TAMMITENAVIEN vk6

Hei!



Onnea strutsille! Et jäänyt sitten viimeiseksi, pääsit vielä tammikuun puolelle!



Oma tytär on ihana! Sitä valkovuotoa tulee jonkin aikaa. Minun mielestäni taas poikien värkit ovat hankalia tytön jälkeen. Pallien poimuihin jää helposti kakkaa ja pallit tarttuvat ikävästi kiinni kertakäyttövaippaan.



Kuntoni on melko huono; kävin vauvan kanssa neuvolassa (vauva on kasvanut!), kahvilassa kahvilla ja ostin pari vaatetta näitten liikakilojen suojaksi, olenkin sitten ihan poikki.



Ametisti ja poika s. 13.1.2008

Eli meille syntyi ihana pieni neiti 28.1 klo 03.57. Pituutta 47cm ja painoa 2665g. Ja nämä raskaushämmingit siis ovat tämän pienen koon takana, edellinen oli saman kokoinen. Tarkemman synnytyskertomuksen olen kirjoitellut tuonne odotus-puolelle.



Synnytyksen kestoksi merkittiin 1h25min, mutta säännöllisiä supistuksia ei tullut koko synnytyksen aikana. Salissa kerkesin saada kolme supistusta epäsäännollisin välein ½tunnin aikana, joten olihan siinä kätilöllä ihmettelemistä kun ilmoitin että nyt ponnistan! Hän oli juuri ehtinyt sanoa, ettei kohdunsuulla voi tapahtua ihmeitä kun niin harvakseltaan supistelee... En ehtinyt saada edes ilokaasua! Mutta hengissä selvittiin ja vieläpä ilman minkäänlaisia vaurioita, kiitos hyvän kätilön, joka toisella kädellä painoa välilihaa ja toisella kädellä siirteli kohdunsuun reunoja, joita oli vielä ponnistaessa jäljellä. Oli ihanaa hoitaa vessa-asiat ja istuminen ongelmitta alusta asti.



Vauva onkin sitten aiheuttanut huolta sitäkin enemmän. Hän joutui vastasyntyneiden teholle kahden vuorokauden ikäisenä. Oli ensimmäiset päivät tosi limainen aspiroituaan vedettömässä kohdussa limaa keuhkoihin ja hengitysteihin. Tästä johtuen myös syöminen takkusi alussa. Pari kertaa sinistyi ja tuntui ettei saanut happea eikä pystynyt kakistelemaan limaa itse.



Vastasyntyneiden teholla näitä ongelmia ei juurikaan enää ollut, mutta lääkäri halusi seurata tilannetta viikonloppuun. No, tänään vasta pääsimme kotiin, kun jouduttiin odottamaan EEG:tä arkipäivään. Myös aivojen ultra tehtiin, molemmat normaaleja. Ikävä kyllä vauva on oppinut pullolle sairaalassa, joten tissittely takkuaa vielä, mutta periksi ei anneta! Yhä paremmin ottaa tissiltäkin, mutta varmuuden vuoksi lämmitän vielä pullon, kun en ole varma minkä verran tissiltä saa. Minä myös luovutan maitoa, sillä joka lypsykerralla maitoa tulee 200-350ml, ja oma vauva syö n.60-80ml =) Energiaa kuluu paljon tähän maidontuotantoon, sillä paino on tippunut kilo/päivä vaikka syön kuin hevonen. Onhan tässä toki varaakin tiputella painoa, vielä on likemmäs 10 kiloa alkupainoon.



Onnea vielä kaikille muillekin vauvansa saaneille! Ja tsempit vielä viimeisille sisseille, ainakin pikkukakkonen on vielä yhdes koos!



Strutsi, täälläkin poikien jälkeen ihmetellään pientä neitiä! Minä en ole huomannut vielä ainakaan vuotoa emättimestä, mutta sellaista karstaa on häpyhuulissa, sitä ei kai saa hangata pois, tarkoitus ilmeisesti suojata limakalvoja? On se kiva, kun pissa lirisee nätisti alas vaippaa vaihtaessa eikä suihkua milloin mihinkin kuten pojilla. Vaikka rakastan poikiani yli kaiken, voin silti sanoa tämän olevan unelmien täyttymys, oma tyttö!



Nukkumisasennoista: kyljellään täälläkin, ei ole vaaraa vetää oksennusta henkeen. Mahallaankin on hyvä pitää, mutta en uskalla ilman valvontaa, meillä vauva on mahallaan vaan äidin tai isän rinnan päällä.



Nyt syöttelemään neiti että pääsee itsekin muutamaksi tunniksi nukkumaan.

aksiina ja tiitiäinen 1vk

...Onnea vauvautuneille, ainakin vilmahilja, Pajunkukka, hemi81, Aksiina, uusi, Magda_lena, Strutsi ja eventus olivat saaneet Tammitenavansa =)



Nukuttaminen oli puheenaiheena, täällä(kin) annettiin ohjeeksi nukuttaa kyljellään juuri tukehtumisvaaran minimoimiseksi ja olen nuo kolme muutakin nukuttanut aina ekat kuukaudet kyljellään.



Painoa tännekin oli tullut se 300g/vko ja ihan ok! Lääkärin mielestä riittävä nousu on 30g/vrk eli en stressaa siitä enään ;)



Strutsi ainakin oli ihmeissään tytön hoitamisesta poikien jälkeen, samaa ihmettelen täällä itsekin päivittäin! Toissapäivänä kun puin neitiä, niin piti ihan pysähtyä miettimään että mikä tässä on niin kummallista, kunnes hoksasin että herttileijaa! ekaa kertaa saan pukea mekkoa päälle!!! =) Ja Aksiina, meillä tyttö ei tosissaan liruttele vaippaa pitkin vaan ruikkii pahemmin kuin pojat!?! Ehkäpä syy on se, että aina pissatessaan nostaa jalat masunpäälle ja sen takia pissa valuu kylkiä pitkin mihin sattuu... ;)



Miina-Liinan kyssäriin vastaan, että toisinaan saapi kyllä raapia rinnuksia ihan tosissaan! Tiedä sitten mistä johtuu¿? Ja hormooninäpyistä olen huomannut sen, että jos erehdyn nauttimaan jotain maito/kermapitoista ruokaa niin vauvalla näpyt oikein roihahtaa ja vaikka ois aiemmin ollut vain muutama niin muutaman tunnin päästä ¿altistuksesta¿ näppyjä on päänahkakin täynnä =/



Magda_lena olikin jo saanut hyviä kommentteja kysymyksiin ja samaa mieltä olen itsekin. Noin pienen vauvan rytmiä on aika mahdoton lähteä muuttamaan, parin viikon päästä saattaa jo ehkä onnistuakin pikkuhiljaa. Nukkua kannattaa niin kuin itsestä tuntuu parhaimmalta, arvostelut ja kommentit voipi jättää noteeraamatta vaikka vaikeaa onkin olla pahoittamatta mieltä toisten mielipiteistä¿ Ja tosissaan, lepäile aina silloin kun voit, nukkuminen ei ole pakollista vaan ihan löhöilykin virkistää =)



Ametistilla oli ainakin jo ristiäisasiat kunnossa, hyvä niin! Muistutan vain, että kirkon takia niitä ristiäisiä ei tarvitse kiirehtiä vaan vauvan voi kastaa myöhemminkin. Väestörekisteri se vaatii vauvan rekisteröimisen ennenkuin kaksi kuukautta syntymästä tulee täyteen ja senpä takia? ristiäiset yleensä järjestetään mahdollisimman nopeasti syntymän jälkeen.



Kummeista sen verran, että meillä on yksi kummi valittu; minun nuorin siskoni, jota pyysimme heti kun hän tänne saapui joulun aikaan ja kyynelsilmin toisia halailtiin, oli oikein otettu kun kysyimme¿



Sammermannin kanssa samaa mieltä: aina tulee jotain uutta josta saapi olla huolissaan ;) Ehkä se on vaan meidän äitien luonne¿? =)



Nimet menee sekaisin paitsi minulta, niin myös vanhemmilta pojilta! Monta kertaa ovat puhutelleet vauvaa Rasmukseksi ja mikä hulluinta, Rasmusta miehen nimellä ;)



Miehiä olitte myös ruotineet, itsellä on tuommoinen välimallin mies: toisinaan erittäinkin osallistuva ja ajatteleva, toisinaan taas tuntuu että saapi ratapölkystä vääntää että menee jakeluun! Nyt on onneksi herännyt Rasmuksen kanssa aina aamuisin, poitsu herää aina ennen seiskaa, ja antanut minun jäädä nukkumaan. Muutoinkin viettää pojan kanssa paljon aikaa, siitä iso plussa! Mutta sitten taas esmes tänään¿ täällä on nyt siis karnevaalit ja ma-ti on vapaapäivä. No, mies kuitenkin oli ¿töissä¿ aina yhteen saakka, kun ¿eihän ne Suomessa ole lomalla niin täytyy tehdä hommia!¿ Kysyinkin sitten että no milloin sinä niitä vapaapäiviä aiot viettää kun et vietä suomalaisia etkä brasilialaisiakaan vaan olet aina ¿vapaalla¿ töissä¿? Viime vuonna piti yhden viikon lomaa, silloin pakotin jättämään läppärin kotiin kun lähdimme viikoksi Keski-Eurooppaan¿ =/ No, en valita en, pahempikin voisi olla ;)



Hui kamala mikä romaani tästä oikein tuli, nyt lämmittämään tytölle kylpyvettä ja sitten itsekin vaateriin, toivottavasti!



Mukavaa laskiaistiistaita kaikille!!!



-Allu ja Neea 2112

Hei kaikki ja onnittelut uusille vauvoille ja äideille!





Pitkiin aikoihin en ole ehtinyt/jaksanut kirjoitella, vauva-arki vie mennessään. Meillä on kaikki hyvin, vaikka huolta on melkein koko ajan yhdestä jos toisesta asiasta. Mies ihmettelee, miten klkenenkin huolestumaan kaikesta... Luulen, että tytön hengitysvaikeudet ja ensipäivät Lastenklinikan teholla ovat jättäneet minuun pelon:on vaikea uskoa, että kaikki olisi nyt hyvin. Vauva alkaa pikkuhiljaa heräillä tähän maailmaan, ikää on 7 viikkoa, mutta lasketun ajan mukaan vasta 2. Hän on nukkunut paljon päivisin, vuorokauden virein aika osuu aina aamuyölle. Tissi ja äidin syli ovat vastaus kaikkiin vastoinkäymisiin.



Täälläkin on ajoittain tissikutinaa, ei liity siihen, että olisivat erityisen täynnä tms.



aksiina:meidän tyttö söi pullosta (ja osa ravinnosta meni nenämahaletkulla suoraan mahaan) ensimmäiset kaksi viikkoa, koska ei jaksanut imeä rintaa. Itse pelkäsin, että hän tottuu pulloon, eikä imetys enää onnistu. Mutta kun voimia tuli lisää, pitenivat tissittelysessiotkin ja pariviikkoisesta hän on ollut täysimetyksellä.



Tyttöjen elimistä oli puhetta. Minulla on kaksi tytärtä ja esikoisen kanssa ihmettelin puhdistusasioita, siihen mennessä hoitanut vain pikkuveljeäni. Pojilla kun on kaikki niin selkeästi näytillä, tyttöjen vehkeet ovat jotenkin salaperäisemmät :) Silloin neuvolassa sanottiin, että pimppi on ' itsepuhdistuva' . Tietenkin kakat pitää pestä pois, mutta kaikki ne muut eritteet on syytä jättää sikseen.



Esikoisen jälkeen karistuivat ylimääräiset kilot kuin itsestään herkuttelusta huolimatta, mutta nyt on tilanne toinen. Karkki maistuu ja maha pysyy! Alkaa pikkuhiljaa ärsyttää, haluaisin jo mahtua oikeisiin vaatteisiini. Ei kai auta muu kuin rajoittaa makean syöntiä. Väsyneenä vaan tulee popsittua entistä enemmän kaikkea hyvää.

onko muilla ollut eroa eri raskauksien jälkeisessä palautumisessa



nyt on vaikea näpytellä yksikätisenä, tyttö heräsi just syömään



kaikille jaksamista ja hyvää vointia



toivoo bough ja tyttö 171207

onnea tuoreille äideille!!!



Mulla on joku vaikeus nyt jaksamisen kanssa-ilmeisesti univelat alkaa kasautua. Olen yrittänyt miehelle viestittää tätä ongelmaa,mutta nyt hän tuntuu kyllä olevan vieraan planeetan asukkeja, sen verran huonosti tuntuu ymmärtävän. Onkin ollut sitten itkuista tänään ja eilen illalla... Ukko haalisi vain töitä joka rakoon, vaikka mulla on hankalaa. Tietenkin on huoli rahasta ja noin, mutta ensimmäiset asiat ensin!!! Kyllä meillä on juustoa leivän päälle ja kaikkea kamaa ja sälää liiankin kanssa että tärkeämpää on nyt ihan muut jutut. No, ehkä se tästä taas kirkastuu...



Vauvan kasvot on tosi kirjavat ja nyppyä ja kuivettumaa ihan täys.Inhottavaa.



sammermanni ja tintti 281207

No niin, nyt kävi minullekin tämä, että painoin enteriä vahingossa, kun yritin olla tehokas...



Ajattelin vain ilmoittautua mukaan nyt pikaisesti, kun on hetki aikaa. Äitini oli ihana ja tuli meille jotta voisi viedä esikoisen seurakunnan kerhoon. Näin minä säästyn viemiseltä ja ulkoilu jää pelkkään hakemiseen. Sinänsä ulkoilu on kivaa, mutta kun on huoli tästä pikkuisesta...

No, huomenna on vaunuilla mentävä neuvolaan, niin siinä tulee muutenkin ulkoiltua.



Miina_liina: Rinnat kutisee täälläkin. Pitäneekin oikein ajatuksella katsoa josko johtuisi nimenomaan täysistä rinnoista...



Bough: Olin huomaavinani, että tässä toisessa raskaudessa kilot olisivat karisseet nopeammin kuin ensimmäisessä ja pistinkin sen imetyksen piikkiin. Nyt kuitenkin huomasin, ettei enää karisekaan samaan malliin kun ennen vauvamme ulkoilukieltoa, joten eiköhän se minulla sittenkin johtunut vain liikunnan määrästä.



Nimien sekaantumisesta joudun häpeäkseni tunnustamaan, että esikoisen kohdalla sekoilin koiran ja pojan nimissä.... Toistaiseksi en vauvan ja esikoisen nimissä ole sekoillut (koputetaanpa taas puuta), mutta mies on sitäkin useammin.



Joku kyseli koska jälkitarkastus tehdään. Tuusulassa ja Vantaalla on ainakin pyritty tekemään 6 vkoa synnytyksestä.



Jälkivuodon kestosta oli myös puhetta. Taitaa olla yksilöllistä paitsi, äitien myös raskauksien kohdalla. Esikoisen kanssa mulla kesti 6 vkoa ja heti perään viikon menkat... Tällä kertaa vain 4 vkoa jälkivuotoa.



Nyt täytyy ruveta syöttämään pikkuprinssiä, mutta koetan vielä tällä viikolla ehtiä kirjoittamaan kuulumisia lääkärineuvolasta.

Minäkin taidan nyt vihdoin yrittää ehtiä jotain kirjoitella tänne... Lukemassa olen käynyt kyllä pikaisesti aiemminkin, mutta kirjoittamiseen ei ole vielä aiemmin ollut aikaa tai voimia..



Poika on nyt siis 11vrk vanha, kuusi päivää ollaan oltu kotona. Kaikki on mennyt toisaalta hyvin ja ihanasti, mutta ruoka- ja unirytmit aiheuttaa paljon huolta ja väsymystä. Poika nimittäin herää vähintää 1,5tunnin välein (paitsi päivällä saattaa nukkua yhden jakson pidempään), aina on rintaa vailla, viihtyy siinä laiskasti nautiskellen jopa vajaan tunnin. Nukkumista jää siis väliin yleensä vajaa tunti... Ja yöllä ei suostu olemaan poissa vierestä, ei ollenkaan rauhoitu koppaansa nukkumaan vaan aina oltava poski tissiä vasten. Päivällä kyllä nukkuu kopassa. Mutta mä käyn vissiin vielä päivisin jotenkin ylikierroksilla, niin en osaa silloin nukkua. Mulla siis unet aika vähissä. Ja huoli ollut siitä että poika ei saa multa tarpeeksi ruokaa, kun aina tissiä vailla.



Tänään sitten kävi neuvola-täti kotikäynnillä, mieli on huojentunut. Painoa oli tullut 130g lisää kuudessa päivässä, joten ei se ihan nälässä ole ollut... Vähän saisi kyllä tulla enemmänkin painoa, mun jaksamisen turvaamiseksi sovittiin että kokeillaan yöllä tarjota hieman korviketta tissin jälkeen. Omaa maitoa en saa lypsettyä kuin muutaman hassun millin. Eli jospa nyt alkaisi yöt mennä hieman paremmin, toivottavasti. Koska nälkään se mun mielestä aina niin tiheästi herää. Vissiin mun maidontuotanto on iltaisin ja yöllä vähimmillään väsymyksen ja stressin takia...kun siis silloin itsestäkin tuntuu ettei rinnoista mitään tule. Toiveissa siis olisi että lisämaidon ansiosta saisin levättyä ja rentouduttua, maidontuotanto paranisi. Rintaruokinnasta siis ei ole tarkoitus luopua. Toivottavasti vaan kaikki menisi suunnitelman mukaan...ettei tulisi imemiseen ongemia pullon takia.



Muuten tuli kyllä oikein hyvä mieli neuvolatädin kotikäynnistä. Meillä on kuulemma oikein mallikelpoinen poika. Ja mulla oikein mallikelpoinen mies. Se sai ansaitusti paljon kehuja kuinka osallistuu niin paljon ja on täysillä mukana vauvan hoidossa. Mies onkin nyt hoitanut oikeastaan kaiken muun paitsi imetyksen. Eli vaihtaa vaipat, hoitaa pesut, ruokkii mut ja pitää kodin siistinä. ja seurustelee paljon vauvan kanssa ja patistaa mua suihkuun tai pienelle kävelylle tai telkkaria katsomaan. Mä vaan siis imetän ja lepään. Paitsi pyykit mä hoidan. Niitä mä en osaa antaa miehen tehtäväksi, haluan tehdä sen itse. Se on mun ainut kohta missä mä oon mieltä että " no kun ei se osaa.." Muuten olen itsekin yllättynyt miten helppoa on ollut luottaa mieheen vauvanhoidossa, vaikka yleensä oon semmonen ihminen että haluan tehdä kaikki itse ja omalla tyylillä ja vain mun tyyli kelpaa...ja olinkin etukäteen huolissani että entä jos en osaakaan luottaa mieheeni vauvanhoidossa. Mutta onneksi ei ongelmia!



Nyt ei ehdi tämän enempää tällä kertaa, mutta täytyy yrittää taas tulla tänne piipahtamaan lukemaan ja kirjoittelemaankin. Mä en nyt kyllä jotenkin osaa kuin tätä omanapaista juttua...jotenkin mun on tosi vaikea keskittyä mihinkään, muistikin pätkii niin en nyt vielä pysty tämän vastavuoroisempaan juttuun. Ehkä tää ylikierroksilla käyminen hellittää joskus....toivottavasti pian.. Onko muilla muuten millaisia kokemuksia tällaisesta?? Milloin/miten tää menee ohi??



Frimmy ja poika 11vrk

ONNEA STRUTSI!!: Mahtava kuulla susta täällä. Mua jo rauhoittaa ajatus sun mahdollisista, rauhallisista kommenteista. OOnkin onneksi täällä tajunnut kuinka paljon tukea sitä saa kun opettelee elämänsä ensimmäistä kertaa toimimaan äitinä, vaimona ja ihmisenä.. Ei ole helppoa. Nostaa entisestään hattua kaikille maailman äideille!



Kiitos ALLU onnitteluista ja kommenteista. Aina se vahvistaa kun joku osoittaa olevansa sun (eli nyt mun) valinnoissa puolesta eikä vastaan. Ei arvostele vaan ymmärtää.



FRIMMY: kuullosti sun tilanne aika samalta kuin mun. Eli ei osaa päivällä nukkua. KUten Allu sanoi, lepo on melkein unta ja rentoutuminen kai vielä enemmän unta. Eli jotain rentoutusharjoituksia olis järkevä alkaa tekemään. Ylikierrokset on päällä. TÄnään on toiveikkaampi olo, koska mies piti enemmän yöllä seuraa vauvalle ja mä nukuin YÖLLÄ parikin tuntia.



SAMMERMANNILLE tsemppiä myös! Mä oon ihan järjettömän itkuinen. Mies sanoo rakastavansa mua ja mä puhkea hirveään itkuun. Onkohan tämä sitä baby-blues -vaihetta... tai pysyvä tila.



Huomenna meillä on neuvolan tarkastus. JÄnnitän sitä. Mitä jos siellä löydetäänkin jotain meidän pienestä rakkaasta. Nyt lähden lepäämään taas.



Miten muuten teidän baby-blues meni? Milloin se tuli ja kauan kesti.



VOIMAHALEIN,

MAgda

Hei!



G. Rinnat kutisee. Laitan niihin Welwdan raskaus/imetys? öljyä, kun muista. En yleensä käytä kotona rintsikoita ollenkaa, nyt joudun käyttämään näitä yötäpäivää, ei kiva.



Psykiatri sanoi, että " normaali" baby-blues helpottaa 2-3vk synnytyksestä. Itse kyllä itkeskelen edelleen joka päivä. Oli tuo lapsen saaminen niin iso juttu, aivan suuri ihme.



Ristiäisistä: Olen nopea käänteissäni! Oli hieman parempi päivä ja laitoin " pyörät pyörimään" . Papille sopi tuo 16.2, joten se päivä sovittiin. Tykkään, että vauva pitää kastaa mahdollisimman pienenä. Nyt vähän hirvittää, että miten jaksan ne ristiäiset. Olen edelleen aika naatti ja huonokuntoinen.



Nyt hieman jurppii nämä ylimääräiset kilot. Jäljellä on n. 15-20kg. Pidin itseni raskausaikana hengissä SYÖMÄLLÄ. En kyllä voinut muuta kuin syödä. Nyt vaan ottaa päähän, että en mahdu omiin vaatteisiini. Käytän edelleen näitä rikkinäisiä äitiyshousuja. Kuinkas olette päässeet kiloistanne eroon?



Meillä mies on pyörittänyt koko huushollia kesästä lähtien. Nytkin yöllä hakee vauvan tissille, lämmittää lisämaidon ja vaihtaa tarvittaessa vaipan. Hän tosin nukahtaa heti uudelleen, kun saa pään tyynyyn.



Viime yönä tuli valvottua, oma vika. Mies oli antanut vauvalle illalla lypsetyn maidon, jossa oli pari tippaa Jekivitiä. Seurustelimme sitten yöllä klo 3-6. Olen nyt yrittänyt imettää vauvaa, seurustella ja antaa lisämaitoa. Josko yöllä tulisi yli 3h unijakso.



Ametisti ja vauva s.13.1

Meillä asuu pieni suloinen poikavauva, joka ei nuku juuri koskaan. Ja sen takia en ole juurikaan koneella jaksanut käydä.



Vauva ei siis nuku päivisin (okei, torkahtelee 5 min.) eikä juuri öisinkään. Magda_leenalle siis terveiset, et ole yksin väsymyksesi kanssa...



Eilen se nukkui päivällä reilun tunnin unet, lopun aikaa kitisi. Yöllä valvoi tikkana 03:een, sitten torkahteli ja kitisi kunnes taas ruokailtiin puoli viidestä eteenpäin. Aamulla nukkui tunnin ja nyt äsken sain sen simahtamaan. On siis jo noin 4 minuuttia nukkunut!



Alkaa hieman epätoivo tulla kun meillä on vielä tuo vilkas 4-vuotias esikoinenkin. Mies lähtee ensi viikolla töihin ja sen työ tarkoittaa käytännössä poissaoloa koko ajan. Eli työpäivät alkaa aikaisin aamulla ja tulee myöhään illalla (noin 23). Pelottaa ihan kamalasti, kun esikoinen kiipeilee seinille ja vauva huutaa yötä päivää.



Neuvolasta sain neuvoksi keinuttelua, paljon ihokontaktia ym. Ja rela-tippoja vauvalle. Meillä vauva syö paljon, tai siis liikaa. Siitä johtuu mahavaivat kun on koko ajan ihan turvoksissa. Hän saa pelkästään rintaa, mutta kun maitoa tulee paljon, niin äijähän vetää. Painoa oli viikossa tullut puoli kiloa!!! Ja pään ympärys kasvanut syntymästä (reilu 2 vkoa) 1,5 cm.



Huh. Jos tästä touhusta jotain positiivista hakee, niin raskauskilot ovat kadonneet kahdessa viikossa. Eli kaikki kertyneet 15 kg ovat muisto vain. Kun ei nuku eikä ehdi syödä, niin pakosti laihtuu.



No, nyt menen lepäämään. Appivanhemmat tulee kylään. Mitään en aio tarjota, jos eivät sitä ymmärrä niin älkööt...



ipu ja poika 2 vko 4 pv

Moi!



Kuulostaa epätoivoisen kamalalle. Paitsi että liikakiloista olet päässyt :).



Eikö vauva nuku edes vaunuissa tai autossa? Oletko kylvettänyt. Eikö nuku edes nahkanahkaa vasten? Tai keinussa? Entä lämminvesipullon kanssa? Tai öljyhieronnan jälkeen?



Voimia nyt sinne vaan. Saisitko esikoisen hoitoon?



T. Ametisti ja vauva s. 13.1

En ole minäkään kirjoitellut kun sen yhden ainoan kerran kun tänne puolelle ilmoittauduin.. Ei sillä, ettei aikaa olisi ollut mutta enpä ole vaan " jaksanut" . Lueskellut olen muiden juttuja jonkun verran.



Ipulle ensiksikin voimia (ja toki myös muille väsyneille)!! Meidän keskimmäinen oli juuri tuollainen päiväkukkuja, että nukkui niitä max 15min unia pelkästään... onneksi sentään nukkui yöllä suht hyvin, että sikäli ei ole aivan samanlaista kokemusta kyllä.

Tosiaan kannattaisi ehkä yrittää saada esikoiselle joku hoitaja vaikka ihan yhdeksi päiväksi, jotta saisit rauhassa keskittyä vauvan nukuttamiseen/ omaan itseesi. Eikö kukaan isovanhemmista voisi auttaa? Tai omista/miehen sisaruksista? Senkin takia, ettei tilanne kaadu aivan liikaa sinun niskaasi... =/



Meidän poika on ollut kyllä hirveän helppo tähän asti. Päivällä jaksaa hieman valvoa, mutta suurimman osan nukkuu tai syö. Rinnasta tuntuu tulevan nyt ihan hyvin jo maitoa, mutta on annettu silti myös korviketta lisäksi hieman, että mieskin pääsee syöttämään silloin tällöin (meillä ei pumppua ole)... tai en tiedä onko se edes hyvä " tekosyy" , ehkä senkin takia pullosta etten joutuisi kokoajan istumaan paikallani imettämässä, kun pitää huomioida isommatkin sisarukset. Tosin siihen jää aika hyvin aikaa kyllä, kun vauva nukkuu niin paljon.

Yöllä meillä herätään 1-2 aikoihin ja sitten aamuyöstä uudelleen siinä 4-6 aikoihin ja tähän asti vauva on nukahtanut syötön jälkeen uudelleen tosi helposti. Olen tuttia tarjonnut, koska se selvästi rauhoittaa pikkuisen silloin harvoin kun sitä rauhoitusta tarvitsee. Tutti kelpaa joskus, joskus sille irvistetään. =)

Poika ei ole pulautellut yhtään kertaa, mikä on minusta outoa jotenkin. Hyvin röyhtäisee melkeinpä joka syötön jälkeen.



Kaikki siis mitä parhaimmin meillä... =) Ilmeisesti kuitenkaan koskaan mikään ei ole äidin mielestä hyvin, koska nyt olen mielessäni ajatellut, että mikähän tällä vauvalla on kun on niin mahdottoman rauhallinen ja helppo! =D Eli siis, jos on itkuinen niin se ei ole hyvä juttu.. mutta jos on rauhallinen niin sekin kaihertaa joskus mieltä että onko kaikki ok!

Miehen mummo kävi eilen katsomassa vauvaa ja totesi, että ole iloinen että vauva on helppo, silloin sillä ei ole mitään hätää! =)

Ollaankin nautiskeltu tässä suurista määristä rotinaherkkuja, joita ollaan saatu!

Tavoitteeni on kyllä hävittää liikakilot mahd nopeasti, mutta ei kuitenkaan imetyksen kustannuksella.. syödä ja juoda pitää!



Tässäpä meiltä kuulumisia! Jaksamista kaikille ja iloisia vauvapäiviä!



vilmahilja ja poika (synt 29.1.)

Allu, Aksiina: Poikien kanssa tottui siihen, että liki jokaisella vaipanvaihdolla pissa lensi kaaressa milloin minnekin. Tyttö sen sijaan ei ole pissannut kertaakaan vaipanvaihdolla, vaikka en tosiaankaan ole mikään supernopea siinä hommassa. Vaipoista ja etenkin harsosellaisista onneksi voi tarkistaa, että tyttö oikeasti pissaa joskus. :)

Mekkoja on jo pari saatu lahjaksi, mutta en ole vielä laittanut tytölle päälle. Ovat jotenkin liian hienoja arkeen. Pitääkin muistaa käyttää ennenkuin jää pieneksi.



Bough: Kolmosen jälkeen mulla oli viikon päästä farkut jalassa. Ei taida tosiaan onnistua tällä kertaa! Mahalötköä riittää. En ota stressiä silti. Pienenee sitä tahtia kun pienenee. Kaipa minä neljääkymmentä lähestyvä neljän lapsen äiti saan näyttää joltain muulta kuin parikymppiset urheilulliset yhden lapsen äidit synnyttämättömistä puhumattakaan. ;)



Tytön pesut on neuvottu tekemään edestä taaksepäin, jolloin tyttöä pitäisi pitää käsivarrella maha ylöspäin. On kuitenkin pirun paljon vaikeampaa (etenkin kantaminen hoitopöydältä hanalle) noin kuin maha alaspäin. Pesettekö te tyttöjä edestäpäin alkaen vai takapuolelta??? Hitsi, mä olen pihalla kuin lumiukko tämän tyttölapsen kanssa. :D



Frimmy: Hormonit pistää nupin sekaisin pariksi viikoksi. Väsymys tekee saman. Ei se haittaa, että muisti pätkii. Riittää kun muistat hoitaa vauvan ja syödä itse. Hienolta kuulostaa miehesi huolenpito! Meidän tyttökin syö monen monta kertaa päivässä. Enimmillään on nukkunut kolme tuntia putkeen, mutta tytön nukahtaessa ei tietysti tiedä kauanko aikoo nukkua. Päivällä menen välillä mun sängylle pitkäkseen vauvan kanssa ja nukun itsekin jos nukahdan tai sitten vaan ihailen pientä ihmistä. Öisin vauva on vieressä enempi vähempi tississä kiinni. Nukutaan kumpikin parhaiten niin. Muista myös, että tämä vähäuninen vaihe on ohimenevää. Yllättävän pian ruokamäärät kasvaa, syöntikerrat harvenee ja unet pitenee.



Magda_lena: Kyllä! Se itkeminen on juuri sitä ja menee ohi. Mä olen ollut yllättynyt siitä, etten itke ihan joka tunti. Vain silloin kun katson vauvaa nukkumassa rauhallisesti sylissäni ja kun joku erehtyy olemaan mulle ystävällinen ja ja ja... :) Ja jos ei itke pakahduttavan onnentunteen takia, niin sitten siksi kun väsyttää tai pelottaa tai on epävarma jonkun vauvan jutun takia tai ihan mitä vaan. Parissa viikossa helpottaa. Jos jatkuu pitkään ja olo menee epätoivoiseksi (mikään ei huvita/kiinnosta, mikään ei ole hyvin), niin sitten voi olla tarpeen tarkistaa joitain kilpirauhas- ja estradioli- yms. tasoja.



Ipu: Kuulostaa hurjalta! Hoitoapua esikoiselle tarvitsisit ehdottomasti. Voisitko kysyä siitä päiväkodista, jossa oli aikaisemmin? Ihmetyttää kyllä miehesi työajat. Jos työvuoro on noin pitkä, niin silloin pitäisi olla vapaapäiviä. Valitettavasti tuollainen työaika kuulostaa omalta valinnalta. Eikö miehesi oikeasti kykene olemaan enemmän kotona?? Toivottavasti tilanteenne selkiytyy ja helpottaa pikaisesti.



Tänään kävimme neuvolassa. Tyttö on saanut jo takaisin syntymäpainonsa, joten maidon riittämisestä ei ole huolta. Muutenkin kaikki hyvin ja terkkari kirjoitti korttiinkin, että " rauhallinen, kaunis tyttövauva" . Samalla katsottiin tuon kuusivuotiaan mitat ja rokotukset. Kiva oli päästä ulos, vaikka housut tuottivat ongelmaa ja meidän vaunut ovat huvittavasti " so last millennium" . ;)



Strutsi ja neiti 6 vrk

Ipu71:lle hieman lohdutuksen merkeissä sanon, että meilläkään vauva ei nukkunut eka viikkoina, kuin kerran vuorokaudessa 3h pätkän, ja muuten olikin hereillä ja rinnalla lähes koko ajan. Muutaman kerran tilanne vaihteli niin, että kerkesin ääneen sanoa, että " nyt on pari päivää mennyt vähän paremmin" , ja eikös sitten taas alkanut vanhaan malliin kitisemään enemmän ja valvomaan. (unohdin vissiin koputtaa puuta...)



Mutta jos nyt koputtaisin puuta, kun tuntuu siltä, että nyt on oikeasti ainakin illat rauhoittuneet, eikä koko ilta ole vain hirveää huutoa ja rintaraivaria. Olen ollut nyt 8 vrk täysin maidottomalla dieetillä. Kakka on vauvalla edelleen ripulia, vihertävää, mutta siihen on tullut voimakkaampi haju ja väri on tummempi, kuin ennen. Ja pari pientä veriviirua kakassa on edelleen välillä ollut. Mutta tosiaan nuo vatsan kipristelyt ja niistä johtuvat(?) kitinät ja huudot ovat vähentyneet.



Rintaraivarit ovat helpottaneet iltaisinm kuten jo mainitsin. Vauva malttaa enemmän imeä kunnolla, kuin aiemmin. Yleensä vauva herää heti, kun siirtää hänet sylistä sänkyyn, siihenkin on iltaisin auttanut se, kun pitää vauvaa peiton sisällä sylissä ja siirtää sen sisässä sänkyyn, eikä vauva tunne sitä yhtäkkistä lämpötilavaihtelua lämpöisestä sylistä viileään petiin.



Isien osallistumisesta on ollut paljon puhetta. Olen siinä mielessä onnellisessa asemassa, ettei minuun ole iskenyt ollenkaan baby bluesia... Nimittäin meillä työnjako menee lähes kokonaan niin, että minä hoidan lapset, mies käy työssä. Iltaisin mies kyllä hoitaa 2-vuotiaan nukkumaanlaitot, syötöt, koska usein vauva on niihin aikoihin rinnalla. Mutta muuten minä olen se, kuka heräilee öisin, vie ja hakee 2-vuotiaan päiväkotiin (osa-aikahoidossa 3xviikossa), tekee ruuat (lähinnä niinä päivinä, kun 2-v on kotona ja viikonloppuisin), siivoaa, pesee pyykit, hoitaa keittiön kuntoon ym ym, eli lähes kaikki kotihommat. Mies tulee arkisin töistä klo 15.30 ja vie vanhinta tokaluokkalaista lasta harrastuksiin 3xviikossa ja käy itsekin treeneissään silloin. Samoin viikonloppuna, mies käy toisena päivänä treeneissä, jona aikana minä teen ruuan. Minä käyn myös useinmiten kaupassa. Kuullostaa ehkä vähän nurinalta tyyliin " minä teen kaikki kotityöt, mies käy vain töissä ja harrastuksissa" , mutta en ole tilannetta kokenut hankalaksi. Minäkin osaan vaatia omaa aikaa viikossa, mm. kaupassa käynti yksin on aika luxusta, samoin käyn taloyhtiön omalla kuntosalilla 4xviikossa. Ne ajat mies tietysti on lasten kanssa kotona.



Vauvan kasvojen näpyistä myös on ollut puhetta. Hormoninäpyt on meillä ilmestynyt, ja ne näyttää normaaleilta, mutta sitten vauvalle ilmestyy välillä punaisia länttejä kasvoihin, sellaisia sormenpään kokoisia laikkuja, jotka häviää välillä. Mitähän nuo mahtaa olla? Voisko ne olla jotain allergia oireita, meinaan kun vauvalla on tuo suolikin reistaillut vihreällä ulosteella jo 3 viikkoa? Ajattelin odotella 2kk neuvolalääkärillä käyntiä, ja kysellä mahdollisista allergiatesteistä siellä.



Siinäpä taisi olla tämän hetkiset mielessä pyörivät asiat. Tulihan tuota tekstiä taas...



T:vikli80 + typy 4.1.08

Moi taas.



Ipulle (ja kaikille muillekin sitä tarvitseville) voimia! Meillä esikoinen oli tätä vauvaa vaativampi. Kyllähän valvomista nytkin on, mutta ei noin paljoa. Luin juuri Vauva tai Meidän Perhe lehdestä jutun, jossa kerrottiin, että vaativat vauvat olisi sitten lahjakkaita lapsia...



Minulla oli myös nukkumisongelmia esikoisen vauva-aikana. Väsymystä seurannut herkkyys katosi sitten univelkojen myötä. Unen päästä sain vihdoin kiinni sitten kun mieheni muutamaan otteeseen sulki makuuhuoneen oven perässäni ja sanoi, ettei ulos ole tulemista ennenkuin hän antaa luvan. Ekoilla kerroilla en silloinkaan nukahtanut, mutta pelkkä silmät kiinni makaaminenkin hieman rentoutti ja muutaman lepokerran jälkeen, unikin tuli silmään.



Eilen oli eka lääkärineuvola vauvalla ja mulla jälkitarkastus. Kaikki oli kummallakin ok, vauva oli kasvanut hyvin (54 cm ja 4800 g), eikä mullakaan ongelmia. Edelleen vauva on nuhainen, mutta olen jo yöllä uskaltanut nukkua, kunhan vain ahkerasti olen nenä-Friidaa käyttänyt pahimman rohinan poistamiseksi.

Sen sijaan esikoinen sairastui yöllä vatsatautiin ja valvoi klo 01:30-04, herätäkseen klo 8. Onneksi mies pystyi jäämään töistä hoito-avuksi, niin päästiin vauvan kanssa neuvolaan.



Tsemppiä kaikille väsymyksen kanssa painiville, eihän tätä pitkään jatku.



Emem ja poika 6 vkoa +6 pvää

Tai en tiedä onko niinkään vähäuninen kun käytännössä nukkuu oikeastaan koko ajan mutta ongelmana on että heräilee vähän väliä! Eli Frimmy ja ipu71: kuulostaa niiiiiiiiiiin tutulta!



Ehkä tilanne on hieman helpottanut nyt kun ikää on tullut neidolle enemmän mutta pari ekaa viikkoa oli kyllä aika mahdotonta. Tuntui että oli koko ajan tissillä ja sit itki masua ja mikään muu ei lohduttanut kuin tissi ja niin oli kierre valmis.



Tuttia kannattaa yrittää jos kelpaisi tissin tilalle välillä, meillä ei oikein huoli tuttia, tai no nyt parin viime päivän aikan on suostunut sitä hetken imemään.



Eniten meillä on auttanut kantoliina. Siihen yleensä rauhoittuu ja nukkuu siinä pitempään ja sitä kautta on saatu pidennettyä ainakin vähän ruokavälejä.



Lisäksi kunnon röyhtäytys ruokailujen jälkeen kannattaa muistaa. Ja relatipat on aloitettu meilläkin.



Parina yönä on syönyt kolmen tunnin välein mikä on ollu ihan luksusta. Nukkuu mun vieressä joten itekään ei tarvi herätä kuin sen verran että laitan tissin tytön suuhun ja jatkan unia. Joskus tosin imee itsensä niin ähkyyn että sitten alkaa ähinät ja pulauttelu ja lopulta itku ja sitten on pakko nousta kunnolla ylös ja yleensä sen jälkeen ei ihan heti päästäkään taas uudestaan nukkumaan... =/ Eli vaihtelee nuo tilanteet meillä koko ajan. Mutta kun saa edes joskus nukkua kolmekin tuntia putkeen niin jaksaa taas paremmin. Meillä kans esikoinen täällä pitämässä päivisin vauhtia yllä. Siinäkin suhteessa suosittelen kantoliinaa koska silloin on itellä kädet vapaana ja pystyy touhuamaan esikoisen kanssa tai tekeen kotitöitä tai jopa torkkumaan sohvalla. ;)



Esikoisen synnyttyä kävin kans ylikierroksilla ja vaikka vauva nukkui en ite osannu rauhoittua ollenkaan vaan käytin senkin ajan panikoimiseen tai vaan vauvan tuijotteluun... Olin todella vähillä unilla monta kuukautta ja välillä tuntui että hulluksi tulen ja jälkeen päin oon miettinyt miten paljon mulla jäi niitä ilon ja nautinnon hetkiä väliin kun olin yksinkertaisesti vaan koko ajan niin väsynyt. Nyt oon ottanu rennommin ja ainakin toistaiseksi oon pystynyt nukkumaan aina silloin kun noi lapsetkin nukkuu. Mutta tiedän että kierre tulee heti jos joutuu monena päivänä ja yönä pärjäämään vain pienillä torkuilla. Nyt oon päättänyt että jos tuollainen kierre syntyy niin hankin apua (meillä isovanhemmat onneksi tässä lähellä ja aina valmiina auttamaankin), lapset vaan kylmästi hoitoon ja itelle hetken rauha.



Ja toi on kyllä niin totta että pelkkä lepääminenkin auttaa. Itestä tuntuu että on ihan välttämätöntäkin saada joka päivä edes kymmenen minuuttia aikaa ihan vaan istua ja olla ajattelematta yhtään mitään...



En tiiä oliko tästä kellekään apua mutta toivottavasti. Raskasta on tämä alku pienen vauvan kanssa mutta jossain vaiheessa helpottaa, sen avulla ainakin minä porskutan ja joka ilta ajattelen että taas on yksi päivä takana...



-miina-liina ja tyttö 5vkoa

Hei Ipu



Minä taistelen " pikku" tyttöni kanssa saman ongelman kanssa kuin sinä, eli hän syö liikaa ja sitten röyhtäilee ja kitisee ja taistelee masunsa kanssa koko ajan ja uni on katkonaista. Koskapa hän on nyt viimeiset 3 viikkoa ottanut 500g lisää painoa on minulle tullut hyviä neuvoja terkkarilta. Ja ne ovat nyt puolen viikon taistelun jälkeen alkaneet auttaa ja elämä alkaa pikkuhiljaa näyttämään valoisammalta.



- anna vauvan syödä yksi rinta kerrallaan, stoppaa tarvittaessa ja röyhtäytä ennen kuin vauva saa jatkaa samalta rinnalta kunnes se on ihan tyhjä ja vauva hylkää sen.

-älä anna vauvan imeä huvikseen tissiä, yleensä sieltä tulee silloin rasvaista takamaitoa, joka ei ainakaan auta pahan olon kanssa.

-kun vauva puklauttaa maitoa ylös ei hänelle saa enää antaa lisää, silloin on maha täynnä ja ylimääräinen tulee ulos. Opeta vauva rahoittumaan puklauksen jälkeen tutin kanssa.

-nukuta ulkona mahdollisimman paljon, laita vauva aina kyljelleen ja tue ettei pääse rullaamaan mahalleen. täten vauva nukkuu pidempiä välejä ja turha tissittely vähenee.



tuttiin opettelu on kova koulu ja meinaa hermot mennä molemmilta, mutta rauhallisesti hetki kerrallaan ja oikean tutin löytämällä voi helpottaa arkipäivää. Lasta ei tartte huudattaa, jos tutti ei kertakaikkiaan kelpaa ja hän haluaa rinnalle niin anna se tyhjä rinta hetkeksi.



Toivottavasti tämä auttaa, käytä vaikka rintareppua välillä, että ehdit toisen lapsen perässä tai ruokaa laittamaan.



T. Pia ja Maria 4 viikkoa

Nukuin viime yönä jopa tunnin sikeää unta. Toissa yökin meni " hieman" katkonaisesti, joten univelan määrä on melkoinen. En mielestäni käy ylikierroksilla, mutta en kuitenkaan osaa nukkua päivällä sitä aikaa mitä lapset nukkuvat. Eilenkin vetivät lähes 3h päikkärit ja minä vain puolisen tuntia.

Aamuyön tunteina tuli itkettyä pari tuntia kaikkea mahdollista, kun vauva oli vihdoin nukahtanut.



Vauva siis valvottaa melkoisesti. Syynä luultavasti väärinymmärretyt itkut. En enää tunnista milloin on nälkäitku ja milloin jotain muuta. On sit tullut ylisyötettyä ja se alkaa nyt tuntumaan ja näkymään. Onneksi maanantaina on neuvola.



Nyt sohvalle pötkölleen, ei jaksa kommentoida muiden juttuja, muuta kuin että toivottavasti stagen saamista hyvistä vinkeistä on apua teille muillekin!



Mukavaa viikonloppua kaikille!

Justus & poju 14.1.