Olipa positiivinen tokaluokkalaisen arviointikeskustelu...:-(

No, lapsesta voi tulla suorituskeskeinen. Hän ei osaa arvostaa itseään omana itseään, vaan kaikki itsearvostus liittyy suorittamiseen ja onnistumiseen. Tällaiset ihmiset eivät osaa pysähtyä ollenkaan, vaan suorittavat suorittamasta päästyään.



Kyllä minustakin hyvin tehdystä työstä on lupa palkita. Mutta minusta jo 9 olisi hyvä numero, josta voisi palkita. Ei aina tarvitse pingoittaa.



ap

en kyllä usko olevani tuollainen

Ei se niin mene, että kun teet näin, sinusta tulee tällainen. Kokonaisuus vaikuttaa.



Sain minäkin lapsena rahaa. Mutta minä sain niistä yseistä. En tainnut koskaan elämässäni saada kymppiä, joten tuotto olisi jäänyt aika heikoksi... Minua tämä kannustus ei tosin kannustanut opiskelemaan.



ap

Opettajat eivät ehdi jokaista vinkaisua raportoida koteihin. Ehkä poikanne häiriköi tunneilla useamminkin tai käyttäytyy huonosti, kun kerta siirtä piti niin puhua.



Jos lapsenne on älykäs, niin hänhän turhautuu tunneilla ja siksi häiriköi.

Voisiko opelta pyytää lapselle lisätehtäviä tunneille yms.?????



Muttta ei ne palautekeskustelut mitään kehumis vartteja ole. Jos ei ole kehuttavaa, niin miksi pitäisi väkisin opettajan keksiä ja valehdella???????

Kaikkien ilmapiirimittausten suurimmat ongelmat ovat se, etteivät esimiehet anna tarpeeksi palautetta. Mikä ihme se on, kun meidän kulttuurimme on tällainen?

Muttta ei ne palautekeskustelut mitään kehumis vartteja ole. Jos ei ole kehuttavaa, niin miksi pitäisi väkisin opettajan keksiä ja valehdella???????

Lapsi joka ei koskaan saa koulussa mitään positiivista palautetta mistään ei siellä kyllä kauan jaksa motivoituneena käydä, ja siksi opettajan tulisi vaikka väkisin luoda lapseen sellainen suhde, että hän näkee lapsessa jotain positiivista ja pystyy kannustamaan häntä uusiin asioihin, joista voi antaa positiivista palautetta. Vaikeaahan se tietysti on, jos ajattelee että hirveä tyhmä häirikkölapsi, mutta ei sen lapsen käytös tai koulumenestys siitä helpotu että aina vaan haukutaan.

Muttta ei ne palautekeskustelut mitään kehumis vartteja ole. Jos ei ole kehuttavaa, niin miksi pitäisi väkisin opettajan keksiä ja valehdella???????

onko poikasi luki lievä vai ei. Parasta lapsesi kannalta on, että hän saa erityisopettajan/lukiopettajan asiantuntevaa apua. Onko suvussanne muilla luki-piirrettä? Tutki luki-asiaa Heron kotisivuilta ja hae pojallesi apua. Esim. mainitsemasi huolimattomuusseikat (kirjoittaminen, matikka) saattavat hyvin olla luki-piirteen ilmenemismuotoja.

Totta kai lasta täytyy opettajan kehua ja keksiä kehumisen aihetta (vaikka valehdella), mutta VANHEMMILLE on vääri keksiä ja valehdella, että kaikki menee hyvin, jos ei oikeasti mene.





Meillä eskarissa tapahtui niin, että joka päivä kysyin miten päivä on mennyt, aina vain hymistiin takaisin, että hyvin on mennyt. Kunnes sit yks päivä kerrottiin, että lapsemme kiusannut yhtä ja samaa lasta jo monta viikkoa kielloista huolimatta.

Ai, että sieppa, kun meille oltiin valehdeltu monta viikkoa päin näköä. Jos meille vanhemmille olis kerrottu asiasta jo aikaisemmin, niin ei varmasti kiusaaminenkaan olisi päässyt jatkumaan, koska se loppui siihen, kun me vanhemmat saimme asiasta tietää.

Kotona pidimme lapsellemme tiukan, mutta rauhallisen saarnan, tuli TV-kieltoa ja kotiarestia vielä päälle.



Tämän kokemuksen pohjalta voin sanoa, että pahemmalle se tuntuisi, jos luulisi, että kaikki menee hyvin ja sit iso pommi putoaa kerralla päälle.



Siksi parempi, että HETI vanhemmille kerrotaan, että kaikki ei ole nyt oikein hyvin, että vanhemmat voivat kotona keskustella lapsen kaa, hakea apua jne.



Mutta tämän päivän ongelmahan on just tämä, että opettajat, lastentarhanopettajat jne. EIVÄT USKALLA kertoa vanhemmille totuutta, kun vanhemmat heti hyökkäävät ja syyttävät, että opettajassa jne. on vika, eikä heidän kullannupussa ole mitään vikaa. Eli opettajat haukutaan, vaikka he vain kertovat totuuden, kun vanhemmat eivät suostu näkemään lapsessaan mitään negatiivista.



T.135, joka todellakin tietää, että omat lapset eivät ole pulmusia, eikä edes moista harhaa itselleen uskottele.

Minusta itsestäni tuntuu, että olen ollut se ainoa, jolla on ollut kyvykkyyttä lukihäiriön arvioimiseen. Koulu on aina kieltänyt.



Minulla on pitkään ollut sellainen olo, että hänellä olisi lukihäiriö. Koska isälläni on hahmottamisongelma. (Minun kirjoitusvirheeni johtuvat siitä, että kirjoitan niin nopeasti, enkä viitsi korjata).

Oikean ja vasemman oppiminen on työlästä. Paljon tällaista ristiinmenemistä. Kirjaimet vaihtavat paikkaa. Ei tosin muuta, mutta aina tiettyjen asioiden oppiminen on ollut vaikeaa.



Kysyin päiväkodissa. Eivät olleet huomanneet.

Kysyin eskariopelta. Hän kielsi huomanneensa mitään.

Kysyin tältä opettajalta heti ekalla luokalla. Hän sanoi, ettei ole mitään. Kysyin keväällä uudestaa. Ei kuulemma ole mitään.

Taas kysyin ja nyt ja ope sanoi, että "jos jotain on, niin se on lievää ja he kyllä harjoittelevat koulussa." Koska poika on oppinut lukemaan normaalissa ajassa, eikä ole luokan huonoin lukija.



Tuttu erityisopettaja sanoi, että pojalla todennäköisesti on jotain lievää lukihäiriötä, mutta se ei näy niin selkeästi, koska me olemme kotona niin paljon harjoittaneet ja tehneet asioita, missä se harjoittuu ja tasaantuu niin, ettei sitä huomaa. Poika pelaa esim tennistä, jossa tulee tätä ristikkäisyyttä ja toimii harjoitteena. Mutta eihän se tennis lukemiseen auta...



Lopputuloksena olen ollut ainoana sitä mieltä, että pojalla on lukihäiriö. Isä on sitä mieltä, ettei hänellä mitään ole. Nyt yhtäkkiä av tietää ainoana minun ohellani, että pojallani on lukihäiriö... On tämä mainio palsta...



ap

etteikö positiivista palautetta olisi annettu. On kehuttu matemaattisia taitoja ym.

Ap vaan ihan selvästi ei ole kuullut tätä positiivista, sillä on itse ollut niin järkyttynyt siitä, että tilanteessa annettiin myös negatiivsta palautetta.

Olen samaa mieltä kanssasi. Haluan ehdottomasti tietää, mitä lapseni tekee. Hyvässä ja pahassa. Hänessä on molemmat puolet.



Palautekeskustelussa se lapsi on mukana. On se vain väärin, että siinä puhutaan lapsen "ohi".



Ja ehkä nämä hyökkäävät vanhemmat eivät hyökkäisi, jos opettajien palautetaidot olisivat kunnossa.



ap

et ole lukenut koko ketjua



sanoo

ap ja poistuu jälleen paikalta

vanhempainvartti on niin lyhyt aika, ettei siinä ehdi "turhia" löpisemään. Jos oppilaalla on ongelmia useammalla osa-alueella (mm käytös, oppiaineet jne) niin se aika menee siihen.



Oppilaat saavat sitä palautetta päivittäin suoraan opettajalta, juuri sitä palauetta jolla kannustetaan ja tuetaan lasta. Vanhempainvartissa käsitellään asioita. Noita kahta ei kannata sekoittaa keskenään.

isälläsikin on hahmottamisen ongelmia, ok ne on perittyjä ominaisuuksia ja menee suvuittain.



Nyt vähättelet omaa juttuasi tyyliin ettet viitsi korjata virheitäsi, ehkä poika on samanlainen ei vaan viitsi.



Ehkä alat maksaa tästä viitseliäisyydestä päivittäin jonkun verran euroja ja niin homma alkaa sujumaan. heh heh

kertomasi perusteella?



Miksi isä ei kommentoinut palaverissa mihinkään asiaan tai et ole siitä kirjoittanut?

145

Olet ihan oikeassa. Minunkin pitää motivoida itseäni, jotta viitsin tehdä jotain hyvin.



146

Isä oli mukana ja oli siellä aivan yhtä aktiivinen kuin minäkin. Osa näistä ajatuksistani on ollut hänen ajatuksiaan - eli olen sekottanut tässä meidän molempien mielipiteitä tilanteesta.

Miehen mielipide on lähinnä se, että opettaja ei ymmärrä poikia. Mikä saattaa olla ihan oikea arvio hänestä. Opettaja on hyvin pehmeä, hyvin herttainen, hyvin "tyttömäinen". Hän ei myöskään opeta kuin 1-3 luokkia ja varmaan juuri sen vuoksi, että hän ei pärjää isompien lasten kanssa.



ap

käyttäytymistieteilijänä sinun varmasti tulisi tietää, että luokanopettajat usein erikoistuvat juuri joko alkuopetukseen tai sitten alakoulun "yläluokkien" opetukseen. Usein tuohon suuntautumiseen vaikuttavat omat mielenkiinnot ja aineyhdistelmät, ei niinkään se kenen kanssa pärjää =)

Alkuopetus kun keskittyy enemmän kasvattamiseen ja tiettyjen taitojen oppimiseen, ylemmillä luokilla taas tietoaineiden osuus painottuu.



Kollegoina on monia juuri alkuopetukseen erikoistuneita opettajia, ja jokainen kyllä pärjäisi ihan yhtä lailla myös vanhempien lasten kanssa.



Eli nyt opettaja ei ymmärrä poikia kun antaa palautetta, että poika on tämän syksyn aikana ollut jo kolme kertaa tilanteessa, joka on ollut kielletty ja liian "voimallinen" . Tunnutte kumpikin keksivän vaikka mitä syitä kunhan ei vain tarvitsisi riisua niitä vaaleanpunaisia laseja pois.

Tuo määritelmä sopii hyvin yläkoulussa olevan lapseni yhden aineen opettajaan. Hänestä pidetään ja pärjää lasten kanssa. Juuri nuo ominaisuudet hänestä löytyy sekä aineensa hyvä hallinta ja kiinnostava opetustyyli vaikka aineena on historia.



Nuo ominaisuudet ei sulje pois että ihmisellä on auktoriteettia ja kunnioitusta.



Taidat aliarvioida lapsesi opettajaa monellakin tapaa. Et kunnioita häntä.

Juttuhan on niin että opettajaa tulee kunnioittaa jo asemansa vuoksi.



Oletko väleissä muiden lapsesi luokan vanhempien kanssa, minkälainen kokemus heillä on opettajan kyvyistä. Voi olla että muillakin on tyytymättömyyttä tiedä häntä.



Tule kertomaan kokemuksia kun olet ottanut erityisopettajaan yhteyden, löytyy varmasti koulusta saadusta viestistä kuka siellä tätä työtä tekee. Sinulla on mahdollisuus ottaa häneen yhteys jos opettajan kautta asia ei etene.



Kuulisin mieluusti jatkossa mitä lapsellesi kuuluu, saako apua ongelmaansa eli lukivaikeuteen.



Tiedän tapauksen jossa lapsella on lukivaikeus ja aiheutti tunnillakin häiriöitä, oli kuin kusiasia olisi housuissa. Sai erityistuolin.

En tiennyt tuota erikoistumista. En myöskään ymmärrä, miksi minun pitäisi te tietää.



Huoh. Kyllä se poika on saanut tuta nuo kolme tilannetta. Hänet on jo "haukuttu" koulussa. Hänet on sen jälkeen haukuttu kotona. Mies huusi yhdessä tilanteessa hänelle niin, etten ole koko 16 vuotisen yhdessäoloaikana kuullut hänen huutavan. Kyllä ne haukut on tullut ihan aiheesta.



Opettaja tiesi tämän, että tilanteet on puitu myös kotona.



En tiedä - ehkä pojasta ei vain ollut mitään positiivista sanottavaa. Kerrottiin sitten vain niistä negatiivisista, joista on jo puhuttu aiemmin...



ap

Koska tajuan että nämä "häiriköt" ovat pikemminkin väärinymmärrettyjä erityispersoonia. Koska he tarvitsevat jotain muuta kuin mitä ympäristö heille antaa ja heiltä vaatii. He eivät vaan ole laumasieluja.

Meidän koulussa on neljä erityisluokkaa. Yhden opettaja on burn outin partaalla, toisen opettaja harkitsee vakavasti eroamista, kolmas pärjää välinpitämättömyydellä. Minä taas teen työtä rakkaudesta näitä nuoria kohtaan, haluan nähdä heissä ensisijaisesti mahdollisuudet hyvään. Ja niitä hyviä puolia sitten yritän auttaa esille. Omasta mielestöni olen erittäin hyvä. Ja mikäli mistään mitään ymmärrän, niin oppilaani ovat samaa mieltä :) Eikä tämä ollenkaan tarkoita sitä että meillä ei tehtäisi töitä oppimisen eteen

Koulun ongelma on juuri se että niin monet opettajat pitävät asennettani käsittämättömänä sontana.

t. se erityisopettaja

Ei se koulu ole lastani kasvattanut, korkeintaan saanut vihaamaan oppimista, niin että hän ei ehkä yllä niin pitkälle kuin älyllään muuten yltäisi. Itse minä olen lapseni kasvattanut eikä minulla ole mitään "Mitä väliä?" -asennetta. En vaan edes toivo että lapseni integroituisivat liikaa tähän yhteiskuntaan, vaan olisivat mieluummin sen yläpuolella.

Eikä minun poikani listi ketään. Olen samassa koulussa opettajana, joten tiedän kyllä mitä hän siellä tekee.

Ja mitä minä yleistin?

se 74, joka on koulukriittinen vaikka on opettaja. Uskoisin että monet niistä tosihäiriköistä olisivat paremmissa olosuhteissa ihan toisenlaisia.

Niin - olen erityisopettaja ja yritän paikata näitten raukkojen koulussa saamia vaurioita.

Joo no et varmasti ole. Ja jos olet, olet ehdottomasti väärällä alalla ja kyvytön tekemään erityisopettajan työtä. Käsittämätöntä sontaa. Mutta tämän on pakko olla provo.