Tunnetteko tosiaan
itsenne kovinkin naisellisiksi odotusaikana? Mua pieruttaa, närästää ja röyhyttää. Karvan kasvu on ihan mahdotonta (siis mustaa karvaa mm. mahassa) lisäksi hikoilen kuin sika! Kuka väittää hehkuvansa!?!
Kommentit (4)
Rakastan itseäni ylikaiken raskaana ollessa. Harmi, että sitä kestään iin vähän aikaan. Mutta minäkin olen joskus tähti
enemmän finnejä kun koko teiniaikana yhteensä... olo kun väärinpäin käännetyllä kilpikonnalla eli mihkään et pääse jos persees leväytät sohvalle... maha pömpöttää ja kiristää tuntuu että se repeytyy just liitoksistaan...
ainoa mikä tuntuu mukavalta oli kun nuori äiti katsoi mun masua jotenkin tosi haikeesti, hänellä oli oma lapsi kärryissä ja sitten tuijotti mun mahaa, tuli sellanen olo että sillä oli ikävä omaa masuansa :)
kuin istuessa, jalat on turvonneet niin ettei sopivia kenkiä tahdo löytyä enää tuolta....
On ihanaa olla nainen ja ihanaa kasvattaa tätä elämää mahassa, joka muistuttaa nykyään rantapalloa (kuviointeineen päivineen). <3
On niin ihanaa olla raskaana! =) Kunpa olisin aina.
kuin märkä rätti. Pieretti, hikoilutti, joka paikka särki, rinnoista valui maitoa, maha kasvoi jumalattoman suureksi, karvoja kasvoi joka paikkaan... argh.