Mitä ihmettä teen? Soskussa ei vastata puhelimeen, olen odottanut päätöstä kaksi viikkoa

ei kuulemma ole heilläkään rahaa...

Mä en vaan ollut raskaana. Mutta nuorena ja tyhmänä menin irtisanoutumaan vakituisesta työstä koska en enää jaksanut sovitella yksinhuoltajana jatkuvaa ilta- ja viikonlopputyötä.



Mun olisi pitänyt hakea sairaslomaa, sairaslomaa ja sairaslomaa. Mutta mä olin liian kiltti köyhää työnantajaani kohtaan, siispä kärsin. Toimeentulotukianomus evättiin, kela ei tarkistanut asumistukea ja vuokraan ei kertakaikkiaan ollut rahaa, saati sitten ruokaan. Kaikki meni niin persiilleen että henki meinasi mennä. Sain siis kolmen kuukauden karenssin, niin taitaa olla myös oma kohtalosi.



Lainasin mitä vain saatoin ja uskalsin, käytin lasta paljon kyläilemässä koskapa koko pikkuruinen kunta tiesi tilanteeni ja tuttavat antoivat kyllä lapselle ruokaa. Toimeentulotuki oli ruhtinaallinen raha kun se lopulta tuli, asumistuki korjattiin takutuvasti puolen vuoden päästä ja niillä rahoilla makselin sitten velkoja kavereille. Puolentoistavuoden päästä alkoi talous olla jonkunlaisessa tasapainossa vaikka mitään ei edelleenkään voinut laittaa sukanvaretten.



Halaus ap. Teit tosi typerästi irtisamnoutuessasi työstäsi ja nyt sitten kärsit. Et voi sille enää mitään! Mutta muitakin saman virheen tehneitä on - ja yhä elossa :)

jakavat ruoka-avustusta ihan reilulla kädellä. Toimivat ilmeisesti jonkun hengellisen periaatteen mukaan, mutta avun saamisessa ei ole mitään sellaisia kriteereitä. Niistä oli jossain lehdessäkin taannoin lueteltu eri paikkakunnilta oisko ollu Pirkassa.

Olen läpikäynyt myös vaikeita aikoja. En ihan vastaavaa mutta nälässäkin olen ollut ja voin ihan hyvin kuvitella tilanteesi! Jos asut helsingissä niin voin yrittää sinua auttaa? Esim tuoda jotakin ruokaa ja auttaa hieman lasten hoidossa. Itselläni on kaksi lasta joista olisi kenties myös seuraa.

mä olisin kanssa halukas auttamaan... Käymään kaupassa, auttamaan lasten kanssa jne. Pitäisi vaan tosiaan tietää, missä ap asuu... Valitettavasti mä asun niin pienellä paikkakunnalla, ettei taida osua kuitenkaan :(

Harmi sinänsä, kun tosiaan tahtoisi auttaa...

(vai oliko sittenkin provo....???)

sossussa vastasi keskus, jätti soittopyynnön etuuskäsittelijälle, eli ehkä huomenna saan tietää missä vaiheessa hakemukseni on.



Lasten isä sanoo maksavansa oman osuutensa vasta kun sitä tullaan jostain perimään.. ja etteivät raha-ongelmani ole hänen ongelmiaan.



Aletaan lasten kanssa lukea iltasatua. ap

ja siellä seurakunnalla ei ainakaan meillä kysellä kuuluuko kirkkoon vai ei

KOSKA LASTA EI PIDÄ VIEDÄ LIIAN PIENENÄ HOITOON!! MENE SIINÄ SITTEN TÖIHIN!

eivät mittään lusmuile ja elä valtion varoilla..

Päivähoidon järjestäminen on paljon kalliimpaa yhteiskunnalle..



Hmm. Omituinen mielipide tuolla aiemmin jollain?

Ei ole tainnut ihan loppuun asti ajatella asiaa??

Olen varmaan vähän tyhmä, mutta en ymmärrä? Olet kirjoittanut jo niin paljon tänne, että varmaan jaksat senkin vielä selittää. Lainatkaa muuten kirjastosta Laura Ingallsin Pitkä talvi preerialla, jossa hän kertoo heidän perheen nälänhädästä. Siiten voitte lasten kanssa leikkiä kirjaa.