Ostavatko teillä isovanhemmat lapsenlapsilleen joskus jotakin?

Välillä paljonkin, lähes liikaa.

Mutta sitten välillä on kausia etteivät osta.

Mitään ei sen varaan lasketa että he ostavat.

Anopille olen joutunut sanomaan ettei kuopukselle osta niin paljoa vaatetta kun osti aina saman verran kuin esikoiselle. Esikolta jää muutenkin niin hirveästi vaatetta pienemmälle ettei ole kyllä tarvis enää hänelle uusia ostaa.

Isäni ostaa meidän pojalle kalastusvälineitä, kun poika käy ukin kanssa kalareissuilla Lappia myöten, niin ehkä siksi. Aika vähäistä noin ylipäätään. Mun vanhemmat kyllä viettää aikaa paljon lasten kanssa, että ei sikäli valittamista.

Appivanhemmat eivät joulu/synttärilahjojen lisäksi osta mitään, kerran on appi laittanut lasten tileille rahaa kymmenen vuoden aikana. Usein myös joululahja on joku yhteinen kirja tai peli kaikille lapsille, yleensä vielä tarjouskorin tuote. Rahasta ei tiukkaa, mutta ovat vain uskomattoman nuukia ihmisiä. Eivät muutenkaan juuri halua olla tekemissä lastenlastensa kanssa, liikaa ääntä kuulemma...

äitini on hänen kuoltuaan (3 v) vienyt lapsen kaksi kertaa Heselle.

Joulu- ja synttärilahjan antaa kyllä, ei siinä mitään.



Ehkä selittää että en ole hänen biologinen lapsi, vaan pikkuveljeni joka on, sai lapsen ja kasvatusäiti on nyt sitten " oikea" mummo.

Emme koskaan pyydä mitään, mutta ilolla otamme kaikki lahjat vastaan. Lapset ovat myös reissanneet paljon isovanhempien kanssa ulkomailla.

t. se ei bio jonka lapset ei paljon isovanhempiaan näe, saati että olisi heidän kanssa ilman vanhempia pidempään kuin 3 h.

Ymmärrän, jos lapsenlapsia olis 10.

Mun vanhemmat ovat kuolleet. Miehen vanhemmat eivät osta. Ovat hyvin toimeentulevia ja antavat joulu tai synttärilahjaksi 10 e rahaa, kun eivät osaa ostaa mitään. Eivätkä kovin usein vietä aikaa lastenlasten kanssa, vaikka lähellä asuvat.

Tähän aiheeseen olis pitänyt liittää kysymys miten vanhoja isovanhemmat ovat. Luulen sen vaikuttavan asiaa.

Anoppi ja appiukko on yli 70-v ja sen ikäpolven ihmiset ovat usein pihejä, siksi eivät osta eivätkä ymmärrä sitä tavaramäärää mikä meillä on, vaikka muilla tuntuu olevan enemmän.

ostavat ja hätäisesti antavat,kaipasin mieluiten kun olen viimeisellään raskaana apua että ottasivat lapsenlapsen vaikka ulos leikkipuistoon.

Tuntuu kun ostamalla jotain saavat velvollisuutensa tehtyä muistavat näin lapsenlapsen oloa ei ole minusta mukavaa kun EIVÄT HALUA OLLA lapsenlapsen kanssa. Ihankuin pelkäisivät koko lasta joka on kuin enkeli.

Lapsenlapsikin ihmettelee miksi hänen ukki ja mummo ei välitä hänestä.

Olen tästä keskustellut heidän kanssa ja kaksi kertaa vuodessa ovat tulleet ihan lapsen takia ulos leikkimään ja sitten samaa ostorataa on. mä en kaipaa krääsää vaan ukin ja mummon rakkautta lapselleni.



Onneksi oma isä ukki on aina lapsenlapsen kanssa kun tulee käymään 500km päästä...nämä ukki ja mummo asuvat noin 100metrin päässä tien toisella puolen ja ei käy meillä!!!



Vika ei ole minussa eikä lapsessa mutta tälläkertaa heissä.

asiakaskunta on juuri isovanhemmat ja kummit jne. Tietäisittepä vaan, mitä kaikkea teistä tiedän, kun mummot ovat hyvin auliita kertomaan ja näyttelemään lastenlasten kuvia. Hyvin moni mummo kyllä tänä päivänä toteaa huokaisten, että lapsille (siis lastenlasten vanhemmille) ei tunnu oikein mikään kelpaavan, nyrpistelevät kaikille mummon viemisille. Ja vaatteita ei osaa mummo ostaa, kun esim. tyttärellä on niin tarkka ja oma maku lasten vaatteissa, ettei kelpaa.....Joskus oikein säälittää, kun näkee miten mummo on ihastunut johonkin esim vaatteeseen, mutta ei voi ostaa, kun pelkää negatiivista palautetta................

hei sinä lastentarvikemyyjä, sanoppa mummolle että antaa vaikka lahjakortin teidän liikkeeseen niin saa äippä ite käydä ostelemassa sitä mitä tarvitsee...on ne vaan ne mummot sellasia hössöttäjiä.

Me lasten vanhemmat kyllä ostamme mummujenkin puolesta.

Miehen vanhemmat eivät ymmärretävästä syystä, asuvat sodan keskellä Afrikassa. Päinvastoin me avustamme heitä.

sellaisena " kyläilyviemisenä" ei ole mummojen mielestä oikein korrekti vieminen. Enkä tiedä oikein itsekään, veisinkö ihan vaan kyläilemään mennessäni viemisiksi lahjakortin, hieman tökeröä.

näin arvelinkin, että monet ostavat kyllä kaikenlaista, näkeehän sen itse jo kaupoissakin, kun usein on juuri mummoja lastenvaateostoksilla. Olkaa kiitollisia ja onnellisia te, joilla on rahallista apua ja joilla mummot ja papat viettävät aikaansa lastenlastensa kanssa. Olisipa ihanaa, jos joskus mummo veisi vaikka meidän lapsista jonkun elokuviin tai antaisi rahaa vaikka elokuvalippuun! ap

mummi osti lapsille lehdet ja kindermunat. Viikonloppuna kävimme siellä Muumi-jääsadussa, ukki antoi liput meille - aitioon. Sain itse tonnin tänään äidiltäni, lapset saivat vähän vähemmän. Sellasta tää on.

Ei ole tapana ostella muuten mitään. Toki jos lapset on kylässä, maksavat ruoat jne. Rahapulaa ei ole, mutta näin on hyvä meillä. Kokisin vähän loukkaavana jos ostaisivat lapsillemme jotain vaatteita tms.



Esikoiselle ostivat, olin silloin nuori opiskelija-yh. Silloinkin ostivat enemmän sen takia, että oli ensimmäinen lapsenlapsi, ei sen takia, että minulla ei olisi ollut varaa tms.

Pääsimmekin suoraan ruokapöytään, tosin anoppi ja appi olivat jo syöneet, kun ei minuutilleen heidän ruoka-aikaansa oltu paikalla ;). Kurkistus kattilaan kertoi, että perunoita oli neljä ja kyljyksiä kaksi. He siis olivat varanneet ruokaa meille aikuisille, mutta ei lapsille. Tiedän, että appivanhemmat ovat pihejä, mutta tuo meni jo yli.



Ei meitä sen jälkeen ole syömään pyydetty. Ilmeisesti neljän aterioiminen on heille liian kallista. Sama on käynyt muidenkin miehen sisarusten perheiden kanssa: kun ruokailijamäärä kasvaa, loppuu pyynnöt tulla syömään :P Ja vaikka mies lestadiolaisesta perheestä onkin, niin meillä on vain kaksi (huonosti syövää) lasta eli ei pitäisi kaataa kenenkään taloutta.

Kirjoitin siis että OSTAVAT suhteellisen vähän, mutta haluavat viettää aikaa lasten kanssa, joka mielestäni on hienoa. Jos aiempi viestini oli epäselvästi kirjoitettu.