen takia, ja ennen joulua neuvolassa todettiin että lapsi syntyisi ennen laskettua aikaa ja siksi minulta kielettiin sauna yms muut " rasitteet" ettei pikkuinen tule liian ajoissa. Viikolla 30 sanottiin että koitetaan pitää lapsukainen vielä edes se pari viikkoa masussa niin sen jälkeen olisi jo valmis tulemaan - Ja mitä vielä!! Tietenkin olen onnellinen ettei lapsi syntynyt silloin ihan liian aikaisin, mutta nyt huvittaa toen teolla noi varoitukset. Nyt olisi kiva nähdä tuon neuvola lääkärin ilme, kun yhdessä kappaleessa tässä vieläkin ollaan ;)



Supistuksia tulee usein, mutta niistä ei viitsi ees mainita sen enempää... Vasta päivän yli la:n ja jo nyt menee hermot puheluihin " onko mitään tuntemuksia" ja että " koitas laittaa nyt vauhtia" MITÄ?!? minustako se onkin kiinni koska vauva tulee?! Hitsi, kun ton olisi tiennyt..;) :D



halitukset teille kohtalotovereille!



Suvi ja papu 40+1

sitäkin tässä jo mietin, että kun meille ehkä se neljäskin jossain vaiheessa tulee, niin viittiikö niitä aikaisilla viikoilla tulevia suppareita ees ottaa tosissaan, kun ei ne nytkään mitään saanut aikaseksi ;-)



terkkarilta just tulin, seuraava neuvolakäynti perjantaina (10 pv yli lasketun), ja sitten vissiin tasan 42+0 kättärille. jotenkin nyt oon jo niin kypsä, etten edes usko vauvan tulevan itsekseen. pääkin on vielä kiinnittymättä (mikä ei sinänsä uudelleen synnyttäjälle merkkaa mitään?).



vielä 4 päivää helmikuuta, ja onhan meillä hienot mahdollisuudet päästä synnyttämään karkauspäivänä!!!

Jotenkin sitä vaan sillon alussa oli ihan panikissa niiden suppareiden kanssa, kun tämä on ensimmäinen lapsukainen meillä ja yksi km-takana, mutta ajattelin kyllä itse samaa että jos vielä lapsukaisia tehdään niin en saa semmoista panikki kohtausta enää jos supistelee varhaisilla viikoilla..sitten voi lohduttautua tällä kokemuksella ;)



*huokaus* jotenkin on niin tylsistynyt olo. Kyllä sitä vaan mielellään jo sen oman nyyttinsä lunastais ja aloittais jo sen " oikean arjen" :) kaikki on niin ihanan uutta ja jännää :D



Mietinkin tossa äsken, että meidän pienokaisella olis ihan alkuperäinen la vasta 27.2. - jospa se tähtäiskin siihen ;) No, toivossa on hyvä elää :) En vain haluaisi enää perjantaina olla yhdessä paketissa, sillo olis se toinen kontrolli käynti äippä polille...Saas nähä jos sinne päästään, että käynnisteleekö jos vauva ei ole kasvanut...Turha miettiä eteenpäin kun eihän sitä tiedä mitä se huominen (ensiyö?! ;) tuo tullessaan...*hih*



Päivän jatkoja!

Onnea kaikille vauvauutisia tuoneille!!!!



Minullakin on!!!!! :) :) :)



Meille syntyi ihana prinsessa perjantaina 22.2. klp 19.59. 22 kivuliaan ja traumaattisen tunnin alatiesynnytys-yrityksen jälkeen vauva syntyi kiireellisellä sectiolla. (rv 40+5)



Vauvan mitat 3235g ja 50cm py 33.



Kotiuduimme suloisuuden kanssa tänään muutama tunti sitten. Tulen myöhemmin kertomaan synnytyskertomukseni, mikäli jaksatte lukea, kun oli vähän vastoinkäymistä matkassa.



Mutta nyt kaikki hyvin, kivutkin laantuu kun vauvaa katselee. Kaikki oli tuon pikku nyytin arvoista. Hyvää vointia kaikille ja lohdutuksen sana kaikille vielä odottaville, kyllä ne vauvat tulee sieltä (vaikka tiedän ettei nuo sanat mua lohduttaneet ennen torstaita kun alkoi tapahtua) Hyvää ja ihanaa kannattaa odottaa!!!





Mama -74 +prinsessa 3vrk

(otsikossa peukut tsemppaamassa teitä)



Hei siskot!



Kovin olette reippaita! Luonto tekee teidän häntäpääläisten kanssa vaan tehtäviään, " kypysyttää teitä synnytykseen" eli lataa teidät täyteen sitä maagista alkuvoimaa, jolla puskette läpi avautumisvaiheen ja oikeasti keräätte itsenne täyteen voimaa ponnistaa maailman tärkeimmän ihmisen ulos kohduistanne.

Tällainen palstautuminen kk-luonteisesti on varmasti kamalaa, kun ehtii kiintyä tiettyyn porukkaan (ja la:t saattaa olla lähes kk:n erolla toisistaan), niin jäädä tänne sitten kärvistelemään, kun alkpää jo synnyttää... Mutta. Voimia siskot vielä.

Ei mene enää pitkä aika, kun ollaan kaikki yhdessä vauva-puolella jakamassa arjen taakkaa yövalvomisten ja mahanpurujen kanssa... ;)



Nähdään pian!

Luuk@ ja Onni 7vrk

mamalle tyttövauvasta! Onneksi kaikki meni sitten loppujen lopuksi hyvin ja nyytti on turvallisesti sylissä.





Tsemppiä kaikille yliajalla menijöille. Ei varmastikaan auta se että kaikki kyselee " joko joko" ja että " yritäs nyt saada se pihalle" , voi kun olisikin niin yksinkertaista!

Mamalle onnittelut tytöstä! Pääsittekö Haikaranpesään synnyttämään?



Heräsin puolisen tuntia sitten vessahätään enkä saanut enää unta. Nukun sitten päiväunet, jos siihen aikaan nukuttaisi paremmin.



Eilen illalla saunottiin, muttei senkään jälkeen supistellut kertaakaan kivuliaasti. Yöllä ekan vessareissun jälkeen kerran. Nyt Nallekarkilla menossa tuttu aamujumppa taas. Liikkeet on kyllä selvästi keskittyneet vaan oikeaan kylkeen, joten liekö pieni kiinnittynyt?



Mulla on neuvola klo 11, joten tulen sen jälkeen kertomaan, mitä täti sanoi.



Hauskaa päivää Helmet!



Nonna ja NK rv 40+6 *huokaus*

eli tänään 41+0. voi kammotus, olen siis neljännelläkymmenelläkahdennella viikolla raskaana. bläääääääh



-sokeritoppa

Hei pikaisesti!



Meille syntyi 23.2. klo 22.26. poika. Synnytystä alettiin käynnistellä aamulla (rv 42+0). Vielä vähän ennen kuutta illalla ajattelin, että lähdemme yöksi kotiin, kun tuli vain kivuttomia supistuksia, mutta sitten kuuluikin melkein samantien poks ja vedet alkoivat valua. Supistuksetkin siitä kovenivat, ja klo 19.20 oltiin jo synnytyssalissa. Nopeaa toimintaa oli siis tämä toinen synnytykseni verrattuna ensimmäiseen (26 t), mutta käynnistyksestä huolimatta pärjäsin kipujen kanssa yllättävän hyvin. Ilokaasua ennätin saada ja sitten kohdunkaulan puudutteen, josta tosin ei paljon iloa ollut. Synnytyksen kokonaiskesto oli 5 t 55 min. Poika tuli vähän huonossa tarjonnassa, joten lopussa pikkarainen jouduttiin auttamaan maailmaan imukupilla. Olin kuitenkin suuren kokoarvion (edellisenä päivänä yliaikakontrollissa 4450 g) vuoksi vähän henkisesti varautunut siihen, että ponnistuksessa voi olla ongelmia, joten en säikähtänyt kun lääkäri pölähti välineineen paikalle.



No, hyvän kokoinen poikahan sieltä tulikin, mutta ei sentään valtava: pituutta oli jätkällä syntyessä 53 cm ja painoa 4100 g. Ihana tummatukkainen eskimovauva - ihan saman näköinen kuin siskonsa. Sisko tosin oli vauvana selvästi rauhallisempi tapaus. Kuten ounastelinkin, tällä kaverilla on vähän enemmän temperamenttia. Kotiuduttiin eilen, ja kyllä illalla härdelliä piisasi noiden kahden kanssa, vaikka täällä on miehen vanhemmatkin apujoukkoina. Epparin tikit vähän kiristelevät ja uupumuskin meinasi iskeä, kun ei poitsu tahtonut rauhoittua nukkumaan. Ekasta kotiyöstä kuitenkin selvittiin kunnialla ja sain itsekin nukuttua parin tunnin pätkissä. Tästähän tämä opettelemalla alkaa pikkuhiljaa sujua...:)



Kirjoittelen lisää kuulumisia ja tarkemman synnytyskertomuksen paremmalla ajalla. Nyt en taida ehtiä edes muita viestejä lueskella, mutta palaan vielä niihinkin. Lämpöiset onnittelut kaikille muillekin vauvansa saaneille! Ja hirmuisesti tsemppiä niille, jotka vielä odottavat aarteitaan!



Onnellisena ja vain hieman väsyneenä,

Lumileopardi ja poikanen 3 pv

Heti alkuun Lumi_Leopardille onnittelut poikasesta.



Sokeritoppa; kiva kun meet päivän edellä...tiedän huomisen fiilikset jo tänään ;)



Tulin juuri neuvolasta. NK on vihdoin kiinnittynyt!!! Täti oli jo optimistisena varannut meille kotikäynnin ensi viikon maanantaille...Varattiin kuitenkin samaan aikaan tavallinen neuvolakäynti 41+5, jos sitä vielä tarvitaan. Toivottavasti ei. Neuvolakortistakin tuli nyt eka sarake täyteen. Jos tokaa ei tarttis alkaakaan täyttämään?



rv 40+6

paino -1633g (jee, yhteensä nyt +12,8 kg)

RR 122/82 (piti mitata kahteen kertaan, kun ekaksi oli alapaineet vähän turhan korkeat...johtuiskohan siitä, et menin autolla ja jännitti ajaminen?)

Pissa puhdas

B-Hb ei mitattu

Sf-mitta 34 (pysynyt samana)

Lapsiveden määrä N

Painoarvio 3800g

RT ja kiinnittynyt

Syke 140 (138-142)

Liikkeet ++



Et sellaista. Täti sanoi, et jos maanantaina vielä nähdään, saan alkaa silloin soitella Kättäriltä käynnistysaikaa Totesin, että toivottavasti ei nähdä.



Muutama kivulias supistus on tänään tullut. Viime yön nukuin vähän huonosti, joten taidan nyt vetäytyä päiväunille. Jos vaikka mahassa riehuva NK:kin rauhoittuisi.



Nonna ja NK rv 40+6

Täällä sitä vaan yhtenä pakettina edelleen ollaan, eikä merkkejäkään siitä että pitäisi synnyttämään lähteä...huomenna olisi neuvola, vaikka oltiin jo siinä uskossa ettei sitä neuvola reissua nähdä, mutta " pahalta" näyttää....



Ulkona on ihana ilma ja käytiinkin pikaisella kävelyreissulla :) Nyt voisin mennä päikkäreille, kun väsymys pukkaa päälle...



Tsempit!



Suvi ja Papu 40+2

Sydämelliset onnittelut kaikille pienokaisen saaneille!



Kiperiä tilanteita synnytyksessä näyttää muillakin olleen, mutta onneksi kaikki sujuneet lopuksi hyvin, Mama-74 ja Lumi-leopardi!



Pitkä odotus palkittiin vihdoin täälläkin. Perjantai aamuna synnytys käynnistettiin ja tunnin päästä oli jo säännölliset supistukset. Tyttö syntyi illalla seiskan aikaan pienen hässäkän ja säikähdyksen jälkeen. Napanuora oli tiukasti kaulanympärillä ja sydänäänet tipahtivat. Nopean synnytyksen (ponnistus 3min.) ansiosta tyttö saatiin kuitenkin alakautta maailmaan ja ilman puudutusta. Nyt on luomusynnytyskin koettu!



Ihanan rauhallinen tyttö on, toista maata oli veljensä :).



Tsemppiä vielä odottaville, kyllä ne vauvat sieltä tulee ;).



Minniäinen (joka synnytti 42+1)

No niin, ajattelin tässä välissä kirjoittaa vähän tarkemman synnytyskertomukseni ja lisään maininnan, että sisältää jonkun verran omia tuntemuksia, joten ei ole pakko lukea ihan loppuun saakka, jos tuntuu siltä....



Eli torstai-iltana viiden jälkeen alkoivat säännölliset kivuliaammat supistukset, jotka tihenivät viiteen minuuttiin kuudelta. Siitä eteenpäin seurasin kellosta kolme tuntia eteenpäin ja yhdeksän jälkeen soitin Haikaranpesään, että olisimme tulossa reilun puolen tunnin kuluttua. Veljeni otti esikoiseni mukaansa ja lähdimme mieheni kanssa kohti Kättäriä. Matkalla alkoi tuntua, että supistuket alkavatkin laantua ja minua aloitti jo jännittää mahdollinen kotiinkäännytys...



Pääsimme suoraan synnytyssaliin, jossa minut laitettiin käyriin ja todettiin kohdunsuun olevan 2cm auki. Lähdin puolenyön jälkeen suihkuun ja otin supistukset vastaan siedettävän kipeinä. Mutta koko ajan ne tuntuivat harvenevat ja ajattelin koko ajan, että laittavatkohan nämä minut vielä kotiin. Kokeilin jyväpussia ja yritin yön aikana saada vähän levättyä, mutta eihän se oikein onnistunut supistuksien välissä. Oikeastaan 7 saakka aamulla tilanne pysyi samana, suihkua ja supistuksia....



Ajattelin vaan, että pakko tässä on alkaa tapahtu kohta jotain, että kaikki on ok. Yhdeksän jälkeen lääkäri tutki kohdunsuun ja näiden 15 tunnin supistusten jälkeen kohdusuu oli avautunut vasta 3 senttiin. Lääkärit tekivät päätöksen, että kalvot puhkaistaan supistusten alkamiseksi. Siinä minulle tulikin sitten suuri pettymys, kun olin haaveillut ammeesta ja jopa mahdollisesta vesisynnytyksestä, mutta lapsiveteni olikin mennyt vihreäksi, enkä saanut lupaa mennä altaaseen.



Kymmeneltä tilanne oli pysynyt ennallaan ja minulle aloitettiin oksitosiinitippa. Tätä aloitettiin varovasti aikaisemman sectiohaavan takia, joka estää voimakkaan tipan antamisen heti alkuun. 11.30 en jaksanut enää ilokaasun turvin, vaan olin onneksi auennut 4-5 cm ja sain epiduraalin. Oloni oli helpompi lääkkeen vaikutuksen ansiosta seuraavat 2 tuntia, mutta kun vaikutus alkoi heiketä ja minulle sanottiin että seuraavan annoksen saan kun lääkärit ovat laittaneet kohdunpaineen mittarin. Lääkäreitä odoteltiin ja tunnin kuluttua kivut olivat niin kovat ettei kätilö voinut enää odottaa lisäannoksen kanssa. Ja niin taivas aukeni jälleen...... Ymmärsin kyllä että tauon tarkoituksena oli voimistaa supistuksia tehokkaammiksi, mutta tilanne ei edennyt ja kivut olivat valtavat. Tämä johtuu kuulemma siitä, että keho lopettaa epiduraalin jälkeen oman kivunsietoa parantavan hormonin erityksen ja kivut tuntuvat kovemmalta...



Sitten alettiin puhua mahdollisesta sectiosta..... Mutta kun lisäannoksen jälkeen olin avautunut jo 8 cm, minulle aukeni taas mahdollisuus alatiesynnytykseen ja olin todella iloinen... Eli seuraava epiduraali kesti 2 tunti ja paineentunne kasvoi. Kun vaikutus oli lakannut ja lääkärit tulivat sopivasti paikalle, kivut olivat niin kauheat etten jaksanut enää. Ja ponnistaa en saanut....



Apua nyt on pakko syöttää vauva kun heräsi, jatkan sen jälkeen jutun loppuun kun en osaa tallentaa tätä.



Mama -74

Ja onnittelut myös muille vauvansa jo saaneille!



Meidän kolme tyttöä saivat pikkuveljen perjantaina 22.2. klo 15.27. Rv oli tuolloin 39+6. Poika oli koko lapsijoukosta syntyessään pienin, mitat 3670g / 51cm. Synnytys jäi mieleen parhaana näistä neljästä. Kokonaisuudessaan synnytyskertomus löytyy blogistani http://kattimus.vuodatus.net



Kotiin tultiin sunnuntaina ja hyvin on mennyt.



Porenn, kolmen tytön ja pienen pojan äiti :)