KERTOKAA MULLE...

10v sit, olimme mieheni kans oltu 1v naimisis, oltiin tosi nuoria vielä.Minä olen aika herkkä luonteeltani ja masentuvaisuuteen taipuvainen.Itsemurhaa on yritetty.Mies oli kova käyttään alkoholia ja muuttui sen myötä hyvin ilkeäksi mulle.Haukkui monet kerrat mut kavereidensa kuullen ja heitti myös seinille mua.Pelkäsin häntä ajoittain.Tunsin itseni tosi huonoksi.Mieheni paras kaveri alkoi liehitellä mua, ja monet kerrat tuli lohduttaan mua sen jälkeen kun mieheni oli taas saanut mut itkemään.Aloin ihastua tietenkin häneen, hän osasi puhua juuri sellaisia,mitä jokainen nainen haluaa kuulla.Kerran sitten ajauduin pussaamaan hänen kanssaan, hän vaatikin mua ottaan suihin.En uskaltanut kieltäytyä,koska pelkäsin hänenkin haukkuvan mut.Tunsin itseni tosi likaiseksi.tuo mies seurusteli tuolloin itsekin.Vuosia vieri,enkä pystynyt unohtamaan tuota juttua,kadun sitä edelleenkin.Minun ja mieheni liitto on muuttunut paljon paremmaksi,ja minusta tuntui että mun on pakko puhdistaa omatuntoni ja kertoa miehelleni viimein asiasta,enää en pelkäisi sitä että hän hakkaisi minut..Halusin myös pyytää anteeksi tuon miehen silloiselta tyttöystävältä,nykyiseltä vaimolta,koska tiesin hänen tietävän tuosta tapauksesta.Mutta mitä ilmeisemmin hän ei kaikkia asianhaaroja ole saanut tietää..Se ei mua niinkään kiinnosta,mutta haluaisin niin kovasti että hänkin voisi antaa mulle anteeksi.Olen niin pahoillani siitä,että menin ihastumaan toiseen...Kerroin siis miehelleni koko storyn ja pyysin anteeksi kaikkea sitä ikävää,mitä olen aiheuttanut..Olin valmistautunut siihen,että mieheni voisi jättää mut ja ymmärrän sen täysin.Mieheni oli kuitenkin ymmärtäväinen,koska oli nähnyt millainen olen ollut kaikki nämä vuodet,olen tosissani yrittänyt meidän suhteen eteen ja hän myös muisti millainen mies hän oli itse ollut tuolloin aiemmin.Olen tosi kiitollinen hänelle,että sain anteeksi!Tietenkin vie paljon aikaa,että tästä toivutaan.. Lähestyin siis tuota toisen miehen vaimoa,koska halusin myös pyytää häneltä anteeksi. Hän ei antanut mun puhua enempää,vaan sähähti että "olet ollut tosi typerä,en voi käsittää miten joku voi olla tollanen.Toivottavasti olet ottanut opiksesi.Mulla ei ole mitään puhuttavaa sun kanssa.Olen mieheni kans puhunut jo kaiken.."Sen enempää en siis saanut puhua hänelle,sanoin vain et olen tosi pahoillani omasta puolestani ja anteeksi... Nyt tuo nainen ei enää edes moikkaa mua, vaikka aiemmin me ollaan useita vuosia oltu hyvän päivän tuttuja ja juteltu niitä näitä. Tiedän,että hänen mies ei ole kertonut vaimolleen kaikkea.Hän on niin liero ja hyvä puhumaan.. Tuntuu tosi pahalta,että musta on tehty yksistään syntipukki tässä asiassa.. Eikä silläkään niin olisi väliä, haluaisin vain saada anteeksi hänen vaimoltaan,jotta voisin viimein irrottaa otteeni tästä vuosia kalvaneesta asiasta... En vaadi sitä,että mun pitäs olla hänen paras kaverinsa,todellakaan.Haluaisin vain,että voisin saada anteeksi... Olen niin pahoillani... Mitä te ajattelette? Mitä mun pitäis tehdä, vai annanko vaan olla? Voinko olettaa saavani koskaan anteeksi?