Sisustatteko kodin just sellaiseksi kuin haluatte?

Kodin pitää olla viihtyisä, silloin jaksan pitää sen kunnossakin. Kyllä meiltäkin löytyy lastulevyhuonekaluja ja Ikeaa, budjetin vuoksi, mutta silti lopputulos on hyvä ja mieluinen.

Koti on meille tärkein paikka, joten se on JUURI sellainen kuin haluamme sen olevan. Ainahan löytyy parannettavaa, rempattavaa, uusittavaa... Mutta siis periaatteessa kotimme on juuri näinkin ihana.

Minä en nimittäin asu yksin, ja miehelläkin on sanansa / makunsa sisutuksen suhteen.

ei tälläistä vanhaa saa millään sen näköiseksi kuin haluaisin. Haluaisin siistit lattiat, seinät, katot. Nyt on katto lommoja täynnä, sähköjohdot pinta-asennuksena tehty, ikkunat vanhat... Täällä täytyis tehdä perusteellinen remppa, ei vain tapetointi ja maali. Ja se maksaa liikaa näillä tuloilla. Ja mies haluaa vielä pitää vanhaa lapsuudenkodin tunnelmaa yllä : /

minullakin on mies, jolla on mielipiteitä ja vaikka olemme 14 vuotta pitäneet yhtä, niin emme ole edelleenkään omaksuneet täysin samaa makua sisustuksessa. Onneksi kuitenkin vähän sinnepäin. Ja meillä on ikivanhat kulahtaneet sohvat ja aika kulahtaneet ruokapöydän tuolit, joita vihaan, mutta kun meillä on myös kaksi pientä ihmistä, jotka sotkevat sen verran, ettei tee mieli vaihtaa parempiin. Odotellaan muutama vuosi ja katsotaan sitten...

Minun ja puolisoni vaatimukset sisustuksen tasosta ja tyylistä tyystin erilaiset. Jos jotain haluan meillä muuttaa, se vaatii pitkän prosessin ja erittäin hyvät perustelut, että saan miehen suostumuksen asiaan. Tärkeintä kuitenkin on, että asunto on toimiva ja kunnossa, sisustus tulee vasta sen jälkeen. Välillä tulee onnistumisiakin: tässä kuussa meille vaihdettiin uudet ikkunat; nimenomaan siksi, että entiset olivat todella huonot ... siinä samalla talon ilmekin muuttui täysin kun entisten mustien karmien tilalle tuli valkoiset. Kyllähän tuo mies tuosta remontin hinnasta muisti monta kertaa jurnuttaa, mutta jälkeenpäin kyllä myönsi, että talo on nyt lämpimämpi ja näyttääkin paremmalta.

Minulla ja miehelläni aika erilaiset sisustusmaut. Ja mies on se jonka mukaan kaappi laitetaan, niin sanoakseni. Mies pitää skandinaavisesta tyylistä, paljon valkoista jne. Minusta aika nuivaa. Itse pidän kotoisammasta, vanhoja huonekaluja yhdistettynä uusiin ja mausteena värejä vaikka olisikin valkoiset seinät.

Olen hyvä sisustamaan ja mies arvostaa makuani.

jos ei ole kuin paita ja perse? Minua ahdistaisi, jos mies olisi kuin minä ja pitäisi samoista asioista! Totta kai meilläkin on koti muodostunut sellaiseksi, että viihdymme siellä koko perhe, mutta jos saisin ihan, ihan itse päättää miltä meillä näyttää, niin todennäköisesti ei näyttäisi täysin nykyisen kaltaiselta. Rupeaa jurppimaan, kun se on niin mahdottoman kummallista toisille mammoille, jos puolisot eivät olekaan ihan samankaltaisia ja silti asuvat saman katon alla ja voivat olla vielä onnellisia, vaikka välillä ei ihan samaa mieltä oltaiskaan.



Meillä on myös omat tilit ja kulut pannaan suht puoliksi! Onneksi molemmat tienaavat hyvin. Ja se siitä sitten...

itsellään ei olisi silmää tehdä tai valita huonekaluja. Tyytyväisiä siis molemmat,. Vaihdan kaiken epämiellyttävän eikä meillä olekaan mitään toista ärsyttävää kotona..

Ei ole niin paljon rahaa että saataisiin kaikki kerralla, ja vuokra-asunto rajoittaa myös - lattiat, seinät jne on sitä mitä vuokranantaja määrää.

Kun ei vaan ole varaa, ei edes Sotkan sohviin.



Toki haluaisin parempaa, mutta kun ei vaan voi. Joten siitä syystä meillä ei oikein mikään sovi yhteen: siniset (hirveät) sohvat, miehen sukulaisten vanha sohvapöytä, siskolta saatu 15 vuotta vanha kirjahylly, toiselta siskolta saatu 10 vuotta vanha keittiönpöytä jne.



Mutta toisaalta, ei mulla varmaan edes olisi silmää valita mitään parempaa itse, vaikka rahaa olisikin. Olen kyllä nähnyt opiskeluaikoina kavereillani nättejä koteja, jotka on toteutettu pienellä budjetilla, mutta itse en vaan osaa.

Ja huonekalut kaikki esim. koivunväristä, ei niin että pöytä pyökkiä, tv-taso tammenvärinen jne.. Sekin vaikuttaa paljon, että on siistiä eikä rönsyilevää sisustusta. Seiniltä pois kaikki viuhkat ja äidiltä saatu kympin maksanut taulu. Kaikki lelut ja tavarat joille ei tunnut löytyvön paikkaa, punottuun koriin.

Vierailija:

Ja huonekalut kaikki esim. koivunväristä, ei niin että pöytä pyökkiä, tv-taso tammenvärinen jne.. Sekin vaikuttaa paljon, että on siistiä eikä rönsyilevää sisustusta. Seiniltä pois kaikki viuhkat ja äidiltä saatu kympin maksanut taulu. Kaikki lelut ja tavarat joille ei tunnut löytyvön paikkaa, punottuun koriin.

tv-taso pyökkiä ja sohvapöytä ihan jotain muuta.

t. 17

Eli senkit ja vitriini ja kirjahylly on antiikkipetsattua mäntyä. Divaanisohva beige siihen sopiva matto, takorautaa ja lasia samoin keittiössä. Lapsilla koivua ja valkoista.

Mieheni ei paljoakaan sano sisustukseen, ja jos sanookin, niin ideat ovat niin älyttömiä että en suostu niihin. Kuten arkkupakastinta kotiin jossa ei ole tilaa sille yms.



Kyllähän täälläkin riittää paraneltavaa, mutta en ole vielä löytänyt kaikkia hyviä ideoita miten toteutan jotain ratkaisuja. Kypsyttelen vielä ideoita mielessäni.



Mutta kyllä meillä on juuri sellaista kun haluan, eli ei ole mitään huonekalua täällä, jota en haluais täällä olevan. Joitain vaan voisi taas jossain vaiheessa uusia.

pikkuhiljaa sellaiseksi kuin haluan, mutta olen silti jo nyt ihan tyytyväinen. Mun mielestäni kaunis koti voi olla pienelläkin budjetilla. Ilme kotiin saadaan pienillä jutuilla, esim. kauniin värinen tyyny muuttaa koko huoneen ilmeen. Mun mielestä kaiken ei tarvitse olla samaa puuta. Lopputulos on kyllä tyylikäs, mutta usein aika persoonaton.



Mulla on eriväristä puuta, tummaa pähkinäpuuta, sitte yksi 40-luvun lipasto tummaa puuta ja antiikkipetsattu kirjahylly. Sitten on valkoiseksi maalattua yhdistämässä värejä. Hommasin just ihanat keveät pellavaverhot ja oon tosi iloinen niistä ;)