Lue keskustelun säännöt.
Emme näe mieheni kanssa kahdeksaan viikkoon. Neljä takana - neljä vielä edessä.
01.02.2008 |
Olemme jo puolitoista vuotta asuneet erillämme. Ikävä on toisinaan kova, mutta useimmiten ei ole ikävä. Jotenkin olen turtunut tällaiseen elämään. En osaa enää edes kaivata miestäni. Tietenkin ollaan kaikki lomat vietetty yhdessä, mutta useimmiten nähdään vain parin kk:n välein. Yhteisiä vuosia on takana viisi, joista pari ehdittiin asua yhdessä.
Vuoden päästä päästään taas muuttamaan yhteen. Kuinkahan sitä sopeutuu toisiinsa?
Onko kellään kokemusta?
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
paikkakunnalla opiskelun vuoksi. Silloinki lomat ja silloin tällöin viikonloput olimme yhdessä. kun valmistuin ja muutin takaisin kotiin se oli yhtä tappelua. Sopeutumista oli paljon enemmän kun silloin kun aikanaa ekaa kertaa muutimme yhteen. Puolisen vuotta sitä kesti mut kun molemmilla löytyy pitkä pinna niin onnistuttiin. Niin varmasti tekin!
Meillä 16v hääpäivä tulossa huhtikuussa