Olenko ainoa..?Synnytyksen euforia
Nyt tässä muutaman synnytyksen jälkeen (3normaalia synnytystä,2 geneettistä keskeytystä) täytyy tulla kysymään...Olenko ainoa???????
Kun tässä nuorimmaiseni täytti tänään 4kk, tuumailin koko synnytysasiaa.. Olenko ainut joka saa synnytyksestä elämänsä parhaat kicksit? En tiä onko se fyysistä (niinku orgasmi) tai psyykistä (muute vaan helvetin hyvä olo). Siis sillaihan se sattuu (ku kipiää käy) mut ilokaasulla oon selvinny kaikki eikä pahaa oo tehny. Ja aivan upeelta tuntuu kaikki, jopa eppari!! Siis tosiaan synnytys on parasta?! Voisin synnyttää joka toinen kuukausi keviästi, jos mahollista, siis jos ois näin yksinkertaisia synnytyksiä (eka 3h, toka 12h, kolmas 2h15min). Johtuuko se siitä et synnytykset on menny hyvin vai olenko outo? Auttakkee minua...
Ps:En ole mikään s/m..kinky spanker freak,seksiä harrastan mieheni pettymykseksi kerran viikossa saunan jälkeen pimiässä peiton alla.
Pss:jos jotakuta tässä outoudessani voin auttaa ni kysykää vapaasti vaan
Kommentit (10)
Nää tuo paljon enemmän itsellekin voimaa edessä olevaan kuin ne kauhujutut. Kiitos teille kaikille kirjoittaneille!
Synnyttäminen on MAHTAVAA!
Synnyttävä nainen on on nykyajan hyssyn-hyssyn-steriilissä maailmassa siitä outo asia, että hän tekee juuri sitä mitä luonto on hänet tarkoittanutkin tekemään.
...ja miksi niin alkuvoimaisen ja väkevän kokemuksen edes pitäisi olla täysin kivuton? Vauva-puolelta löytyy viestiketju hyviä muistoja jättäneistä synnytyksistä. Niitä sinne lisää!
Zco
Mä nimittäin RAKASTAN synnyttämistä! Sanoin viimeksi kätilöllekin, kun kyseli miten koin synnytyksen, että se olisi mun varma harrastus jos se vain olisi mahdollista :)
Mulla on kolme lasta (nuorin 3 viikkoa) ja kolme ihanaa synnytystä. Olen päässyt niissä aika helpolla, on olleet nopeita (9,5h (jossa tosin kaikki tapahtui kohdunsuun aukeamisesta synnytykseen reilussa tunnissa), 3h15min ja 3h30min) ja muutenkin aivan ihania. Kipeitä mutta nopeita. Puudutusta olen saanut kahdessa viimeisessä (spinaali).
Nyt olenkin sydän itkien ajatellut, etten todennäköisesti enää koskaan synnytä, koska näillä näkymin meidän lapsiluku on nyt täynnä. Tosin mä voisin kyllä jäädä jo heti nyt taas raskaaksi.... :)
Sillä ehdottomasti synnytykseni ovat olleet parhaita hetkiä elämässäni.
Mikaela ja tyttötrio 2/04, 2/06 ja 2/08
Esikoisen synnytys oli helppo, kesto 8.5h, epiduraali vei kivut pois kokonaan.
Mutta eniten euforista oloa tuotti ponnistuksen tarve :D Se oli niin mieletön kokemus mulle henk koht. Todellakin sen voisin kokea vaikka kerran kuukaudessa :D
Oon miettinyt et oonkohan ihan pöhköksi tullut:)
Mutta itse synnytys oli kyllä kovaa työtä ja tuskaa, vaikka olikin nopea synnytys (3 h) :-)
ja voisin tehdä sen milloin vain uudelleen! Jälkikäteen ajateltuna olin tosi huonossa kunnossa ennen synnytystä, sen aikana ja kyllä sen jälkeenkin mutta kai ne hormonit ym. saa aikaan sen mahtavan fiiliksen. Ja ilokaasulla oli varmaan osuutta asiaan... ;) Tosin minusta se repeämähaava ei niin ihana kaveri ollut vaikka sen ylpeänä käsrinkin koska se tuntui vähän niinkuin " taisteluhaavalta" .
Olen itse tosi yllättynyt kun kuitenkin pelkäsin että kipu on hirveää mutta vaikka se oli kipeää niin silti tosi mahtavaa ja upeaa samaan aikaan! Kummallista ;)
Kaksi synnytystä takana, ja innolla odotan kolmatta. Synnytykset on olleet elämäni upeimpia kokemuksia. Ja kipu ihanaa, jos niin voi sanoa... koska sattuihan se, muttei yhtään liikaa.
Ilokaasun voimalla olen selvinnyt molemmista. Eka kesti 8h, toinen 1,5h, sairaalaan ehdin juuri ponnistamaan. Oikeasti olisin halunnut, että synnytys olisi kestänyt kauemmin, koska olisin halunnut ehtiä kokeilemaan ammetta. Mutta kätilö vaan nauroi, että ammetta ei olisi ehditty täyttää, minua ei oltu ehditty edes kirjata sisään sairaalaan kun vauva jo syntyi.
Olen aina ollut myös " elämäni kunnossa" juuri ennen synnytystä, ja sen jälkeen. Olen jopa remontoinut asuntoa viime viikoilla, ja tutut luuli että se oli mieheni:)
Synnytys on niin ihana tapahtuma. Ihan kuin eläisin elokuvaa, jonka päähenkilö olen minä;)
voisin vaikka juosta maratonin heti synnytyksen jälkeen eikä nukkuminen onnistu moneen päivään ilman nukahtamislääkkeitä olen niin yli virittynyt.
Ensimmäisessä synnytyksessä karkasin suihkuun vaikka olin pumpattu ihan täyteen todella vahvoja lääkkeitä repeämisen takia :o)
Ei tuo synnytys vissiin kamalaakaan ole kun viidettä kertaa olen siihen menossa :o)
Niiloakseli rv 35+5
Mukava että löytyy muitakin, pelkäsin jo kun itekseni olen asiaa pohtinu että olen vähän outo..mieheni mielestä ainakin olen:) Hyvä vaan että on hyviäki kokemuksia, kun noita synnytysjuttuja kuunnellessa tuntuu että homma on karseeta ja jos joku on eri mieltä ni hyi häpeä! Onneksi tuli tämäkin selväksi, en ole outo (ainakaan näiltä osin) Kiitos avusta
tästä ei vain puhuta. Kun muut kilpailevat kauhukokemuksillaan synnärillä, olen hiljaa, koska omat synnytykseni ovat olleet tosi ihania ja helppoja. Molempien jälkeen olen ollut voimissani ja tosi energinen. Nukkumisesta ei tietoakaan.