Jotenkin hassua, että lapsen ateistinen kasvatus hyväksytään, mutta
uskonnollinen ei. Kuitenkin vanhemmilla on oikeus välittää lapselle oikeaksi kokemansa elämänkatsomukset ja arvot.
Kommentit (54)
kuitenkin ateismi on hyvä kasvualusta ääriuskonnollisuudelle, samoin kuin sairas ja ahdistava hengellisyys täydelliselle uskon hylkäämiselle aikuisena. Toivon itse että osaisin v'älittää lapsille hyvän pohjan arvioida maailman virtauksia, terveen hengellisen perustan jolla seistä aikuisenakin.
tyhmyys ei onneksi ole kovin suosittu piirre.
Kyllä Suomen laki sen hyväksyy, etkö tiennyt? Eri asia sitten ihmisten mielipiteet. Uskovaiset eivät halua lapsia kasvatettavan ateismiin, ateistit eivät halua lapsilleen uskonnollista kasvatusta. Väliäkö sillä? Itse omat lapsesi kasvatat.
Uskovainen uskoo taivaaseen ja helvettiin. Hän haluaa päästä kuolemansa jälkeen sinne taivaaseen ja elää elämänsä uskoen Jumalaan ja Jeesuksen sovitustyöhön.
Ateisti ei usko taivaaseen eikä helvettiin. Hän on sitä mieltä että kun ihminen kuolee niin se on sitten siinä. Kaikki loppuu.
No ateisti ja uskovainen molemmat kuolevat.
Jos oletetaan että uskovainen oli oikeassa niin hän pääsee taivaaseen ja ateisti joutuu helvettiin. (helvetti tarkoittaa loputonta tuskaa ja vaivaa, ikuisesti)
Ja jos taas kuvitellaan että ateisti olikin oikeassa niin molemmat vain häviävät olemasta.
Kummalla vaihtoehdolla on enemmän hävittävää? Jos ihminen kärsii ikuisuuden tai vain häviää olemasta oman uskonsa vastaisesti, niin kumpi on pahempi vaihtoehto?
Kumpi siinä sitten olikaan se 'tyhmä'? (joku aiemmin kun kommentoi että onneksi tyhmyys ei ole yleistä?)
Mutta kun en mitenkään pysty. Mikään ei viittaa YHTÄÄN siihen että jumalaa olisi olemassa, ikävä kyllä. Olisipa vain.
uskonnoista on se oikea. Ihan samalla tavalla uskovainen ottaa sen riskin, että valintansa on väärä ja se helvetti napsahtaa kumminkin.
Ja kun kuutonen sanoo, että tietysti hänen uskontonsa on se oikea, kun hän sen tuntee... Niin ateisti sanoo, että ihan samoilla perusteilla hän on ateisi.
'hyvä osuma' kuin ateistilla. Siis siinä tapauksessa että taivas ja helvetti on.
Esim. muslimin mukaan 'tarpeeksi hyvät kristityt' pääsevät heidän taivaaseensa.
Moni vähän tai ei lainkaan uskonnollinen perustelee esim. oman lapsen uskonnontunneille osallistumattomuutta sillä, että haluaa lapsen tehdä itse valinnan. Lapsihan ei voi tehdä valintaa tyhjiössä, varsinaisen valinnan voi tehdä vasta kun saa eväitä ja aineksia sen valinnan tekemiseen. Jos uskontoa ei käsitellä lainkaan, lapsella ei ole täydellistä valinnan vapautta aikuisenakaan.
Ei mitään! Olet kuollut, etkä tajua mitään kiduttamisesta tai "taivaasta"...
Sielu, siis tiedostava osa sinua, tietää kyllä missä on ja mitä tapahtuu.
Ruumis maatuu, mutta sielu jatkaa eloaan. Toiset taivaassa ja toiset helvetissä.
Niin se vain menee, harmi niille joilla ei ole asiat kunnossa Jumalan kanssa.
Ei Jumala ole mikään kiltti ja lempeä pappa joka antaa kaikille kaiken.
Jumala on ankara ja vaativa Isä, joka on armollinen uskoville ja täysin armoton uskottomille ihmisille.
moni sanoo, että päättäköön lapsi sit itse, mitä uskoo ja mihin uskoo. Niin ne tekee joka tapauksessa. Mutta tyhjiössä ei voi lasta kasvattaa eli omat ajatusmallit jokainen siirtää omalle lapselleen pohdittavaksi - itse asiassa on vastuutonta ajatella, että ei itse kasvattaisi lasta johonkin 'ismiin'. Sehän on heitteillejättö.
Itse kasvatan omat lapseni kristiiliseen perinteen mukaan, toivottavasti kuitenkin omilla aivoillaan ajatteliviksi ja kyseenalaistaviksi. Ja tämä siksi, että itse jaan kristillisen arvomaailman ja uskon Jumalan olemassaoloon. Lapseni tekevät sit omat johtopäätöksensä asioista - niin nyt kuin tulevaisuudessa.
Muut kasvattakoot oman ajatusmallinsa ja uskonsa mukaan - kuitenkin kaikkia kunnioittaen. Ja valitettavasti itse olen kohdannut kaikkein eniten ahdasmielistä suvaitsemattomuutta juuri ns. ateisteilta. Eli heille kelpaa kuka vaan, kunhan ei ole uskovainen, ainakaan kristitty ja vielä ev.lut kirkkoon kuuluva suomalainen.
Se, että opettaa lapsille arvoja ja moraalia ei edellytä minkäänsortin uskonnollista maailmankatsomusta.
kun ateisti muuten on hyvä ihminen, kasvattaa lapset hyvin, harrastaa hyväntekeväisyyttä, ei riko raamatun 10 sääntöä (ei raamatun takia, vaan siksi vaan kun on normaali hyvä ihminen), tällaisetkö sitten joutavat helvettiin? Jos näin niin en edes halua uskoa jumalaan.
'hyvä osuma' kuin ateistilla. Siis siinä tapauksessa että taivas ja helvetti on.
Esim. muslimin mukaan 'tarpeeksi hyvät kristityt' pääsevät heidän taivaaseensa.
kun ateisti muuten on hyvä ihminen, kasvattaa lapset hyvin, harrastaa hyväntekeväisyyttä, ei riko raamatun 10 sääntöä (ei raamatun takia, vaan siksi vaan kun on normaali hyvä ihminen), tällaisetkö sitten joutavat helvettiin? Jos näin niin en edes halua uskoa jumalaan.
Kummalla vaihtoehdolla on enemmän hävittävää? Jos ihminen kärsii ikuisuuden tai vain häviää olemasta oman uskonsa vastaisesti, niin kumpi on pahempi vaihtoehto?
Ja entä sitten elämä maan päällä? Eikö sillä ole mitään väliä, että miten arvokasta se on? Minä en haluiaisi viettää elämääni miettimällä, että mitä kuvitteellinen olento on minusta mieltä jos teen näin tai noin.
niin rukoilkaa voimallisesti, että tulisitte uskoon. Yrittäkää edes.
siis ei hyvät teot ketään pelasta. jos kuulut kirkkoon niin kirkkoon kuuluminen ei ole nooan arkki jolla tavalla pelastutaan. pelastus tulee siitä että uskoo Jeesukseen Kristukseen Pelastajanaan. Roomalaiskirjeestä löytyy.. "10:9 Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut;
10:10 sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan. "
kun ateisti muuten on hyvä ihminen, kasvattaa lapset hyvin, harrastaa hyväntekeväisyyttä, ei riko raamatun 10 sääntöä (ei raamatun takia, vaan siksi vaan kun on normaali hyvä ihminen), tällaisetkö sitten joutavat helvettiin? Jos näin niin en edes halua uskoa jumalaan.
mitä niitä käskyjä raamatussa nyt onkaan.. no joka tapauksessa mä en varasta en petä miestäni, en oo tappanu ketään enkä tappaisi, toisen vanhemman kunnoitus tällä hetkellä hieman hankalaa, mutta kyllä mun mielestä vanhempienkin täytyy olla kunnioituksen arvoisia.
olen suvaitsevainen, kohtelias ja ystävällinen ateisti.lapselle opetetaan käytöstavat, ja muiden ihmisten huomioon ottaminen, en ole pinnallinen tai materialistinen ihminen vaan elän aika vähällä. eli miksi jos olen väärässä ja jumla onkin olemassa, niin joudunko helvettiin vaikka olen hänen sääntöjensä mukaan elänyt jumalan olemassa oloon uskomatta..??
Sen asian kun voi jokainen ihminen tuntea itse, kun synnit painavat omalla tunnolla. Sen näkee ihan itse, että helvetti on auki. EI tarvitse luottaa pelkkään Raamatun sanaan, joka sekin kyllä olisi riittävän pitävä todiste.
Kun Raamattua tutkii oman sydämen kautta, niin joka asiaan löytyy ohje ja selitys.
Kumpi on sun mielestä oikea tapa toimia A, B vai C? Mä ajan autolla moottoritietä ja näen kyltin jossa lukee, TIE SORTUNUT, käänny tästä toiselle tielle. Mä huomaan viereisellä kaistalla auton, joka jatkaa kohti sortumaa, eikä ole huomannut varoituslappua. Ehdin varoittaa toisen auton kuljettajaa jos haluan.
Vaan että tie saattaa 2000 vuotta vanhojen kääröjen mukaan olla sortunut. Ja jatkakaa omalla vastuulla.
Ei mulla ainakaan ole sellaista kokemusta etteikö hyväksyttäisi kristillistä kasvatusta.