Jaksaisinko tätä työtä? Entäs jaksaisiko perheeni?

vaikka ovat parisuhteessa, koska miehen kotityö- & lastenhoitopanos on jotain 10%!

Vaan työmatkasta.



Matkaan menee minimissään tunti, jos myöhästyn yhdestäkin bussinvaihdosta, menee pitempään. Jos vien lapset päiväkotiin, täytyy kotoa lähteä lähes kaksi tuntia aiemmin.



Ja kommentoijalle 35, vai mikähän se oli.. En elä kuin yksinhuoltaja. Me olemme tähän asti sopineet niin, että kotiäitinä huolehdin myös kotitöistä. Esim. iltasin olen voinut mennä ystävieni luo tms. ja silloin mieheni on hoitanut lapset. Tämä tietenkin muuttuu, kun menen töihin.



Mieheni tuntuu nyt jo olevan kovin väsynyt töittensä jälkeen. Hän nukahtaa esim. sohvalle usein, eikä aamuherätyskään ole helppo. Mietin siis kuinka hän(kin) jaksaa.



Ja tietysti nuo lasten hoitopäivät, jotka siis minimissään olisivat noin puoli kahdeksasta lähes viiteen saakka.

Työmatkat, lastenhoito/-kerho (eikös yksi ollut koululainen) ja jos tarvitaan tilapäistä hoitoa jonkun sairastuessa tms.



Eri asiahan se tietenkin on, jos haluamalla haluaa käydä ansiotyössä, silloin ei tietenkään excelit paljon auta;-)

Tätähän se elämä on! Pienellä palkalla täytyy töitä tehdä ja perhe ja kotikin siinä sivussa hoitaa, ilman palkkaa.

työttömyyskorvauksilla. Tällä hetkellä meillä menee 460¿/kk tarha ja ip-kerhomaksuihin joten siitä pienestä palkasta ei paljon jää käteen. Taloudellisesti olisi ollut kannattavampaa jäädä kotiin työttömyystuella, mutta en tykkää elää muitten siivellä ja tulevaisuutta ajatellen (mm ammattitaitoa) se olisi voinut olla huono ratkaisu. Tätä huonopalkkaista työtä on nyt kestänyt vuoden, nyt vaihdan paikkaa ja saan siinä sivussa 70% palkankorotuksen joten tämä alkaa vasta nyt " maksamaan itsensä takaisin" . Mutta kyllä hermoille ottaa kun aamulla vie lapset, lähtee töihin (työmatka julkisilla yht 45 min/suunta) ja illalla käy kaupassa ja hakee lapset tarhasta ja koulusta.



Tee ap kuten haluat mutta laske mukaan kaikki: tarha & ip-kerhomaksut, työmatkat, menetetty aika yms. Eli mitä tuloja teillä on nettona jos olet työttömänä kotona ja miten menee kun menet pienellä palkalla pitkän matkan päähän töihin.

-lähihoitaja

Minä NAUTIN työstäni ja olen hyvä siinä, se auttaa kestämään aamurumbat ja lasten pukemis-taistot.



Meillä onneksi se tilanne, että työmatkoihin menee vain 10min molemmilta ja palkka on hyvä. Itse en todellakaan lähtisi surkean palkan takia tekemään pitkiä työpäiviä. Joku tuossa yhtälössäsi mättää: joko hankit työn lähempää, hankit työn josta todella pidät tai hankit työn josta maksetaan kunnolla.

Kokemusta on vastaavasta tilanteesta.

Ilmeisesti monella kuitenkin on täyden työpäivän lisäksi pitkät työmatkat. Onko kukaan sinut tilanteen kanssa, tai pitää sitä jopa hyvänä?

Työvuorot todella epäsäännölliset ja muutaman päivän aikaisemmin tietää seuraavan viikon työvuorot. Ei mukavaa! Nyt olenkin harkinnut työpaikan vaihtoa tai kotiin jäämistä. En jaksa töiden jälkeen mitään, olen koko ajan ihan hermona seuraavasta työpäivästä. Kamala stressi päällä :(

ainakin minulla yhdellä ikälisällä kunnallisella puolella lähihoitajan palkka on 1630e/kk ja kokoaika työtä teen. Asun maaseudulla Pohjanmaalla.

mutta puutun siihen, että on aika harvoja työpaikkoja, joissa työaika olisi lyhyempi kuin tuo...eli siis kaikkien työssäkäyvien on jaksettava tuon pituinen päivä ja yleensä työmatkat vielä päälle. minun oma työmatkani on puolitoista tuntia suuntaansa. miehen epäsäännöllisistä työajoista johtuen joudun lähes aina viemään ja hakemaan lapset.

(Ei minua se palkka siinä niinkään mietitytä, vaan nimenomaan matkat. Palkan mainitsin siksi, että ajattelin, että se vähentäisi " osta auto" ja " palkkaa hoitaja" -kommentteja.)



Siis: Oletko 51 tyytyväinen tilanteeseenne? Kuinka jaksat/jaksatte? Onko lapsillasi pitkät hoitopäivät? Jääkö parisuhteelle ja omalle ajalle aikaa?



ap

mutta aivan liian pitkä aika sille koululaiselle olla klo 18 asti yksin, vaikka olisi siellä jälkkärissäkin. Etsi lähempää töitä.

Voisitteko vastata noihin viestissä 52 kysymiini asioihin?

Meilla molemmilla taysi tyopaiva ja lisaksi teen itse paljon tunteja sisaan, nytkin on taas kertynyt 15 tuntia ihan hetkessa. Mies kulkee julkisilla ja matkaan menee 1 h 15 min suuntaansa. Itsella lyhyempi tyomatka, puolessa tunnissa paasen ovelta ovelle. Mutta homma toimii, silla toinen vie ja toinen hakee lapset. Tarhapaivan pituudeksi tulee kahdeksan tai korkeintaan 8,5 tuntia, joskus ovat olleet seitsemasta neljaan. Mutta tarhahan joustaa hyvin, kun voi tosiaan jo seitsemaksi vieda tarvittaessa, jolloin molemmat ehtivat tekemaan tarvittaessa vahan pidemman paivan.



Kotityot tehdaan yhdessa ja viikolla syodaan helppoa ruokaa, joka valmistuu samalla, kun lapset katsovat pikkukakkosta.



Mutta siis ethan sina voi menna tohin ollenkaan, jos miehesi ei vie tai hae lapsia ja osallistu kotitoihin. Taidat jotenkin kuvitella, etta miehesi tyo on jotain tosi ihmeellista. Yleensahan reissuhommissa tyoajat ovat hyvinkin joustavat. Meilla molemmat tehdaan asiakaslaskutettavaa tyota, jolloin tuntien on ihan oikeasti tultava tayteen, mutta silti ollaan selvitty.

Vierailija:

Minä menin pienellä palkalla töihin enkä jäänyt kotiin luuraamaan

työttömyyskorvauksilla.

Ärsyttää suunnattomasti tuollaiset yleistykset.

t. kotiäiti ilman tukia

meillä oli liki noin vähän yli vuoden ja se on aika lailla maksimi aika minkä jaksaa. Ne jaksettiin siksi, että kyseessä rajallinen aika ja lopussa saadaan oma talo. En suosittele.

Ei todellakaan ole sen arvoista!

Siis useaksi vuodeksi. Avustettava valitteli sitä, että avustajat vaihtuvat tiheään ja uuden etsiminen jatkuvasti on rankkaa. En siis oikein kehtaisi sitten parin kuukauden kuluttua todeta, että en jaksakaan, etsikääs taas uusi.



ap