SUURPERHEIDEN VK 7

Ja ensimmäisenä muistaissani Neronjalle tsemppiä huomiselle!!!! Muistanko oikein, että olet menossa KAKS:iin? Meillä kaksi vanhinta on syntynyt siellä myös.



Ja Niiloakselille paljon voimia ja jaksamista!!! Onneksi alkaa olla viimeiset viikot käsillä!



( . ) Täällä selkä ollut koko tämän päivän NIIIIIN kipeä, ettei mitään rajaa. Välillä juilii, välillä kramppaa ja pari kertaa tuntunut jopa etuosassakin vihlontaa samaan aikaan. Mutta kun alkaisi supistelemaan, mutta kun ei niin ei :( Ja Omppiksen ehdottamaa kolmea ässää ei voi jokaiselta osaltaan toteuttaa, mies on nimittäin puolikuntoisena lievässä flunssassa. Mutta saunan ainakin lämmitän illalla...



Unista oli ollut myös puhetta. Itselläkin unet alkaneet muuttua hieman levottomiksi ja kummallisiksi. Onneksi itse olen välttynyt noilta painajaisilta, mutta muuten unet ovat olleet kyllä ihan hassuja. Toissa yönäkin näin unta, että olin kaupassa, jossa oli vain raskaana olevia naisia. Jokainen otti jonkin tavaran, kuten kaupassa oli tapana. Mutta kaikissa, mitä itse otin käteen, oli vanhentunut päiväys, ihan jokaisessa! Muut naiset saivat tuoretta ja lähtivät iloisena, kun heidän lähetys saapuu ajoissa, mutta olin todellakin ainoa, jolla eräpäivä oli mennyt jo aikoja sitten umpeen. Asiaa ihmetellessäni kauppiaalta hän sanoi vain, että täytyyhän jonkun saada myös eräpäivältään vanhat, eihän niitä voi jättää hyllyynkään. Eli tulkitsin tämän unen niin, että meidän vauvamme syntyy reilusti " yli eräpäivän" .



Mutta lähden nyt kahville ja pesuhuoneen lattian pesuun :)



n@nne ja ötökkä tasan 40

Neronjalle onnea huomiselle päivälle! Saadaan sitten pian kuulla sinunkin kuulumisia.. Toivottavasti saat nyytin nyt käsille, etteivät pistä viikonlopuksi kotiin, mitä vähän taisit pelätä...



Eli onnea matkaan!



Minä lähden käymään kuopuksen kanssa lääkärissä kun epäilen silmätulehdusta..



Huomiseen, leidit!

ja ne yleensä liittyy siihen että oman erehdyksen takia lapseni on kuollut :o(yhtenä yönä 6v poikani oli kuollut ja toisena 5v tyttöni ja yhtenä yönä tuleva vauva oli kokenut kamalan kohtalon :o( nämä unet vaivaavat minua yleensä monta päivää ja yhdessä välissä pelkäsin nukahtamista koska unet oli niin ahdistavia ja toden tuntuisia :o(



(.) vauva painaa todella ylhäälle ja olo on todella tukala :o( neuvolan kirjasesta luin että juuri näillä viikoilla useimmat tuntevat olonsa hankalaksi koska kohdunpohja on korkeimmillaan. Miehellekin sanoin että haluan tämän vauvan heti enkä ensi kuun puolessa välissä :o) mitäpä mies siihen voi muuta kuin huokaista kun ei todellakaan ymmärrä kuinka tukala olo voi olla.

Yrittää kyllä parhaansa helpottaa mun oloa hieromalla ja hoitamalla lapsia niin että saan levätä mahdollisimman paljon ja minä vaan narisen koko ajan :o/ mies parka...



Niiloakseli rv 36+3

Ihanaa kohta on juttuseura tuolla vauvapuolella. Itsellä ikävä rintatulehdus oikein harmittaa kun voimat on kuumeen takia mennet mutta imettäminen helpottaa ja sain lääkäriltä antibiotikuurinkin joten olo kyllä korjaantuu.



Annlinn ja pikku Söpöliini

(o) *isompi napa täytyi laittaa, kun kerran niin pullottaa..* Kovin on väsynyttä täälläkin. Muistinkin, että jollakin oli parasta ennen samana päivänä. Joten tsemppia vaan N@nnelle, täälläkin vatsa/selkä on kipeä ja unet jossakin kuutamolla. Eilen lämmitin vielä puolilta öin saunan ja istuin siellä tunnin. Ja mikä oli tulos? Oikein hyvin lapsi koisasi kohdussaan, eikä yhtään supistusta. Yksi kunnollinen harjoitussuppari tulee päivässä ja kai lapsi ajattelee, että tulee siitä äidille parempi mieli... Närästää ja väsyttää, voisi nukkua päivällä vaikka kuinka. Mutta ei voi oikein sanoa lapsille, että nyt kiltisti, äippä vetelee sikeitä. Tai olisivat varmaan ihan onnessaan ja järjestäisivät sillä aikaa kaikennäköistä kivaa... Ja yöllä saa sitten odotella väsyneenä unta vaikka kuinka kauan. Nukun puoli-istuvassa asennossa, kun ei lapsi ole vielä kiinnittynyt ja muuten nousee tuonne keuhkojen päälle. Ja aamulla on sitten selkä muuten kipeä.



*tätä ei tarvitse lukea, sisältää valitusta ihan oman olon helpottamiseksi*

Nyt jatkan lapsen hoitotukihakemuksen kirjoittamista, siitä ainakin alhainen verenpaineeni nousee ja pulssi muutenkin. Kelaan liittyvät asiat aina aiheuttaa ahdistusta... Vasta on kolmas hakemus samasta asiasta ja ajattelin laittaa uuden hakemuksen, ennenkuin saan hylätyn toisesta hakemuksesta. Asia on niin selvä, kuin selvä voi olla, mutta kestää vaan käsittely. Sairaan lapsen kohdalla nämä Kelan paperit on kyllä ehdottomasti se raskain osuus. Johan helpotti...;)



Huomenna siis se neuvola, mutta ei kai siellä muuta todeta, kuin että katsopas vaan, vielä olet kasassa... Ei ole meillä neuvolassa ultraa, sydänäänet kuunnellaan ihan vaan. Siitä sitten huomenna lisää.



*Kitta75 ja odottaa........................40 tasan*

Pitää tänne viimeinen puumerkki ennen huomista h-hetkeä laittaa. Kiitos vaan kaikille tsempityksestä! Vähän epätodellinen olo, että josko se meille huomenna vauva vihdoin syntyis ja vähän jännittääkin. Yleensä vaan koko huominen jännittää. Ei välttämättä erityisesti synnytys, vaan se, että alkavatko sitten tosissaan käynnistellä vai sanovatko, että nyt on kaikki salit täynnä, että jos voisit maanantaina tulla. Ja sit yleensäkin vauvan tapaaminenkin vähän jännittää, että millainen neitokainen sieltä tällä kertaa on tulossa jne. Nyt vasta pääsin aloittamaan nämä jännittyneet fiilikset, kun koko illan ollut sellaista touhua. Puoli tuntia sitten kuopus nukahti.



Onhan se tuo kuopus niin minun tyttö. Oikein aina syliin painautuu ja halaa. Ja äskenkin kun oli väsynyt, niin hiuksiani hiveli. Tosi suloinen tyttö, vaikka onkin välillä melkoinen vahdittava. Äsken tuossa just mietin, että sitten kun tulevat minua ja vauvaa sairaalalle katsomaan, niin täytyy katsoa se heidän saapumishetki sillä tavalla, etten ainakaan vauvaa ole just silloin imettämässä, vaan että pystyn kaiken huomioni osoittamaan lähinnä kuopukselle, mutta tietysti myös isommille. Kuopukselle vois olla melkoinen hämmästyksen aihe, jos näkis mulla heti ensimmäisenä pienen ihmeotuksen tissillä...



Juu, täytyy kai tässä alkaa puuhastella touhut loppuun. Katella koululaisille jo aamuksi vaatteet valmiiksi ja miettiä vielä tuo synnytyskassini, että puuttuuko sieltä vielä jotain. Ja tarkistaa myös vauvan kotiintulokassi.



Jospa täällä olis sitten muittenkin vauvauutisia, kun palailen netin ääreen (joka ei siis toivon mukaan ole vielä huomenna ;-). Hyvää viikonloppua kaikille! Toivottavasti Niiloakselin olo pikku hiljaa alkais jo helpottua. Mieluummin kai vauva sais jo syntyä kuin että jatkuvaa kipuilua päivä- ja viikkokausia. Tsemppiä!



neronja rv 41+4

KAKSiin olen tosiaan menossa. Meillä ovat kaikki syntyneet siellä eikä ole kyllä pahempaa moitittavaa ollut. Toivottavasti ei tämänkään kerran jälkeen :-).



n

Pakko purkaa ajatukset jonnekin ja ajattelin, että täältä voisin saada ymmärrystä?

Eilen ultrassa selvisi, että meille on tulossa ihan terveen näköinen pojanpallero. Luojalle kiitos, että kaikki näytti olevan kunnossa. Se on se tärkein asia. Sukupuolen varmistuttua päässäni alkoi kuitenkin pyörimään miljoona asiaa. Poikaa olen koko ajan " tiennyt" odottavani ja oikeastaan toivonutkin. Esikoinen on poika ja sitten on kaksi ihanaa tyttöä. Pojan myötä kumpiakin " merkkejä" on yhtä paljon. Toisaalta myös suhde poikalapseen on äidillä erilainen. Meillä tytöt ovat isin silmäteriä ja selvästi enemmän tukeutuvat isään. Esikoinen taas on " äidinpoika" .

Poikavauva on siis oikein tervetullut.

Viime yönä valvoessani aloin kuitenkin suremaan sitä, että en enää ikinä saa pikkuprinsessaa! Tämä vauva jää varmasti meidän perheen viimeiseksi ja kaikki ihanat vaaleanpunaiset unelmat ja rimpsut on siis minun osaltani hankittu. Aloin myös pohtia käytännön seikkoja, kuten sitä, että ei tule enää pikkutyttöä leikkimään barbeille, nukeille, poneille yms, joita on kasapäin. Poikien leluja meillä ei oikeastaan ole yhtään tallessa. Esikoisen kasvaessa ne on annettu pois tai hajonneet. Mietityttää myös, että miten osaan taas olla pikkupojan äiti, kun olen tottunut kahtena edellisenä kertana hoitamaan pientä tyttöä.



Miehelle ajtuksistani mainitsin ja hän piti lähinnä vinksahtaneena. Ihmetteli sitä, miten voin nyt olla muka " pettynyt" poikavauvan odotukseen. Omasta mielestäni tämä on kuitenkin pettymyksen sijaan haikeutta. Onko kukaan muu ikinä ajatellut näin sekavia? Vai olenko ihan hormonien höpsäyttämä :)



Onnea Njoralle sairaalareisuun. Toivottavasti saat vielä tänään vauvan kainaloon :D.



Meriutu rv 18+0

Hui kun jännittää! Nyt kaikki peukut pystyyn, että Neronja synnyttää vauvansa vielä TÄNÄÄN! :)



Ja Meriutu... Kivoja ultrakuulumisia! ETKÄ OLE YHTÄÄN VINKSAHTANUT!! Minä ainakin ymmärrän täysin ja minähän olen varmasti se joka on täälläkin eniten pohtinut ja jauhanut sukupuoliasiaa. Toisaalta sen takia, että me ei tiedetä tulokkaan sukupuolta, mutta myös omien ajatusteni tähden... Meillähän kans esikoiset on poikia ja heidän jälkeen on tullut kaksi tyttöä. Kyllä minustakin tuntuu oudolta jos meille syntyy poikalapsi. En sano, että se tuntuisi kurjalta tai pettymykseltä kuten et sinäkään, mutta outoa se olisi pitkästä aikaa. Miehelle olen sanonutkin, että jos tulee poika, mut pitää varmaan laittaa johonkin " poikavauvojen hoitokurssille" .. ;) Molempien tyttöjen aikana toivoin ihan hurrrjasti odottavani tyttöä kun poikiakin oli jo kaksi. Nyt ei sinänsä mitään pakkomiellettä ole ollut, mutta se pieni aavistus tyttövauvasta saa toivomaan tyttöä.. Tyttöjen vaatteita ja tavaroita on meilläkin paljon, pojilta ei enää niinkään paljon pikkuvauva juttuja kun täyttävät keväällä jo 10. Minkä ikäinen meriutu sinun poikasi onkaan? Mutta varmasti niin sinä kuin minäkin ollaan synnärillä täysin onnesta sekaisin, ihan sama kumpi syntyy. Mutta nämä ajatukset on luonnollisia ja niitä pitää ja saa ajatella. Äläkä sano niin varmasti, että vauva on nyt viimeinen! Meilläkin piti jo viimeksi olla, mutta kohtalo päätti toisin!! Ja hyvä näin!! :)



N@nnelle ja Kittalle edelleen synnytystuulia! Viikonloppu ois hyvä aika synnyttää... :)



Niiloakselilla maanantaina täydet 37 viikkoa. Ei muuta kuin synnytystuulia jo pikkuhiljaa sinnekin päin. helpottuis olo! :))



Meriutu, sulta vielä kysyn, näitkö pippelin itsekin ultrassa..?



Täällä mennään viikoilla 35+2 JA vähän on ollut menkkamaista jomottelua, ei muuta. Ens ke lääkärineuvola. :)



O

on se tuo aurinko kumma kapine miten se vaikuttaakin mielen vireyteen näin voimakkaasti. Tuntuu että virtaa on vaikka kuinka :o)

mulle iski hirveä tarve saada kaikki kesken eräinen valmiiksi. Liekö sitten pesänrakennusvietti taas vauhdissa ;o)

Ensi viikolle suunniteltiin reissua ikeaan miehen kanssa ja täytyy kyllä myöntää että odotan sitä innolla! me saadaan miehen kanssa olla niin vähän kahden kesken että välillä on ihan ikävä koko miestä vaikka saman katon alla asutaan. Mies on yrittäjä ja samalla käy koulua joten kotona olo aikaa on aika vähän :o(

Ihanaa päästä ostamaan kaikkea pientä kivaa tuonne uuteen keittiöön ja hiukan lastenhuoneisiin ajattelin panostaa säilytys ratkaisuissa.



Onko muilla loppuraskaudessa pinna TOSI lyhyt? vaikka kuinka olen hyvällä tuulella niin pinna katkeaa tosi pienestä. Tuntuu ettei kestä mitään ylimääräistä vaan kaiken pitäisi sujua jouhevasti ilman mitään vinkumisia.



Supistuksia tullut tänään vain 3! mikä on melko vähän ja kun olen syönyt tosi vähän niin olokin on paljon helpompi :o)

VY oli 106cm!! hui! :o)



Neronjan uutisia täälläkin odotellaan,ihanaa ja helppoa synnytystä toivotaan.



Niiloakseli rv 36+4

...varovasti kurkistan tänne odotuspuolelle...josko minut tänne huolitte -suurperheellinen lienee sitten olen kun neljättä odotan. Plussasin maanantaina, viikkoja tänään 5+0 ja la 17.10.



Olen aina silloin tällöin käynyt täällä kurkkimassa erityisesti Meriutun ja Sinuvin kuulumisia-kun yhtä aikaa kuumeiltiin tuolla vauvakuumepuolella. Muistatteko vielä?



Minulla siis takana jo kolme sektiota ja tää neljäs tulee ihan satavarmasti olemaan viimeinen ihan terveydellisiin seikkoihin nojaten. Edelliset siis poika -98, tyttö-01, poika -03. Takana myös siis kaksi keskenmenoa, 1.kerta esikoisen ja kakkosen välissä ja nyt kesällä toinen. Nyt siis kova pelko että kestääkö mukana loppuun saakka...on kyllä sormet ja varpaatkin ristissä asian puolesta!



Asustelen Etelä-Savossa, olen vielä 36v (syksyllä 37) ja mies on kaksi vuotta vanhempi.



Tanni

Minäkin muistan sinut! Varmaan hetki ehdittiin yhdessä kuumeilla :) Onnea siis oikein paljon matkaan! Nautihan viimeisestä raskaudestasi täysin sydämin ja heitä möröt hukkaan! :)



Neronjaa mietin... Jokohan on tositoimissa..? Ja kuin myötätunnosta just nyt muakin supistaa!! Mutta uutisia odotellaan. Ja niitä onkin tulossa lähiaikoina paljon :)



Niiloakselille lisää hyväämieltä ja aurinkoa!



Nyt kauppaan! Herkkuja... ;)



Omppis

Paljon Onnea koko perheelle Pienen Prinsessan johdosta! Aivan ihana synnytyskertomus. Minä ehdin jo vähän huolestua, kun kuulumisiasi odottelin. Mutta mie olenkin tämmöinen Paniikki-Pirre! Käythän kertomassa vielä, kuinka siellä kaikki sujuu ja mitä sisarukset ovat tulokkaasta mieltä. Kaikkea hyvää vauva-arkeen!



Neronjalle onnea matkaan, vaikka tuskin tätä enää ehdit ennen vauvelia lukemaan. Meillä netti tökkinyt viimepäivinä ja vaikka olen päässyt lukemaan viestit, niin vastailemaan ei ole suostunut. Olen kuitenkin hengessä mukana!



Meillä oli tiistaina ultra ja vieläkin pikkuinen näytti tytöltä. Oli kääntynyt raivokkaaseen tilaan ja potkut tuntuukin ylhäällä vaihteeksi. Mahtuu kyllä pyörimään ja sitä tekeekin. Kaikki näytti olevan kunnossa. Painoarviota tuolla tk:ssa eivät tee ja sehän olisi ollut kiva tietää. Lääkäri kuitenkin totesi, että kun sulla ei ole ylimääräistä tässä mahassa, niin vauvan rakenteet näkyy tosi selvästi ja hyvältä näyttää. Tuolla lauseella jaksaa taas pari viikkoa hymyssä suin! Pää oli tosi pieni, mutta on kuulemma perinnöllistä kasvua. Jalat taas oli kuin metriheikillä. Taitaa olla jo syntyessään missin mitoissa... Tuo pään koko vähän huolettaa tosin, kun mun mielestä oli pari viikkoa aikataulusta jäljessä. Kaipa olisi laittanut Taysiin, jos pitäisi oikeasti olla huolissaan, mutta...



Saadaan tänään vieraita kaukaa, taitaa olla parasta hiippailla kotitöihin. Kaikkea hyvää teille kaikille masunahan kasvattelijat!



Noora ja Taimi 27+3

Tanni - hyvinkin muistan sinut, heti kun nimimerkkisi näin, muistin, ja niin, kuumeiltiin, plussattiin ja km' tkin koettiin samoihin aikoihin..jos nyt oikein muistan.

PALJON ONNEA JA RUTKASTI VAUVALIIMAA MUKAAN!!!!

samassa veneessä mennään, 4.odotellaan, isommat -96,97ja 06 ja nyt la heinäkuun lopussa..



Sellanen kysymys olisi kaikille joilla on perhe ja pienimmät olleet kylpylässä mukana.

Mitä pannaan päälle tuollaiselle hädin tuskin 2v joka käyttää vaippaa?

Mulla on yhdet uimapöksyt hälle, sellaset pulloset, joissa kumirenksut lahkeensuissa..onkohan tarkoitettu se ilman vaippaa..pitäiskö yllätyksen sisällään, jos sattuis vahinko? Sitten löytyy ihan tavallista uimahousua.

Mietin vain, ettei koskaan kyllä kylpyammeessa lotratessa ole isoa vahinko sinne tullut, liekö tuo lähellä nytkään??

Vähän jännittää, mutta tosiaan mitä teillä pienimmillä on päällä ollut?

Ja miten on mennyt?



Neronjalla lienee nyt nyytti kainalossa, jos käynnistelyt on hyvin mennyt.. Kuulumisia siis odotellaan,

mukavaa viikonloppua kaikille,



Meriutulle onnea hyvista ultrakuulumisista...



Nyt lyhyt viesti, enkä oikein ennätä kommentoida viestejänne..lapset kutsuu...

heips.



sinuvi 16+6

Ulkona taisi olla niin kaunis ilma tänään pitkästä aikaa, ettei kukaan koneelle ehdi. Mekin kävimme kuopusta lukuunottamatta, joka veteli sen aikaa mummulassa päikkäreitä, hiihtämässä. Tai siis tytöillä oli sukset ja me vaan nosteltiin muksuja mäkeä ylös. Nuoremmalla olikin ihan eka kerta.



Mutta perjantaina kävin neuvolassa ja tilattiin siinä jo yliaikakontrolli keskiviikolle, kun on lapsella jo ihan tarpeeksi painoa, eikä edes yritä syntyä. Mutta sen jälkeen kuunteli vasta sydänäänet ja päätä etsiessään ei osannutkaan terkka sanoa, miten päin mahtaa vauva siellä olla. Päätä ei löytynyt ja sydänäänet kuuluivat parhaiten navan korkeudelta... Ja jos pää olisi kiinnittynyt, varmaan tuntisin sen paineena, mutta ei yhtään ahdista tuolla alhaalla. Ja on noita potkuja nyt tuntunut sekä ylhäällä että ihan alhaalla... yritettiin saada ultra-aikaa vielä perjantaille, mutta lääkärit olivat jo sairaalalta lähteneen. Eli maanantaina heti aamusta polille tarkastukseen, ettei ole vauva perätilassa.



Perjantai-iltana kovin sitten repi tuolta alhaalta, mutta ei aiheuttanut yhtään supistuksia. Nyt on tämän päivän kiristellyt vatsa, mutta ei varsinaisia supistuksia. Tosin ei nyt niin huvittaisikaan lähteä synnärille, kun en tiedä miten päin sieltä ollaan tulossa. Edelliset ovat olleet miltei puolivälistä raskautta oikein päin rt:ssä, enkä ole edes suonut ajatusta perätilasynnytyksestä. Joten jos jollakin on siitä kokemusta, niin antaa tulla vaan. Neuvolassa siitä kyselin, mutta sanoi, että ei siinä mitään ihmeellistä ole, kunhan lantiossa on tilaa ja sullahan sitä on, kun edelliset ovat olleet yli neljän kilon. Mutta totesi samaan hengenvetoon, että toki se voidaan silloin myös leikata... siis ei kai sektiota ihan heppoisin perustein tehdä, jos se perätilasynnytys on kerran ihan rutiinihommaa... ei ihan vakuuttanut.



Toivottavasti sentään joku pääsee synnyttämään tänä viikonloppuna, vielähän tässä on vuorokausi aikaa. Minä jään odottelemaan sitä maanantaita mieli vähän sekaisin...



*Kitta rv 40 ja 2*

Mullekin tuli jotenkin hyvä mieli ja luottavainen olo sun synnytyskertomuksestasi! Kummaa, kun muuten ajatus pelottaa hirveesti vielä.. :/



Ja Neronjallekin kovasti tsempit, vaikka saanen jo onnitella nyytistä siihenkin suuntaan! Mattimyöhänen..



Tannin muistan minäkin kuumeilupuolelta, onnea kovasti plussasta!! Ja kaikki mahdolliset tykötarpeet vauvalle mukaan jotta kyydissä pysyy! bd



Mulla on ollut niin kovia päänsärkyjä, ettei koneella istuminen maita. Käy pää kipeemmäksi vaan, vaikuttaa migreeniperäiseltä kivulta, kun vasta toinen tai kolman panadol peräkkäin alkaa helpottaa. :(

Massu paisuu kovasti, kokoa kauhistelee yksi sun toinen vuorollaan. Musta se taas alkaa olla ihan viikkoihin nähden just niikuin pitää. Onhan mulle tullut painoo niin paljon lisää, et ihme jos ei jossain vähän löysääkin olis.. Hb:n laskua epäilen myös vasymyksen vuoksi, ensi viikolla onkin neuvola. Pitää pyytää et mittaavat sen taas, kun ei viimeksi otettukaan.



Eipä mulla nyt sen ihmeempiä olekaan, pitää koettaa jaksaa saada lapset pukemaan kun hyppivät pyjamissaan vielä..



Ädä+kolmikko+papunen rv18+4 (piti ihan laskea nuo päivät!)

Minäkin muistan sinut hyvin kuumeilijoista. Sieltä puolelta on aina mahtavaa saada porukkaa siirtymään tänne ;)

Paljon onnea odotukseen!



Toivotaan Kitta, että sinun vauvelisi on kuitenkin vatsassa onnellisesti oikein päin, eikä tarvitsisi stressata perätilan takia! Tsemppiä maanantaiseen sairaalakäyntiin ja toivottavasti jäät vaikka saman tien synnyttämään :)



Kiitokset Omppikselle " myötätunnosta" tämän sukupuoliasian kanssa. Ihanaa, että muutkin pohtivat samoja juttuja. Nyt on taas ajatukset palanneet raiteilleen ja odotan innolla poikavauvaa, niin kuin odotin ennen ultraakin. En tiedä mikä ihmeen haikeuskohtaus sitä iski sen jälkeen, kun sukupuoli varmistui.... Nyt tuntuu, että pieni poika täydentää mukavasti tämän perheen ja kuten sanoit; Ei koskaan kannata sanoa, että ei enää koskaan. Vaikka aika varma kyllä olen, että meidän perheelle neljä on sopiva lapsiluku.



Meriutu ja " pikkuveli" rv 18+2

neliapiloissa. Meitä neljänsiäkin odottavia on täällä ihan mukavasti mukana. Mäkin vielä ihan alussa, mutta yritän olla ajattelematta keskenmenon mahdollisuutta. Sit jos sellainen tulee niin murehditaan vasta sitten, jookos.



Meillä rauhallinen viikonloppu takana. Kaikki lapset siskon luona ja me miehen kanssa kahden kotona. Todella harvinaista herkkua meille, kerran tapahtunut aiemmin :) . Muuten ois oikein kiva, mutta tuo saakutin pahaolo on niin kauhea ettei tuu mitään. Aamut aina hyviä, mut illat kauheita. Eilenkin kävimme romanttisella iltakävelyllä kahden+koira jäällä ja muuten olikin kiva mutta kun piti monta kertaa pysähtyä oksentaa. Toivon et viikot menis äkkiä ja pääsisin tästä olosta eroon. Oisko jollain tähän joku taikakeino??



Ihana seurata ikkunasta oravan touhuja. Pesää tekee vissiin tohon puuhun..vai onko jo sen aika. Ainakin jotain risuja kuskaa.



Aurinkoa!

3_X_äippä viikoilla 8+3

ajattelin tulla näyttäytymään ettei kukaan luule että vauvan haussa olen :o)

Eilen oli aivan ihana päivä kun ystäväni vei minut kiinalaiseen syömään ja sitten käyvin shoppailemassa vauvalle pienen bodyn ja potkarit :o) 56 senttiset ja kyllä oli vaikea löytää peruspuoli potkarit valkoisena. Onneksi sitten löytyi kuitenkin ihanan uusretron bodyn kaveriksi :o)

Tänään olenkin siivoillut,pessyt pyykkiä ja järjestänyt paikkoja. Vauvan sänkykin tekisi mieli laittaa valmiiksi mutta sen taidan jättää vasta myöhemmäksi. Sitä häkki sänkyä saakin sitten tarpeekseen kuitenkin katella myöhemminkin :o)



(.) supistelee jatkuvasti välillä käy kipeää välillä ei ja nyt olenkin alistunut siihen että pääsiäiselle mennään hyvinkin vielä mahan kanssa :o) kun ei kerran 11 päivän jatkuvat supistelut ole saaneet vauvaa mailmaan niin ei sitten mikään!

Huomenna olisikin sitten neuvola masun kanssa ja ajattelin pyytää terkkaa tutkimaan kohdunsuun tilanteen noiden supistelujen takia.



Niiloakseli rv 36+6 (3+1 tai 23pv laskettuun päivään!)

No niin, viikonloppua viedään iltaa kohti.. Onkin ollut ihana päivä ulkona, aurinko paistanut ja tuulikin ollut aika olematonta:)



Käytiin kylpylässä, ja reissu meni hyvin, nuorimmainen ymmärsi tehdä suuren tarpeen kivasti ennen uimaan menoa.. ja pisutkin tuli suihkuun.. toki en tiedä mitä altaaseen tuli, mutta päällisin puolin hienosti. Pienin nautti suuresti vedessä lontraamisesta, ja pikkuruisesta liukumäestä. Isompien kanssa leikittiin myös isompien puolella..tosin minulle riitti vähempi aika. Kuopus vastusti kovasti altaasta lähtöä, mutta tykkäs olla saunassa.. kaikkiaan kiva reissu.

Ja ihanaa oli mennä aamiaiselle valmiiseen pöytään, sai vaan hakea lisää ja lisää.. Minä en huomannut mitään että vatsaani olisi tuijotettu kun menimme syömään, mutta mies kertoi että eräskin nainen tuijotti tuijottamasta päästyään mun masuani, jopa niin että mies koki sen tosi häiritsevänä. Olin yllättynyt. Siis miehestäni. Mutta kyllä itse en tahdo saada silmiä upeista masuista irti jos niitä näkyy, ja varsinkin silloin kun oli km' ja niin oli tosi kurjaa nähdä niitä masuja, mutta tuijotettava niitäkin vaan oli.. Naiset varmaan kokee aina jotain sisällään, kun näkevät vauvamasuja ympärillään..minä ainakin, minusta se on niin ihmeellistä, miten luonto onkaan hoitanut tämän koko jutun.. lapsen kehittymisen äidin kohdussa..ym. Taas hormonihöpinöitä...koettakaa kestää:)



niin, maanantai koittaa, onnea ultraan, n@nne, sinullako se oli.

Neronja ei vielä varmaan huomenna ole tiedotuslinjalla, mutta pian pian saadaan uutisia.. Kiva!



Tuohon alkuraskauden pahoinvointiin, muista juoda paljon, se helpottaa. Minulle vichy maistui, ja yhäkin maistuu.



Nyt lopettelen tältä erää..

heips kaikille,



sinuvi 16+1