Mulla on niin hirveä ikävä tyttöäni :´(
Meillä on viikko-viikko hoitosysteemi tytön isän kanssa, ja mä ikävöin ihan hirveästi lastani aina isänsä hoitoviikoilla. Eilenkin tosin hain hänet tarhasta ja vietin illan hänen kanssaan, mutta tänään jo taas meinaa suru tulla puseroon..
Kertokaa te, mikä on tällaisessa erotilanteessa lapsen kannalta paras ratkaisu??
Olen harkinnut jo, että jospa tyttö alkaisi kuitenkin olemaan minulla enemmän, mutta ex-miehelleni tyttö on myös kaikki kaikessa, ja tytölle isä todella tärkeä, joten miten voisin yhtäkkiä riistää heiltä yhtälaisen mahdollisuuden kanssakäymiseen kuin itseltäni?
Mitä tässä oikein voi tehdä :( ja mikä olisi lapsen kannalta paras ratkaisu?
Kommentit (42)
Meillä on sellainen järjestely, että isä hakee lapsen hoidosta kahtena arkipäivänä viikossa (aina samat) ja viettää heidän kanssaan aikaa mutta tuo kuitenkin aina kotiin yöksi... Yökyläilyjä sitten erikseen muulloin viikonloppuina.
Mutta jos sopimus on tehty lastenvalvojan kanssa ei sitä oikein voi lähteä muuttamaan. Lapsikin tilanteesta varmaan kärsisi, kuten myös isä. Ymmärrän, että sinulla on vaikeaa ja ikävöit, mutta aikuisen on vain jaksettava ja ajateltava lapsen parasta.
Ongelmana tässä on nyt varmaan se, että en usko ex-mieheni suostuvan vähempiin tapaamisiin, ja tuntuu kamalalta edes ehdottaa sellaista, koska hän on hyvä isä ja tytär tosiaan hänelle "kaikki kaikessa". Ap
Minä en voi edes harkita eroavani, ennen kuin lapset ovat isompia. Paitsi jos mies olisi väkivaltainen tms.,mutta silloinhan lapsi jäisi lähes kokonaan minulle.
tälläisen viikko-viikkolapsen kokemuksista, jossa hän sanoi että kotia ei ollut missään, äidin ja isän luona olis huoneet, joissa hän asui aina viikon kerrallaan, mutta omaa paikkaa hän ei kokenut saavansa missään.
Hänen ajatuksensa oli että heidän perheen tapauksessa oli ajateltu ainoastaan vanhempia ettei näiden kummankaan tarvinnut erota lapsesta.
Ja nimenoman LAPSEN KANNALTA, mikä olisi paras ratkaisu! Ap
tälläisen viikko-viikkolapsen kokemuksista, jossa hän sanoi että kotia ei ollut missään, äidin ja isän luona olis huoneet, joissa hän asui aina viikon kerrallaan, mutta omaa paikkaa hän ei kokenut saavansa missään.
Hänen ajatuksensa oli että heidän perheen tapauksessa oli ajateltu ainoastaan vanhempia ettei näiden kummankaan tarvinnut erota lapsesta.
keino olisi yrittää puhua asiasta miehen kanssa...
Voithan vedot juuri lapsen parhaaseen?
Lomilla ja muuten sitten taas olla pidemmät ajat putkeen yhdessä enemmän isinkin kanssa?
Uskon, että jo se auttaisi lapsen kokemusta paljon, että yöpyisi pääosin enemmän vain jommassa kummassa kodissa...mutta liiallinen ramppaus ei myöskäään olisi varmaan hyväksi (pari yötä arkena ja viikonloppuna yksi jne.. sekavaa).
Säännöllisyys ja lapsen turvallisuuden tunne on tärkeää, mutta tärkeintä on myös se, että isä on hyvä ja tahtoo olla lapsen kanssa!
onko ihan poissuljettu vaihtoehto?
Miksi aina pitää olettaa, että lapsi asuu äidin kanssa ja äidin tuskaa pitää ymmärtää? Myös isä kaipaa lastaan ja isillä pitäisi olla yhtälainen oikeus saada lapsi/lapset luokseen asumaan kuin äidilläkin.
Nykyoletus, että äidin luona on lapsen paras paikka on kieroutunut, koska lapsen paras paikka voi olla myös isän luona.
Joskus isän luona asuminen olisi lapsen etu!
Jäljellä on VAIN toverilliset tunteet ja minulla uusi seurustelukumppani. Ap
Mä olen ihan onnellinen sun exäs ja tyttäresi puolesta.
Minä niin toivoisin, että lasteni isä olisi enemmäin isä heille ja näkisi/hakisi heidät ainakin kerran kuukaudessa, mutta hän on sellainen, että just ja just näkee lapset kerran puolessa vuodessa. Sääliksi käy lapset! Sinulla on omasta mielestäni tuuri että saat sitä "oma" aikaa ja hoitaja on aina lähellä jos sulla sattuu olemaan joku meno just silloin kun tyttö on isänsä kanssa.
Yks onneton äiti
Oletko ap sopinut tapaamisista lastenvalvojalla?
Sitten sitä voi olla vaikeampi muuttaa, ellei miehellesi riitä puhuttu järki.
On selvä, että isäkin rakastaa lastaan mutta äidin syli on paras ja lapsi varmaankin kaipaa luoksesi sen isäviikon aikana.
En voi ymmärtää näitä viikko-viikko-järjestelyjä, ellei ole kyseessä sitten vuorotyöstä tai vastaavasta johtuva järjestely.
Lapsella pitää olla KOTI.
Paras koti yleensä on äidin luona. (puhun täyspäisistä vanhemmista, en sosiaali- tms. tapauksista).
Äidit ovat aina hoivanneet lapsiaan. Ei isistä ole siihen. Isillä ei ole empaattisuutta eikä hoivaamisviettiä.
Oletko ap sopinut tapaamisista lastenvalvojalla?
Sitten sitä voi olla vaikeampi muuttaa, ellei miehellesi riitä puhuttu järki.
On selvä, että isäkin rakastaa lastaan mutta äidin syli on paras ja lapsi varmaankin kaipaa luoksesi sen isäviikon aikana.En voi ymmärtää näitä viikko-viikko-järjestelyjä, ellei ole kyseessä sitten vuorotyöstä tai vastaavasta johtuva järjestely.
Lapsella pitää olla KOTI.
Paras koti yleensä on äidin luona. (puhun täyspäisistä vanhemmista, en sosiaali- tms. tapauksista).Äidit ovat aina hoivanneet lapsiaan. Ei isistä ole siihen. Isillä ei ole empaattisuutta eikä hoivaamisviettiä.
Tämä systeemi on jäänne kivikaudelta!
Luitteko tämän päivän Turun Sanomista
tälläisen viikko-viikkolapsen kokemuksista, jossa hän sanoi että kotia ei ollut missään, äidin ja isän luona olis huoneet, joissa hän asui aina viikon kerrallaan, mutta omaa paikkaa hän ei kokenut saavansa missään.
Hänen ajatuksensa oli että heidän perheen tapauksessa oli ajateltu ainoastaan vanhempia ettei näiden kummankaan tarvinnut erota lapsesta.
Oletko ap sopinut tapaamisista lastenvalvojalla?
Sitten sitä voi olla vaikeampi muuttaa, ellei miehellesi riitä puhuttu järki.
On selvä, että isäkin rakastaa lastaan mutta äidin syli on paras ja lapsi varmaankin kaipaa luoksesi sen isäviikon aikana.En voi ymmärtää näitä viikko-viikko-järjestelyjä, ellei ole kyseessä sitten vuorotyöstä tai vastaavasta johtuva järjestely.
Lapsella pitää olla KOTI.
Paras koti yleensä on äidin luona. (puhun täyspäisistä vanhemmista, en sosiaali- tms. tapauksista).Äidit ovat aina hoivanneet lapsiaan. Ei isistä ole siihen. Isillä ei ole empaattisuutta eikä hoivaamisviettiä.
Maailma muuttuu. Mihin perustat väitteesi että vain äiti osaa lastansa hoivata?? Läheltä olen seurannut 2viikkoa-2 viikkoa systeemiä jossa äidiltä tahtoo kadota lapset omalla viikolla ja isä niitä joutuu sitten etsimään ja hoitamaan. Äiti tässä tapauksessa kuitenkin töissäkäyvä ja monen mielestä varmaan loistava äiti. En ihan noin automaattisesti dissaisi isien kykyä hoitaa, hoivata ja huolehtia.
Ja ap todellakin yrittää muuttaa järjestelyjä oman olonsa vuoksi ei siis lapsen. Eli se siitä lapsen edusta!
Mutta näinhän eroäidit käyttäytyvät: lapset pois isiltä ja vain elatusmaksut kelpaavat!
isä. Hän kyllä hoivaa ja huolehtii. Itse pystyisin kutakuinkin kestämään tämän ikävän (ehkä!) jos olisin 100% vakuuttunut, että tämä viikko-viikko on todellakin lapsen kannalta paras. Väistämättä tulee mieleen, että eikö lapsella olisi kuitenkin hyvä olla yksi vakituinen koti, mutta isän luona sitten vierailtaisiin säännöllisesti! Tai olisiko kaksi pidennettyä viikonloppua isän luona kuukaudessa parempi, kuin joka toinen viikko?
En tosiaan tiedä. Emme ole tehneet mitään sopimuksia lastenvalvojalla. Olisiko mielestänne syytä varata aika? Ehkäpä ammatti-ihmisetkin osaisivat asiaan jotenkin kommentoida..
Vaikka isä on hyvä isä, en voi sille tunteelle mitään, että kyllä lapsen pitäisi olla kuitenkin enemmän äitinsä luona. Etenkin pienen tytön.
Ap
Kunpa olisi kristallipallo josta sanoa miten kukin lapsista reagoi ja mitä on mieltä sitten aikuisena viikko-viikko -systeemistä