**SYYSKUUN SALAISUUDET vko 8**

En ole päässyt kirjoittelemaan enkä lukemaankaan muitten juttuja, koska oma tietokone sanoi työehtosopimuksen irti. Nyt tässä vanhempieni luona vähän aattelin laitttaa kuulumisia. Tosiaan ensin kaiken mehun vei pahoinvointi, oksentelu ja väsymys ja nyt kun elämä alkaisi taas vaikuttamaan normaalilta, tietokone päätti pimahtaa. Joten moneen viikkoon en ole koneella käynyt, enkä varmaan ihan heti pääse aktiivisesti mukaan. Ehkä sitten joskus. Esimmäisessä neuvolassa olin 10+2. Tuolloin ei sydänäänet vielä kuuluneet. Kävin sitten sydänäänikontrollissa 11+3 ja silloin kuuluikin heti. Esikoisesta kuului 11+4. Pahoinvointi on vieläkin vähän herkässä mutta oksennellut en ole enää pariin viikkoon. Ja jatkuva nälkä, tuntuu että kahden tunnin välein on syötävä. Välillä hirvittää millaisiin lukemiin paino nousee, kun koko ajan pitää syödä. Mutta niin se taisi olla esikoisellakin, eikä se paino noussut tuolloin kun 8 kiloa.



Hyvää vointia kaikille ja palailen sitten joskus....



Elohelmi rv 13 tasan

Valtavasti viestejä täällä, mutta se on vaan mahtavaa tietysti! Olen uusi kirjoittaja. Muutaman kerran olen käynyt täällä lueskelemassa mutta en vielä uskaltanut itse kirjoittaa:) Nyt on kuitenkin neuvolassa käyty ja ultraa odotellaan. Täällä tampereella on aika huono tuo np-ultratilanne keskusäitiysneuvolassa että yksityiseltä sain minäkin varata.



JA SYMPATIAA KAIKKILLE ÖLLÖTYKSESTÄ! Esikoista odottaessa ei tuntunut juuri miltään , mutta nyt aivan tolkuton öllötys kokoajan. Huono olo pahenee iltaa kohti ja koska olen iltatyössä niin olen aika lailla pois pelistä jo kuudenmaissa. Parhaimmillaan oksennan sitten kotiin kävellessä. Mua on niin ahistanut tämä olo että en ole kyllä nauttinut yhtään tästä raskaudesta. Vauvojen kuvatkin oksettaa. Älkää käsittäkö väärin. Tämä oli todellakin toivottu raskaus. Esikoinen täyttää pian kolme ja syksyllä tuli keskenmeno. Nyt sitten vaan toivotaan olon kohenemista ja voimia siihen ihanan vaiheen odotukseen.



Maha on turvonnut ja käytän ihan tavallisia housuja nappi tai koko vetskari auki:) Aamulla menee ihan päälle mutta illalla sitten alkaa painaa:)



Tsemppiä kaikille ja voimia öllötykseen. Ainakin tietää että siellä jotain on meneillään...



t. maatuska 31vuotias ja viikkoja 10+4 ihan neuvolan kiekon mukaan, eka ultra on vasta 12+6.

Oi kun te asutte isosti ja komiasti! Me kolme elellään sitten vuokralla rivari kaksiossa. 64neliötä eli 2 pientä makkaria ja tupakeittiö ja sauna. Mutta ihania naapureita ja leikkipuistoja on lähellä ja tärkeimpänä mulla lyhyt työmatka joka taittuu jalan, samoten pojan päiväkoti on tässä mun työpaikan lähellä. Koitetaan etsiä vähä isompaa omaa asuntoa, mutta ei tunnu tältä alueelta löytyvän vaikka ei tämä mitään hienoa aluetta ole. Haluttais muuttaa johonkin vähän syrjempään kun voisi saada jonku talon vallan muualta, mutta sitten taas ois pitkät työmatkat ja toisen auton hankinta jne.... Rönsyileekö tää muka;) Haluan pitää tän elämän mahdollisimman " pienenä" että voisin sitten jäädä hoitamaan tätä tulevaakin kotiin. Miehen tuloilla pelkästään ei kyllä mahdottomia maksella...



jatkan vielä kalluppiin että 12vuosi meneillään ja naimisissa pian kolme (esikoisen kasteen yhteydessä). Jos ei tuota miesten yleistä järjettömyyttä lasketa niin meillä menee kyllä hyvin. Haaveilen että pääsiäisen aikaan päästäisiin johonkin kaupunkilomalle ihan kaksin. On sitten rankka syksy edessä vauvan kanssa...



Arkamammalle terveisiä että ei missään nimessä saa sensuroida puheitaan täällä! Eihän siitä sitten tule mitään! Pitää saada puhua just miltä tuntuu. Olen ihaillut sun tapaa kirjoittaa tosi elävästi ja ihanasti kaikesta.



Nyt pitää jatkaa työhommia! heipat!

Vaistailenpa minäkin eka galluppiin:Elikkäs miehen kanssa ollaan oltu yhdessä pian 3 vuotta(maaliskuussa).Olemme kyllä tienneet toisemme kauemmin koska meidän sukulaiset on naimisissa keskenään.Avoliitossa ollaan vielä mutta eiköhän sitä joskus sitten naimisiin mennä.Annoimme esikoiselle mahdollisuuden tulla lokakuussa 2005 ja kuinka ollakkaan heti tärppäsi ja ihana tyttäremme syntyi heinäkuussa 2006.Muutimme tähän nykyiseen asuntoon vuodenvaihteessa ja asunto on 79 neiliöinen rivitalokolmio ja omistusasunto.Mekin olisimme halunneet isompaa mutta täälläpäin nuo asunnon hinnat on toisaan ihan mahdottomat.Asumme lähiössä ja kaupungin keskustaan on noin 3 kilometriä.Tosin tästä löytyy kaikki palvelut kävelyetäisyydeltä ja melkein kaikki sukulaiseni ja kaverit asuvat ihan kivenhaiton päässä.



Ja tosiaan sympatiat teille kaikille jotka kärsitte pahinvoinnista.Itse en ole joutunut sen uhriksi vielä ollenkaan.

Innolla odotan ultraa joka on 8 päivän päästä.En malta odottaa että laskettu aika vahvistuu.Torstaina olisi lääkärineuvola.

Maha on aika turvonnut ja mulle mahtuu enää kahdet normi housut eli mamma vaatteitta saa kohta laittaa päälle.Tosin on tossa mahassa kyllä vähän tota ylimääräistäkin:)On tullut syötyä herkkuja ja roskaruokaa ihan liikaa.En uskalla mennä neuvolassa vaa´alle olen lihonut jo varmaan vaikka kuinka paljon....täytyisi nyt ryhdistätyä.Ostin kyllä tuollaisen stepperin millä olen nyt yrittänyt päivittäin polkea kyllä siinä ainakin hiki tulee että luulisi jotain hyötyä olevan...

No mä lopettelen nyt ruvetaan miehen kanssa katsomaan elokuvaa...ihanaa kun miehellä alkoi kahden viikon talviloma:)



Terv:Sweety rv 13+0 tai rv11+4 varmistuu toivottavasti pian

Arkamamma: Mua helpottaa, kun joku muukin on yhtä epävarma ja peloissaan tän raskauden suhteen kuin minäkin! Välillä tuntuu, että en osaa lainkaan vielä olla innoissaan, kun pelko siitä, että joutuu pettymään, on niin suuri! Ehkä se vielä helpottaa meillä kaikilla samoin tuntevilla!



Oma olo on parantunut, eli koko päiväinen kuvotus ja oksennus kurkussa- olo oli pari päivää lähes kateissa ja toki minä tyyliin sopivasti heti ajattelin pahinta.. Tänään on sitten taas vähän olo ollutkin, ja siitä olen tyytyväinen!



Maha on tosi turvoksissa ja pömpöttää selvästi, vaikka kohtu on taaksepäin kallistunut ja kaikkea! Rv 9+0 tänään, eli viikkojakaan ei ole vielä paljon! Toki olen syönyt jatkuvasti, kun tuntuu, että muuten pyörryttää ja on etova olo koko ajan. Mä oon kohta varmaan valas...





Ja galluppia: Minä ja mieheni olemme tehneet kaiken alussa ihan väärinpäin, eli nopeasti ja silleen: Tutustuimme loppuvuodesta -96, yhteen muutettiin keväällä -97, eka lapsi syntyi helmikuussa -98, toka lapsi jouluna -00, kihloihin keväällä -01, naimisiin huhtikuussa -03 ja nyt odotellaan kolmatta lasta rv 9. Asutaan Vantaalla kerrostalokolmiossa (vajaa 70 neliötä) ja lattioilla vilistää myös kaksi kania. Ahdasta on tavallaan, mutta toisaalta, kaikki me oltais kuitenkin samassa huoneessa vaikka huoneita olis enemmänkin...Ja eipä tuu haalittua tavaraa (se on mies kyllä haluaisi...) kun ei kertakaikkiaan mahdu mihinkään, ja mä en kestä sitä, ettei mahdu kävelemään...



t. Sanelma

iltoja/yötä kaikille mammoille..

täällä jänskätetään huomista ekaa neuvolaa, mietityttää jokohan sieltä kuuluis pientä sydämmen tykytystä. kovasti kaipaisin jotain elonmerkkejä ettei tarttis koko aika huolehtia et onhan kaikki hyvin.

etova olo on jo väistyny aika hyvin eikä oikee muitaka oireita. väsymys meinaa kyllä painaa ja joku omituinen vihlominen tullu toho oikeen kannikan päälle, meinaa välillä viedä jalan alta.



galluppiin: ollaan miehen kans tunnettu marraskuusta 2005, kihloihin mentiin marraskuussa 2007, yhessä on asuttu melkein alusta asti kun mies oli asunnoton kun tavattiin. lapsesta puhuttiin useasti, mut mun menkka häiriöiden takia luovuttiin ajatuksesta ja just ku sain ajan erikoislääkärille kun tutkittiin tätä mun häiriöö niin jotenkin ihmeen kaupalla sinne olikin ilmestynyt asukki :)

mulla on ennestään kaksi lasta, huhtikuussa täyttävät jo 6 ja 8 ja itse täytän tiistaina 26 ja mieheni täytti perjantaina 24.

asutaan kerrostalo kolmiossa, mut nyt keväällä vapautuu samassa pihassa 4h niin vaihdetaan siihen.



nyt jos koittais mennä kokeilemaan jos uni tulis, ei millään haluais hyväksyä et loma loppu ja takas kouluun viel muutamaks kuukaudeks. onneks on aamua keventämässä neuvola ja pitäis sit jo saada aika ekaan ultraanki :)



-nicona ja masuasukki rv10+5-

Perjantainen viestini siitä, että nautitaan näistä raskauksista ei tarkoittanut etteikö ikävistä asioista saisi puhua. Joten anteeksi jos kommenttini aiheutti pahaa mieltä, ei todellakaan ollut tarkoitus.

Olemme tunteneet mieheni kanssa vuodesta 01, yhdessä vuodesta 06. Naimisissa, uusioperheessä kuusi lasta. Asumme keskustassa kahdessa kerroksessa, kaikille perheenjäsenille löytyy oma nurkkansa.

laitan uuden viikon alulle, jatketaan keskusteluja siellä, jos sopii?



T. Arkis

olet siis ilmeisestikin menossa siihen seulaan, jos oikein tajusin?



Me mennään ensi tiistaina, ihan vaan sen takia, että jos jotain on, niin sen saisi etukäteen tietää ja osaisi valmistautua (vaikka ainahan riski on, että syntyy vammainen lapsi).



Olen saanut kuulla negatiivisia kommentteja siitä, että seulaan ollaan menossa ja automaattisesti ihmiset tuntuvat olettavan, että silloin menee aborttiin, jos jotain vauvasta löytyykin.

Mutta ei ole niin, ei tosiaan!

Mulla oli eilen neuvola ja varasin lääkärin vkolle 11. Np ultraan en mene, joten täälläpäin oli itsestäänselvyys että voin mennä sit tavan ultrassa kuitenkin käymään.



Jotenkin olen ajatellut et sitten ton ultran jälkeen voin kertoa asiasta yleisesti. Omille lapsille haluaisin jo nyt kertoa, sillä he ihmettelevät kovasti miksi äiti oksentaa ja makaa jatkuvasti. Mutta en kyllä uskalla vielä, en halua selittää heille jos jotain tapahtuu. Ovat niin pieniä vielä...3v,4v ja 6v. Ihmetelkööt vain.



Mullakin paino lähtenyt kovasti laskuun oksentelun takia. Ja mieheltäkään ei heru sympatiaa. Ärsyttää, ku eilenki vaan totes et miksi sä sit syöt jos ne tulee ulos. Söin illalla pienen leipäpalan ku en ollu yhdeksään tuntiin syönyt mitään ja uloshan se tuli. Ei niinku muka voi ymmärtää et mä tarvitsen energiaa että selviän lasten kanssa päivän. Pakko yrittää edes syödä välillä...muuten totuus on se että makaan kohta tipassa sairaalassa.



Aurinkoa!

3_x_äippä 8+5

Meillä oli tänään np-ultra ja vauvelilla kaikki hyvin. Kova oli kaverilla vauhti ja hauskasti heilautti kättään, ihan kuin olisi morjenstanut meitä masuun kurkkijoita. Koko vastasi viikkoja ja nyt ihan virallisestikin la samainen kun Arkamammalla eli 5.9.



On se vaan ihan yhtä jännää näin tokan lapsen kanssa päästä näkemään pikkuinen ja kuulemaan kätilön kommentteja kasvusta ja kehityksestä.



Hassusti sattui tää ultran ajankohta - oltiin nimittäin lähes päivälleen vuosi sitten Kättärillä tutustumassa, kun ekan laskettu aika häämötti. Jos ois joku sillon kertonu, että vuoden pääsätkin ollaan siellä vauva-asioissa, niin oisin varmaan nauranut ääneen. Niin se elämä vie =)



Toivotaan lisää aurinkopäiviä kaikille!

Kivaa kun saatiin tuota esittelylistaa koottua. Meikä laittoi jo laskettuja aikoja listaksi, kunhan lista täydentyy, voin julkaista sen. Tällä hetkellä sama LA on tosiaankin meikäläisellä ja Adalmiinalla (5.9. jee!), Ceciliahilla ja Kuulokoiralla (6.9.), Marili80 ja Tuuteliluu (16.9.) ja Muumimamma ja SaMa79 (25.9.).



Kunhan esittelyjä tulee lisää, tulee varmaan lisää samalle päivälle sattuvia muitakin. Ja tosielämässähän sitten katotaan erikseen mille päivälle mitäkin sattuu..



Voiko oikeesti olla näin optimistinen olo että miettii jo laskettua aikaa..? Kohta varmaan iskee päälle taas pessimismi..



Vointeja kaikille joilla paha olo ja väsy, harmi kun miehet ei voi ikinä ymmärtää mitä tää on! Mie oon yrittänyt sanoa, että säästettäis nyt rahaa mahdollista hoitovapaata varten, mutta mies haluaisi mieluummin ostaa uudet sohvat.. Eikö vanhoilla kannattaisi mennä tää vauva-aika (jos sellainen suodaan)? Miehet!



Ollaanhan taas yhteyksissä,



T. Arkamamma rv 11+4

Kävin eilen siellä np-ultrassa ja kaikki hyvin!! :) Ultrauksessa meni reilu 1/2h kun ei millään meinattu saada vaavia sillee et sai sen turvotuksen mitattua, mutta sitkeesti odoteltiin ja sit onnistu ja se oli muuten 0,5mm. Ja kun tämä pienokainen sitten lekotteli selällään ja huilasi pitkän tovin, niin lääkäri tuumasi että sukupuoli on imeisen selvä ja se kyllä oli totta, meille on tulossa pieni poika <3 Oli kyllä tarkoitus eeten kysy, mutta lääkäri sanoi vähä hassusti ja kyllä sen itekin tajusi, ei voinut erehtyä :)



Osallistuin sellaiseen prada-tutkimukseen, kun minulla on ollut kahdessa raskaudessa raskausmyrkytys vaara jonka takia on ne käynnistetty. Siinä tutkitaan mistä se johtuu, onko vauva pienikokoisempi ja istukantoiminnat seurataan tarkkaan sekä minun verenkierto mitattiin lantiossa. toisille annetaan lääkkeitä, mutta minulle ei kun ei ollut muutoksia siinä verenkierrossa.. moni mutkainen juttu selittää, mutta mielenkiinotinen kun on ollut pari ko.tapausta itsellä..



Mutta nyt on lähdettävä töihin, MOIKKA ja HYVIÄ VOINTEJA!!



kmk-83 ja nökö 12+1

Meinasin mennä joo siihen seerumiseulaan/verikokeeseen.

Täällähän tehdään kuitenkin vkolla 20 uusi ultra kunnan toimesta, jossa sitten katsotaan tarkemmin kehitystä ja kasvua.



Eilen vähän mietittiin sitä,että mitä jos löytyykin jotain? Ja ei oikein päästy mihinkään lopputulokseen, turha sitä on etukäteen surra....

On nimittäin ihan terveitä lapsia syntynyt,vaikka kokeissa on jotain ollutkin ja tietysti sitten päinvastoin. Ja eihän synnytyskään riskitön ole ikinä....



Meillä on ihan kauhea sota päällä kotona- kuten arkamamma tuolla kirjoitti niin MIEHET EI VAAN TAJUA!!! Tai ei meidän ainaskaan...että mielialat voi vaihdella laidasta laitaan, tai että ihan tosissan on väsy ja ei jaksa!!! Luulisi että kahdesta edellisestä raskaudesta hän muistaisi tämän olotilan.... ja myös sen,että sitä ei kestä kun tämän alkuvaiheen, jonka jälkeen olo on taas ihan normaali...noh normaali ja normaali :-).

Kaikki kotona kiukutttelee, esikoinen 11 v jolla on pahoja murkkuiän oireita sekä kuopus 2 v, jolla vissiin vielä pahempi uhmaikä. Meidän pikkuneiti on kyllä ihan mahdoton tapaus....rähjää aamusta iltaan joka asiasta,mistä vaan voi...Hoh hoijaa....kun tämän raskauden saa kunnialla vietyä maaliin, niin lapsiluku on kyllä siinä...



Onneksi ensi viikolla on hiihtoloma ja muksut menevät su-ti mummolaan...2 vuorokautta lepoa :-)....



Mami + toukka 10+2

En ol oikein jaksanut kirjoitella kun väsymys ja huonovointisuus on puristanut mehut tästä mimmistä...



Ihanaa kun on tullut paljon hyviä uutisia ultrista ja täällä olisi yksi uutinen lisää...



Kävin eilen ekassa neuvolassa ja ultrasi varmuuden vuoksi että onko siellä ketään ja niin sieltä löytyi pieni ihme jolla sydän sykki... tuli tippa linssiin kun näin ruudulta että kaikki onkin ihan hyvin. En oikein jaksanut uskoa että masussa olisi kaikki hyvin, mutta onneksi onkin... Tänään oli sitten lääkärissä käynti ja ultrattiin taas, edelleen kaikki hyvin ja pikkuinen onkin reilu viikon pienempi eli vastaa 7+6 kun menkoista se oli 9+4... Mutta näillä 9+4 viikoilla pitäisi mennä np-ultraan ja siellä sitten varmistetaan se oikea laskettuaika....On vieläkin epätodellinen olo, mutta onneksi sain mustaa valkoisella eli sain mukaani ultrakuvan pikkuisesta... :o)



Oikein mukavaa päivän jatkoa kaikille syyskuisille!!!



T. pirpana1984 rv 9+4 (7+6)

Elimeillä laskettuaika on 15.9. Rv 10+2 menossa :)

Kaikki näytti olevan hyvin. Kovasti pikkuinen touhotti menemään, jouduttiin odottelemaan, että niskaturvotus saatiin mitattua. Tulokseksi saatiin 0,7mm. Kävin sitten vielä siinä verikokeessakin ja sen tulos pitäisi tulla ensi viikolla.



Olen ollut koko alkuviikon ihan pyörällä päästä. Eilen illalla ei päässä pyörinyt mikään muu kuin aamuinen tutkimus, enkä varmaan ole ainoa joka on hermoillut =) Esikoista kun odotin niin en osannut pelätä mitään. Autuaan onnellisena menin tutkimukseen ja olisi kyllä ollut aikamoinen pommi jos sieltä olisi jotain poikkeavaa ollut. Nyt olin varautunut kaikkeen mahdolliseen. Laitoin aamulla nenäliinoja taskuun, että jos kuulen huonoja uutisia niin on siiten mihin pyyhkiä ja niistää.



Paljon on tullut iloisia ultrauutisia ja toivottavasti niitä saadaan lisää!





onnellinen valaskalanen rv 11+3

Heippa kaikille!



Tultiin juuri np-ultrasta. Onneksi turvotusta ei ollut! Mitta oli 1,57 mm. Lääkäri mittasi vauvan pituudeksi 53 mm ja sanoi sen vastaavan viikkoja 12+1. Kuukautisten mukaan olisi vasta rv 11+1. Lääkärin mukaan tämän vaiheen ultra on tosi luotettava la:n määrittelyssä. Miten se olikaan: muutetaanko la, jos heittää viikon?



Otettiin samalla seerumiseula. Siinä on sitten ensi viikon alkuun asti vielä jännittämistä...



Kyllä oli muuten nopealiikkeinen veijari. Aivan kuten isoveljet aikoinaan;)



Wilhelmiina rv 11+1 tai 12+1

Olen viikkoja lueskellut kirjoituksianne, mutten ole uskaltanut joukkoon liittyä, kun pelko menetyksestä on ollut niin suuri. Nyt kuitenkin rohkaistuin, kun alkuraskauden ultra näytti kaiken olevan kunnossa.

Olen loppukuun odottaja, la 29.9 tai 28.9. Rv nyt 8+3. Ensimmäinen neuvola on 4.3 ja siitä viikon kuluttua pitäisi olla jo se ultra!

Arkuuteni aiheutuu syksyisestä tuulimunasta, joka yllättäen löytyi juuri siinä ultrassa rv 12 ja oli todellinen pommi! Nyt on kuitenkin varmistettu, että elävä sikiö siellä kohdussa kelluu ja toivottavasti kaikki menee hyvin loppuun saakka!



Kovin kovin peloissaan silti välillä olen, eikä kenellekään ole uskallettu raskaudesta kertoa, ehkä sitten joskus myöhemmin...



t. Sanelma