Ihmetyttää uusperheet - edellisen liiton lapsista ei kuvia seinillä, eivät mukana lomilla, ihan kuin heitä ei olisi olemassakaan

Aika pessimistä ajatella, että lapseen kasvanut rakkaus jotenkin haalistuisi omien lasten ilmestyttyä kuvioon - eikä mies muuten tuossa edes kertonut, onko niitä omia lapsia jo. Mutta ilmeisesti täällä todellakin kirjoittelee sitten aikuisia, joiden rakkaus on ehdollista = tarvitsee jonkin syyn, kuten nyt vaikkapa biologia.

Mielenkiintoista olisi näiden kohdalla kyllä kysyä, mikä heidän syynsä sitten on rakastaa aikuista, sitä puolisoa? Jos rakkaus lapseen tarvitsee jotain konkreettista, kuten "oma veri", niin kai sitä sitten tarvitsee rakkaus aikuiseenkin? Olisiko vaikkapa hyvät tulot tai jokin muu vastaava...?

Exän "uusi" vaimo ei edes hyväksy exän ja minun lapsiani hänen perheenjäsenikseen. Lapset jäivät erossa isälle ja tämä akkeli ei hyväksy lapsiamme.

Olivat käyneet valokuvaamossa (kuvassa akkeli, exä ja heidän yhteinen tyttärensä). Tyttäreni kysyi kuvien valmistuttua miksi hän ja veljensä eivät ole kuvissa. Akkelin vastaus: "koska et ette kuulu perheeseen".

Tätä on jatkunut vuosia ja ei näytä muuksi muuttuvan... joten henkinen väkivalta on kohdillaan siinä uusioperheessä.

Uusperhekuviot ovat joskus hankalia. Aina ei ole järkevää kiintyä puolison lapseen eikä päästää lasta kiintymään itseensä. Mä tein tämän virheen ja oli sekä mulle että lapdselle surullista, kun tiemme hänen isänsä kanssa erosivat. Tyttö oli tuolloin 8-vuotias ja olin ollut hänen äitipuolenaan viisi vuotta. Eron jälkeen en ole nähnyt tyttöä kertaakaan, siitä on nyt 3 vuotta. Vieläkin tulee ikävä ja joskus mietin, mitä lapselle mahtaa kuulua, mutta eron jälkeen en enää kuulunut tytön sukulaisiin. Olisi kiva, jos tyttö akuiseksi tultuaan ottaisi vielä yhteyttä, mutta voihan olla, että hänkin on jo siinä vaiheessa unohtanut minut.

Äläpä yleistä.

Ei kai moinen ole kovin yleistä.

Voi :(

Itse en ole tuollaiseen uusperheeseen törmännyt kertaakaan

Ap:n kysymykseen; kyseessä on lasten henkinen hylkääminen, keskittyminen uuteen elämään, ja vierottaminen vanhasta elämästä, lapsineen. Tällaiset ihmiset eivät ole empaattisia, todellisia vanhempia, sillä pystyvät vierottumaan ja hylkäämään aiemmat lapsensa. Ja sellaiset äidit, jotka pakottavat miehensä hylkäämään aiemmat lapsensa, eivät tiedä todellisesta äidinrakkaudesta mitään (tai toistepäin).

Melkoista yleistystä. En tunne ketään jolla noin olisi ja tunnen paljon uusperheitä.

No ehkä on yleistystä, valitettavasti omassa tuttavapiirissä sattuu olemaan monta tällaista tapausta. Ja ihan ovat korkeasti koulutettuja ja hyvinvoivia ihmisiä kaikilla mittareilla. Järkyttyneenä vierestä seurailen. Ehkä vaan huono tuuri tuottavissa. -ap

Tuttavissa, siis. Että on sattunut tällaisia perheitä lähipiiriin niin monta.

Kerran kun oltiin sovittu tapaaminen oikein pahoitellen kysyttiin, olisiko ihan hirveää, jos edellisen liiton lapset tulisivat myös meille kylään. Ikään kuin he olisivat pakollinen mukana raahattava kiviriippa. Menin ihan hämilleni, kun siihen asti olin kuvitellut tämän uusperheen pitävän yhtä ja mieltävän kaikki lapset omikseen. Todella, todella surullista.

Miksi minä en saa tehtyä näin pitkää otsikkoa? Ilmoittaa aina, että maksimimerkkimäärä on 80 merkkiä.

Hyi mikä isä ja puoliso! Meillä on miehen lapsen kuva jääkaapissa magneettina, se tuli tarhan kuvauksista, seinällä kehystettynä lapsen piirtämä hieno piirustus ja lapsen kädenjäljet ja jalanjäljet kanvaasilla.

Sehän olis ihan hullua jos miehen lapsi sivuutettais, tämä on hänenkin kotinsa puolet vuodesta. Ja yhtä paljon miehen lapsi, kun meidän vauvakin. Vauvasta ei ole kuvia missään, en ole oikein valokuvaihmisiä. Otan paljon kuvia, mutta en halua tapetoida niillä seiniä.

No juuri näin sen pitäisi ollakin. Oikein oli valokuvaajalle menty ja otettu onnellisia perhepotretteja, mutta ilman tätä toisen edellisen liiton lasta. Ikään kuin hän ei kuuluisi perheeseen ollenkaan. Mitä mahtaa lapsi tuumata, kun näkee valokuvilla tapetoidut seinät ja oman täydellisen poissaolonsa uudessa kodissa? Nämä kuvat tietenkin ovat vain jäävuoren huippu. Tämä isä on erittäin älykäs ja empaattisen oloinen mies, en tiedä onko yksinäisyyden pelossa antanut jyrätä oman identiteettinsä.

Muuten olen samaa mieltä, mutta en lähtisi syyttämään näitä vaimoja. Syynä voi yhtä hyvin olla miesten täydellinen välinpitämättömyys. Sellaistakin näkee. Ei se aina mene niin että vaimo on vastuussa kaikista perheen ihmissuhteista. Ja vaikka olisikin niin, että vaimo yrittäisi välejä viilentää, niin aivan yhtä syyllinen on mies, joka sen sallii.

[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 21:38"]

Ihmettelen tuttuja uusperheitä, joissa niin onnellisena toivotaan perheenlisäystä ja hoetaan, että "vielä olisi sylissä tilaa". Ja samaan aikaa siipan edellisen liiton lapsia ei näy mailla halmeilla. On teetetty kauniit kuvat valokuvaajalla, mutta vain uuden liiton lapsista. Ex-liittojen pienokaiset eivät pääse mukaan yhteisille perhelomille, eivätkä he muutenkaan ole mukana perhettä koskevissa puheissa. Aika kylmäkiskoista meininkiä, sanon minä. Varsinkin miehet tuntuvat olevan aika altavastaajia näissä uusperhe-kuvioissa. Jos uusi vaimo päättää, että ex-liiton lapsen kuva ei pääse piirongin päälle, niin mies myöntyy. En pysty kunnioittamaan tällaisia tekopyhiä, muka lapsirakkaita äitejä, joilta ei irtoa mitään lämpöä puolison lapsiin. Yök.

[/quote]

No jos ne on aikuisia niin ei tietenkään pääsee yhteisille lomille. Meillä ei ole kenenkään kuvia seinillä ja miksi olisi. Minä muistan perheeni ilman kuviakin

Siis peukku teidän meiningille - nro 12 - noin sen olla pitää! :) - ap

[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 22:06"]

Kerran kun oltiin sovittu tapaaminen oikein pahoitellen kysyttiin, olisiko ihan hirveää, jos edellisen liiton lapset tulisivat myös meille kylään. Ikään kuin he olisivat pakollinen mukana raahattava kiviriippa. Menin ihan hämilleni, kun siihen asti olin kuvitellut tämän uusperheen pitävän yhtä ja mieltävän kaikki lapset omikseen. Todella, todella surullista.

[/quote]

Niin ja ne lapset kyllä tietää tuon itse. Tosi surullista. 

[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 22:06"]

Kerran kun oltiin sovittu tapaaminen oikein pahoitellen kysyttiin, olisiko ihan hirveää, jos edellisen liiton lapset tulisivat myös meille kylään. Ikään kuin he olisivat pakollinen mukana raahattava kiviriippa. Menin ihan hämilleni, kun siihen asti olin kuvitellut tämän uusperheen pitävän yhtä ja mieltävän kaikki lapset omikseen. Todella, todella surullista.

[/quote]

No eihän ne kaikki ole omia. Jos miehellä on lapsia edellisestä liitosta niin ei ne tämän uuden vaimon lapsia ole. Hänellä ei ole mitään velvollisuuksia niihin lapsiin eikä pidäkkään olla.