Mielipiteitä! Lapsen päiväkoti on kauempana, jonne mennään bussista riippuen
1-2 bussilla/aamu ja 1 bussilla iltäpäivä. Olen tämän matkan takia ja lapsen itkun " en jaksa kävellä" ja ainaisen kiireen ja bussipysäkille juoksemisen takia alkanut harkita, että hakisin lähelle kotiamme lapselle hoitopaikkaa. Kouluni on kuitenkin lähellä kotiamme, joten joudun tulemaan takaisin " kotiinpäin" lapsen vietyäni.
Lapsi viihtyy päiväkodissa, on saanut jo vapaa-ajankin kavereita, vain bussiin juokseminen/pysäkillä odottelu kiukuttaa, sekä äitiä että lasta. Syy, miksi lapsi on kauempana hoidossa, on se, että päiväkoti on kaksikielinen, toisena kielenä lapsen isän äidinkieli. Pidin tätä tärkeänä, koska olemme eronneet lapsen isän kanssa, ja muutenkin, että lapsi oppii molemmat äidinkielet. Mutta.. Lapsen isä ja koko perhe puhuvat lapselle kuitenkin suomea. Olen sanonut monta kertaa, että olisivat puhuneet omaa äidinkieltään, mutta jostain syystä ei.. Päiväkodista lähettivät myös terveisiä, että olisi tärkeää puhua omaa äidinkieltä ja tukea lapsen kielenoppimista, varsinkin nyt kun lapsi on sitä oppinut ymmärtämään (ei sukulaisten ansiosta todellakaan!). Mutta tällä ei ole ollut vaikutusta, huonoa suomea puhutaan (isä kyllä puhuu erinomaisesti suomea, omalla aksentillaan kuitenkin).
Alan luopua " toivosta" . Jos meidän aamut ovat niin itkuisia ja kiukkuisia, kun voisimme herätä ainakin puoli tuntia myöhemmin, pukea rauhassa, kävellä rauhassa lähipäiväkotiin ja kun pääsen koulusta, hakisin lapsen koulu- ja kotimatkan varrelta kävellen ja kävellä muutama sata metriä kotiin, eikä tarvitsisi odottaa bussia ja ajaa kauemmas ja sitten takaisin.. Joskus olemme kotona vasta viiden jälkeen, kun taas lähipäiväkodista olisimme ehkä jo ennen neljää..
Mitä minä teen? Olen miettinyt tätä jo pitempään, mutta päätöstä en ole vielä tehnyt, lapsi viihtyy päiväkodissa todella hyvin, on oppinut kieltä ja käyttää sitä kotonakin, on kiinnostunut ja selvästi halukas oppimaan, vahvoja kaverisuhteita luotu vapaa-ajallekin, yritän ajatella tulevaisuutta kielen oppimisen kannalta.
Taas, miksi vaihtaisin päiväkotia lähemmäksi, on juuri tuo matka ja kiukuttelu, väsymys jne, ja lisäksi se, että mitäs minä yritän, kun kuitenkin sukulaiset eivät ole mukana tukemassa kielenoppimisessa.
Tiedän, että ehkä esimerkiksi maalla on päiväkotiin vieminen vielä rankempaa/kestää pidempään, mutta se ei nyt tällä hetkellä minua lohduta, että jollakin muulla on rankempaa.. :)
Tosin oma lapseni on kokenut avioeron ja muuttoja liikaa, joten normilapselle tarhan vaihto ei ole juttu eikä mikään.