Lue keskustelun säännöt.
Muita, joiden lapset saavat sisälläkin riehua sallitusti?
31.01.2008 |
Mua kummastuttaa, kun niin monessa perheessä ei saa sisällä ollenkaan riehua. Riehumisena vanhemmat pitävät juoksemista, kiipeilyä, hyppimistä yms. kaikkea liikuntaa, mitä lapset rakastavat! Vaikka meidän lapset ulkoilevat päivittäin pari tuntia (1-3 h päivästä riippuen), ovat he niin energisiä, että heidän on pakko antaa purkaa energiaa myös sisällä. Lapset käyvät myös temppujumpassa, jonka ohjaaja muistuttaa aina, että lasten pitäisi luuston takia saada kiipeillä yms. myös kotona. Harva lapsi pääsee päivittäin ulos niin paljon, että saisi siellä niin paljon liikuntaa kuin tarvitsee.
Meillä lapset saavat kotona juosta, hyppiä (myös sohvilta ja pikkutuoleilta lattialle ja vahdittuna aikuisten sängyllä), kiipeillä yms. Jos parisänkymme ei ole pedattuna (esim. aamulla), saavat myllätä siellä (tekevät pesiä yms.). Saavat rakentaa temppuratoja ja välillä leikkivät myös orkesteria. Tuntuu, että nämä asiat ovat tosi monessa lapsiperheessä kiellettyjä =(
Eikä meilläkään koko ajan juosta ja riehuta. Silloin kun vanhempi ei jaksa sitä enää katsoa/kuunnella, aletaan tehdä jotain muuta. Jotain rauhallista, esim. luetaan tai tehdään palapelejä. Ja sitten taas hetken päästä otetaan pienet spurtit ja lapset juoksevat talon toisesta päästä toiseen päähän muutaman kerran. Todella harvoin on sattunut mitään, koska kyllähän lapsi oppii, kun saa harjoitella. Eli muistakaa, että myös " sisäliikunta" on lapsille tärkeää luuston kehityksen kannalta!
Kommentit (10)
vaarallisen leivinuunin tiilikulman vuoksi (siihen on menty päin pari kertaa...)
Mutta meillä ihan pienikin on saanut esim. kiipiä seisomaan tukevalle tuolille ilman, että äiti saa sydänkohtausta tai edes kieltää. Ja koitan uupumatta jaksaa niitä konttausikäisten kiipimisharjoituksia yläkerran portaissa, sillä kolmen lapsen kokemuksella tiedän, että että kun lapsi saa sitä harjoitella, hän oppii kulkemaan portaissa siinä missä kävelemäänkin, eikä turvaportteja tarvita.
Vieraamme saavat aina ylimääräisiä sydänmentykytyksiä kun 2 vuotias esittää vikellystä keinuhevosen päällä (seisoen keinuttaa) tai neljävuotias tulee voltilla nojatuolista alas... Mutta eskariopettaja sitten jo kiitteleekin vanhinta lastamme ryhmän liikunnallisesti kehittyneimmäksi :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei vaan huvita lähteä joka ilta ulos pimeään, kun maa on jäässä (eli ei voi leikkiä mitään lapioleikkejä), tuulee 16 m/s ja sataa vaakatasossa vettä tai räntää. Asutaan Helsingissä, jossa lunta ei tänä talvena ole paljon ollut. Noin kerran viikossa ollaan illalla kylässä tai meille tulee vieraita. Sitten ehkä keskimäärin 3 iltana viikossa käydään ulkona, missä ollaan silloin n. tunti. Eli ehkä 3 iltaa viikossa ollaan sisällä ja silloin meillä siis harrastetaan enemmän noita sisäjuoksuja ja hyppelyitä. Mäkin aiemmin kielsin lapsia kiipeilemästä sohvilla yms. mutta sitten tämä yksi jumppaope havahdutti mut tajuamaan, että lapsille tekee tosiaan hyvää liikkua myös sisätiloissa.
Ja luitteko jostain vauva-lehdestä vai oliko se peräti Hesarissa, että osassa espoolaispäiväkodeissa saavat lapset nykyään juosta käytävillä yms. kun sielläkin tajuttiin, että lapsille juokseminen, hyppiminen yms. on niin luontaista, että sitä pitäisi tukea pitkin päivää. Eli ei riitä, että PK:ssa ulkoillaan aamupäivällä ja iltapäivällä ja n. kerran viikossa on jumppahetki, vaan lapsille annettiin mahdollisuus liikkua myös muulloinkin.
Enköhän mä itse tiedä paremmin... Joidenkin lapset nimittäin ymmärtävät, että vaikka kotona saa hyppiä sängyllä ja juosta, kylässä ei niin saa tehdä.
Lapset ovat ulkona 3-5 tuntia päivittäin. Kerrostalossa en käy naapureita kiduttamaan sillä, että lapset hyppivät seinille!
Syy? Liikaa on sattunut tapaturmia riehumisen seurauksena, millon huuli auki, millon takaraivo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaksivuotias saa valvotusti kehittää motorisia taitojaan hyppimällä sängyllä, kiipeämällä, juoksemalla ym. sisällä ja ulkona. Meillä on rauhallinen lapsi, jota mielellämme kannustamme ns. riehumaan. Eihän liikunnalliset perustaidot kehity muuten kuin taitoja harjoittelemalla.
Lasta kuuluu myös opastaa ja kasvattaa tällaisissa asioissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syövät kaiken pöydästä kun kaikkea saa tehdä kun ne meidän lapst ovat niin energisiä!
Tuskin on korrelaatiota asioiden välillä. Vaikka joskus saa kotona hyppiä ja riehua sängyllä vanhempien kanssa, ei se tarkoita että lapsi tulee sinun kotiisi riehumaan, syömään pullat pöydästä. Lapsi oppii jos opetetaan tilannetajua - meidän kodin säännöt, kyläilysäännöt.
En ole koskaan nähnyt lasteni edes yrittävän hyppiä kylässä sängyillä tai kiipeilevän sohvilla! Eli eivät todellakaan niin tee muualla kuin kotona! Joissakin kyläpaikoissa, missä on samanikäisiä lapsia, lapset saattavat jossain vaiheessa riehaantua ja alkaa juoksemaan ja kiljumaan, mutta nekin hommat aloittaa yleensä isäntäperheen lapsi ja omat lapsemme sitten osallistuvat riehumiseen. Me vanhemmat tietenkin kiellämme sen, koska kylässä ei aleta riehumaan. Miksi meidän lapsille on sattunut ihan todella harvoin mitään tapaturmia (edes pieniä), vaikka " riehuvat" joka päivä kotona? Hallitsevat ehkäpä oman kroppansa paremmin kuin ne, jotka saavat liikkua ja kiipeillä vain tunnin päivässä ulkona... Kesällä toki mekin ollaan enemmän kuin sen 1-3 h päivässä ulkona, mutta nyt märillä ja tuulisilla ilmoilla ollaan monta kertaa viikossa vain aamupäivällä 1-1,5 h ulkona ja illalla sisällä. Silloin kun ollaan illalla ulkona, ei siellä juuri ketään muita lapsia näy, joten en usko, että kovin moni lapsi ulkoilee 3-5 h päivässä tälläisenä lumettomana talvena.