Raju synnytyksenjälkeinen masennus, milloin voi aloittaa lääkkeet

Brandenburgin osavaltiossa on tapettu kahden viikon sisällä kolme pienokaista.



22-vuotias äiti on hukuttanut kylpyammeeseen vastasyntyneen tyttövauvansa itäisen Saksan Lüggenissä. Surmatyö paljastui, kun sukulainen löysi kuolleen lapsen lauantaina äidin sängystä.



Nuori äiti on kertonut kuulusteluissa, että hän synnytti tytön salaa asunnossaan ja tappoi lapsen pian synnytyksen jälkeen.



Vauva kuolinsyy oli ruumiinavauksen mukaan hukkuminen. Teko oli tapahtunut jo viime keskiviikkona.



Äidin motiivista viranomaisilla ei ole tietoa.







Poika näännytettiin nälkään



Brandenburgin osavaltiota on järkyttänyt viime päivinä kaksi muutakin lapsisurmaa. Perjantaina Frankfurt an der Oderissa paljastui, että vanhemmat olivat näännyttäneet nälkään puolivuotiaan Florian-poikansa.







Helmikuun 5. päivänä puolestaan löytyi vastasyntyneen vauvan ruumis muovipussista Nauenissa. 21-vuotias äiti on tunnustanut asianajajalleen tappaneensa vauvan.

Nehän voi olla ihan minimaaliset! Mistä sinä tai minä sitä tiedetään? Joka tapauksessa on todennäköistä, että lääkeannos äidinmaidossa on paljon pienempi kuin äidin saama lääkeannos; muutenhan imetys heikentäisi lääkkeen tehoa olennaisesti, jos lääke menisi pois elimistöstä maitoon olennaisessa määrin.



En mitenkään voi uskoa, että rintarauhasessa olisi jotain erityisreseptoreita, jotka tietäisi ajaa kaikki lääkkeet maitoon. Joten äläpä sinäkään pelottele turhia.



t. 28

:O

:O

Olen puhunut ainoastaan fluoksetiinista, jos et sattunut huomaamaan. Ei kannattaisi tehdä johtopäätöksiä ainoastaan omiin ennakkoluuloihin perustuen, piittaamatta realiteeteista.

t. 28

Jos kerran esim. fluoksetiinia voi käyttää normaaliannoksella raskauden aikana, miksi sitten ei voisi käyttää imettäessä, kun kuitenkin maidossa on moninkertaisesti vähemmän lääkettä kuin verenkierrossa?

Ei sekään kuitenkaan ole hyvä, että äiti järkeilee minkä tahansa lääkkeen olevan ok imetyksen aikana. Fluoksetiinista todetaan pharmaca fennicassa, että sen on todettu erittyvän äidinmaitoon, pitoisuutta ei kerrota. Tossa alla vielä yksi pubmed-abstrakti aiheesta, joka mielestäni demonstroi asian monitahoisuutta - ei mulle ainakaan tullut stereoisomeerit tässä yhteydessä mieleen..







Stereoselective disposition of fluoxetine and norfluoxetine during pregnancy and breast-feeding.

Kim J, Riggs KW, Misri S, Kent N, Oberlander TF, Grunau RE, Fitzgerald C, Rurak DW.



Department of Psychiatry, University of British Columbia.



AIMS: To compare the disposition of fluoxetine and norfluoxetine enantiomers in the mother, foetus and infant. METHODS: Blood from pregnant women taking fluoxetine (n = 9), during pregnancy was sampled in the third trimester and at delivery (maternal and cord venous blood), and from the infants 48 h after delivery. The subset of these women who were breastfeeding, plus additional subjects recruited in the postpartum period, were studied further, and maternal and infant blood, and breast milk was sampled between 6 days and 11 months (n = 23). Drug and metabolite concentrations were measured using gas chromatography/mass spectrometry or liquid chromatography, tandem mass spectrometry. RESULTS: There was a high correlation between maternal and foetal (cord blood) fluoxetine and norfluoxetine enantiomers (r(2)-0.9), the mean foetal/maternal ratios (95% confidence intervals) being 0.91 (0.61, 1.02) and 1.04 (0.93, 1.05), for fluoxetine and norfluoxetine, respectively. In 2 day old infants exposed to the drug in utero, the fluoxetine and norfluoxetine plasma concentrations were the same as in cord blood at delivery. Over the next 2 months, the plasma concentrations in the infants fell progressively. Stereoselective disposition of both the drug and metabolite in the mother, foetus, infant and breast milk was observed. The S : R ratios in the foetus and newborn ( approximately 3) were significantly higher than in the serum ( approximately 2) or breast milk ( approximately 1.9) of the mothers, resulting in greater exposure of the foetus and infants to the biologically active enantiomers, particularly S-norfluoxetine. CONCLUSIONS: Foetal and infant exposure to fluoxetine and norfluoxetine is enhanced by their stereoselective disposition in the mother, foetus, breast milk and infant. Increased exposure may also result from decreased metabolism of the drug in the foetus and neonate.

Kolmannen lapseni jälkeen, muistaakseni 1kk neuvolassa th sanoi, että poden ehkä piilevää synnytyksen jälkeistä masennusta.

Kuulemma olin liian hyväntuulinen ja nauravainen siellä silloin, se on piilevän masennuksen merkki.

Haloo!

Miten masennus voi olla piilevä iloisella, rauhallisella ja nauravaisella äidillä??

ja älä nyt ihmeessä hermostu. Mä tulkitsin sun ekan viestin pohdintana lääkkeiden maitoon erittymisestä yleensä ottaen, koska ap ei puhunut fluoksetiinista vaan sitalopraamista. Ja niinpä halusin kommentoida, että juuri yleisellä tasolla ei pitäisi näitä asioita miettiä. Joo-o, fluoksetiini on ok raskauden aikana kuten sitalopraamikin, en ole väittänytkään missään vaiheessa että ei olisi.



36

Älä syyllistä vaan katso peiliin!

t. 28



ps. turha meidän on tästä riidellä, kun näköjään ollaan suunnilleen samaa mieltä asiasta.

käynnillä (Olisi varmaan valittanut pitempäänkin, mutta vaihdoin terkkaria.)

Vierailija:

Kolmannen lapseni jälkeen, muistaakseni 1kk neuvolassa th sanoi, että poden ehkä piilevää synnytyksen jälkeistä masennusta.

Kuulemma olin liian hyväntuulinen ja nauravainen siellä silloin, se on piilevän masennuksen merkki.

?

Ja koska sä viestin 28 otsikossa sanoit, että " otetaan esimerkiksi fluoksetiini" , ei mun mielestä ole kovin väärin siitä päätellä että haluat pohdiskella lääkkeiden erittymistä äidinmaitoon fluoksetiini esimerkkinä, etkä nimenomaan fluoksetiinin imeytymistä.



36

Mielenkiinnolla seurasin keskusteluanne lääkkeiden siirtymistä. :)



t. matikisti

" In 2 day old infants exposed to the drug in utero, the fluoxetine and norfluoxetine plasma concentrations were the same as in cord blood at delivery."



Kahden päivän ikäisillä vastasyntyneillä fluoksetiinin ja norfluoksetiinin pitoisuudet plasmassa olivat samat kuin ne olivat olleet napanuoran veressä.

No tottakai olivat, noiden puoliintumisaikahan on pari viikkoa.



" Over the next 2 months, the plasma concentrations in the infants fell progressively. Stereoselective disposition of both the drug and metabolite in the mother, foetus, infant and breast milk was observed"



Seuraavan 2 kk kuluessa vauvojen plasmakonsentraatiot [lääkeaineen suhteen] vähenivät asteittain. Lääkkeen ja sen metaboliitin stereoselektiivista suhdetta seurattiin äidin, sikiön ja vastasyntyneen plasmassa sekä äidinmaidossa.



" The S : R ratios in the foetus and newborn ( approximately 3) were significantly higher than in the serum ( approximately 2) or breast milk ( approximately 1.9) of the mothers, resulting in greater exposure of the foetus and infants to the biologically active enantiomers, particularly S-norfluoxetine."



S:R-suhde sikiöllä ja vastasyntyneellä [2 pvän ikäisellä] oli selvästi suurempi (noin 3) kuin äidin seerumissa (noin 2) tai äidinmaidossa (noin 1,9). Tämä tarkoittaa, että tutkitut sikiöt ja vastasyntyneet olivat altistuneet äitiä suuremmille biologisesti aktiivisille enantiomeereille, etenkin S-norfluoksetiinille."



Eli tutkimuksen mukaan lääkkeen pitoisuudet alkoivat vähetä ja enantiomeerien suhde " normaalistua" vauvalla heti, kun tämä pääsi kohdusta imetettäväksi. Tekstissä viitataan siihen, että istukka päästää läpi mieluummin S-enantiomeeria kuin R-enantiomeeria.



" CONCLUSIONS: --- Increased exposure may also result from decreased metabolism of the drug in the foetus and neonate."



Johtopäätöksenä tutkijat arvelevat suurentuneen S:R -suhteen saattavan johtua myös lääkkeen erilaisesta metaboliasta sikiössä ja vastasyntyneessä.



On kummallista, miksi vauvoista pitoisuudet mitattiin plasmasta mutta äidistä ne mitattiin seerumista.



t. 28

varhaisen äiti-lapsisuhteen, oman terveytensä ja lapsensa terveyden.

Imettävät äidit syyllistyvät helposti. Mikään esittämäsi ei todistanut, että esim. fluoksetiini imetyksen aikana käytettynä olisi vaarallista lapselle.



Jos vaikka olisinkin lääkäri, en haluaisi esiintyä anonyymilla vauva-palstalla missään asiantuntijan ominaisuudessa.



t. 28

että asia on monimutkainen.



Minähän en edes esiintynyt tässä ketjussa asiantuntijana, vai lasketaanko sellaiseksi se että asian ollessa jo aika lailla käsitelty vastaan kysymykseen koulutuksestani? Eikä mielestäni asiantuntijana esiintymisessä täällä ole mitään pahaa, jos ei tee sitä valheellisesti.



36

" The mean foetal/maternal ratios (95% confidence intervals) being 0.91 (0.61, 1.02) and 1.04 (0.93, 1.05), for fluoxetine and norfluoxetine, respectively."

" the plasma concentrations in the infants"

" the serum ( approximately 2) or breast milk ( approximately 1.9) of the mothers"



Eli sikiön plasmassa fluoksetiinin pitoisuus oli keskimäärin 91 % äidin seerumin pitoisuudesta. Norfluoksetiinin pitoisuus vauvan plasmassa oli hieman suurempi kuin äidin seerumissa, 104 %.



Fluoksetiinin valmisteyhteenvedossa sanotaan: " Jakautuminen: Fluoksetiini sitoutuu vahvasti plasman proteiineihin (noin 95 %) ja se jakautuu laajasti (jakautumistilavuus 20-40 l/kg)."



Jakautumistilavuus tarkoittaa tilavuutta, joka tarvitaan lääkkeen kokonaismäärää varten, jos sen konsentraatio olisi koko elimistössä sama kuin plasmassa.



Ilmeisesti äideiltä on mitattu pitoisuudet seerumissa, koska vain seerumin aineet voivat imeytyä istukan läpi sikiöön. Pitoisuudet seerumissa ovat kuitenkin merkittävästi pienempiä kuin plasmassa, koska fluoksetiini sitoutruu tiukasti proteiineihin. Seerumi on kutakuinkin plasmaa, josta on otettu proteiinit pois.



Jakautumistilavuus 30 l/kg tarkoittaa, että 60-kiloisella ihmisellä vain 3,3 % lääkeaineesta on plasmassa. Esim. 10mg/vrk annoksella siis plasmassa olisi vain 10mg x 0,033 = 0,33 mg. Jos plasmaa on noin 5l, plasman lääkeainepitoisuus olisi 0,33mg/5l= 0,067 mg/l. Valmisteyhteenvedossa sanotaan, että lääkeaine sitoutuu plasman proteiineihin 95 %:sti, joten seerumiin jää vapaaksi vain noin 5 % lääkeaineesta.

Näin siis vapaan lääkeaineen pitoisuus äidin seerumissa olisi 0,067 mg/l x 0,05 = 0,0033 mg/l.

En nyt muista enkä löytänyt googlettamalla, paljonko vastasyntyneessä on verta. Mutta aikuisessa on verta noin 5-8 % kehonpainosta. Vastasyntyneellä on suurempi nestepitoisuus kuin aikuisella. Jos oletetaan vauvan verimääräksi vaikkapa 15 % kehon painosta, 3,5-kiloisessa sikiössä olisi verta noin 500 ml eli 0,5 l.



Jos siis kaikki lääkeaine (fluoksetiini ja norfluoksetiini) äidin verestä siirtyisi sikiöön, sikiö saisi 0,0033 mg/l x 0,5l = 0,0016 mg lääkeainetta vuorokaudessa.

Aika vähän!



Tutkimuksessa sanotaan vielä, että:

" Over the next 2 months, the plasma concentrations in the infants fell progressively."



Eli vastasyntyneen äidinmaidosta saama lääkeainemäärä on joka tapauksessa vähemmän kuin 0,0016 mg/vrk, koska kerran vastasyntyneisyysaikana vauvan veren lääkeainepitoisuudet pienenevät koko ajan.



Tutkimustulos on uutisoitu abstraktissa siten, että se näyttää merkittävältä, mutta maalaisjärjellä ajatellen alle kaksi tuhannesosaa milligrammasta päiväannos ei voi olla merkittävä.



Kertokaa toki, jos laskin jossain väärin.



t. 28